Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16
31.03.2020
Urheilumuseo

Antwerpen 1920 – juttusarja itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiamatkasta

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka.

Suomi oli saavuttanut autonomisena kansakuntana suurmenestyksen ”päivänpaisteen olympialaisiksi” kutsutuissa Tukholman olympialaisissa 1912. Vuonna 1920 maailmanpoliittinen tilanne ja yhteiskunnallinen konteksti Suomessa olivat hyvin erilaisia. Tukholman kisojen jälkeisinä vuosina myrsky ja maailmanpalo vallitsivat. Ensimmäisen maailmansodan päättymistä seurasi uusi vitsaus, espanjantaudiksi nimetty influenssapandemia, jonka viimeiset aallot vaikuttivat vielä osassa maailmaa, kun kilpailut Antwerpenissa alkoivat. Suomea rasitti kaksi vuotta aiemmin päättynyt sisällissota, jonka seurauksena puolet Suomen urheilusta oli ryhmittynyt Työväen Urheiluliiton lipun alle, josta olympialaisiin ei päässyt. Käymme artikkeleissamme kattavasti läpi kisojen poliittisen taustan.

Sarjamme alkaa olympialaisten ”varaslähdöstä” keväällä 1920. Jääkiekon ja taitoluistelun olympiamitalit ratkottiin Antwerpenin jääpalatsissa jo huhtikuussa, neljä kuukautta ennen kisojen avajaistapahtumaa elokuussa. Suomi lähetti kisoihin 67 urheilijaa, joista 62 osallistui virallisiin kilpailulajeihin. Suurin osa heistä matkusti Belgiaan höyrylaiva Oihonnalla, joka lähti Helsingistä kohti Antwerpeniä 5. elokuuta 1920, yhdeksän päivää ennen avajaisia. Kun Oihonna kuukautta myöhemmin palasi, Helsingin Kauppatorilla oli vastassa tuhansia juhlivia suomalaisia. Olympiamatka tuotti Suomelle peräti 34 mitalia ja neljännen sijan mitalitaulukossa. Suomalaisittain merkittävät lajit ja tähtiurheilijat saavat sarjassamme omat artikkelinsa. Esittelemme myös kisojen kummallisuuksia ja vertailemme Suomen menestystä Ruotsiin. Lopuksi silmäilemme Antwerpenin perintöä orastavalle Suomen urheilulle.

Alla muutama nosto valokuvakokoelmastamme maistiaisena tulevasta. Tervetuloa matkalle sadan vuoden takaiseen Eurooppaan!

Yhteiskuva Oihonnan kannelta menomatkalla Antwerpeniin. Kuva: Urheilumuseo
Suomen joukkueen jäseniä Oihonnalla menomatkalla. Oikealla istumassa Paavo Nurmi. Kuva: Urheilumuseo
Antwerpenin olympiastadion elokuussa 1920. Kuva: Urheilumuseo
Paavo Nurmi saavuttaa ensimmäisen olympiavoittonsa 10 000 metrillä 20.8.1920. Kuva: Urheilumuseo
Suomen painijoukkue yhteiskuvassa. Suomi oli 11 mitalillaan kisojen menestynein painimaa. Kuva: Urheilumuseo
Suomi saavutti keihäänheitossa kuvassa olevan Jonni Myyrän johdolla neloisvoiton. Kuva: Urheilumuseo
Olympiasankarit otettiin vastaan syyskuussa juhlallisin menoin. Kuvassa keskellä avoauton kyydissä kiekonheitossa kultaa ja kuulassa hopeaa saavuttanut Elmer Niklander seuranaan vas. Ivar Wilskman ja oik. Erik von Frenckell. Kuva: Urheilumuseo
Kisojen suomalainen erikoisuus. Kuva: Urheilumuseo

Jouni Lavikainen