Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

02.06.2020

Voi Hannes minkä teit!

Suomen työläisurheilupiireissä vakuuteltiin Yhdysvalloissa asuvien kestävyysjuoksijoiden Hannes ja Viljam Kolehmaisen pysyvän uskollisena työläisaatteelle. Heitä oli vuosikaudet pidetty työläisurheilijoiden esikuvina. Työväen Urheilulehden mukaan Kolehmaiset olivat esimerkki köyhälistön kyvykkyydestä. Samaten heidän perustamassaan seurassa Kuopion Riennossa heihin suhtauduttiin vuoden 1919 aikana kuin parhaisiin aatetovereihin. Kunnianosoituksena veljekset kutsuttiin seuran kunniajäseniksi. Urheilupiireissä spekuloitiin, vieläkö Tukholman sankarista olisi juoksijaksi vuoden 1920 […]

06.05.2020

Maailma palaa käyntiin

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ei ollut kulunut viittäkään kuukautta, kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti ensimmäisessä sodanjälkeisessä kokouksessaan Lausannessa 6.4.1919 myöntää vuoden 1920 olympiakisat Belgian Antwerpenille. Edelliset kisat oli pidetty suurella menestyksellä Tukholmassa 1912; vuoden 1916 Berliinin kisat oli sodan keskellä peruutettu. KOK oli siirtänyt päämajansa puolueettomaan Sveitsiin, mutta Lausanneen ei kutsuttu sodan häviäjävaltioiden Saksan, Itävallan ja […]

22.04.2020

SINIRISTI SAAPUU OLYMPIAKISOIHIN – talvilajit Antwerpenin olympiakisoissa 1920

Taitoluistelija Sakari Ilmanen liukui Antwerpenin jääpalatsin (Palais de Glace d’Anvers) tekojäälle sunnuntaina 25. huhtikuuta 1920. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomen lipun alla kilpaillut urheilija koko olympiahistoriassa. Kaksi päivää myöhemmin taitoluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiamitalin, joka oli saman tien kultainen. Antwerpenin olympiakisoissa kilpailtiin taitoluistelussa ja jääkiekossa jo huhtikuussa, vaikka kisojen avajaiset […]

31.03.2020

Antwerpen 1920 – juttusarja itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiamatkasta

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka. Suomi oli saavuttanut autonomisena kansakuntana suurmenestyksen ”päivänpaisteen olympialaisiksi” kutsutuissa Tukholman olympialaisissa 1912. Vuonna 1920 maailmanpoliittinen tilanne ja yhteiskunnallinen konteksti Suomessa olivat hyvin erilaisia. Tukholman kisojen jälkeisinä […]

13.12.2019

Unohdettu urheilupyhättö

Helsingin Pohjoisrannassa tänä päivänä kävellessä ei ensimmäiseksi tule mieleen, että täällä sijaitsi joskus yksi suomalaisen talviurheilun keskuksista. Tehdessäni jääurheiluun liittyvää osiota ensi vuonna Olympiastadionilla avautuvaan näyttelyymme huomasin Pohjoissataman nimen nousevan jatkuvasti esiin luistelu-urheilun varhaishistoriassa. Selvittelin vähän lisää. Avautui näkymä ainakin itselleni aiemmin melko tuntemattomaan osaan Suomen ja Helsingin urheiluhistoriaa. Tervetuloa mukaan matkalle! Talvella 1873 joukko […]

07.10.2019

Maajoukkueiden koti – Suomen jalkapallomaajoukkueet Eerikkilässä 1949–2019

”Saa sitten nähdä, mitä Eerikkilä tulevaisuudessa tuo mukanaan. Ainakin uskoisin, että jos tällaiseen laitokseen keskelle kaunista sydän-Hämeen luontoa saadaan muutamiksi päiviksi ennen maaotteluita edustusporukkaamme yhteen, se hitsautuu homogeeniseksi enemmän kuin millään muulla tavalla.” Syyskuussa 1949 Suomen jalkapallohistoriassa alkoi uusi luku, kun Eerikkilän urheiluopisto avattiin Kanta-Hämeessä Ruostejärven pohjoisrannalla. Eerikkilän ovet olivat alusta lähtien avoimia muillekin urheilumuodoille […]

23.08.2019

Urheileva maailma palaa – Naisvoimisteluviihdettä rintamajermuille

Urheileva maailma palaa -blogisarjassa tarkastelemme urheilua toisen maailmansodan aikana. Kolmannessa osassa aiheena ovat Suomen armeijan sotilaille järjestetyt naisvoimistelijoiden ”viihdytyskiertueet” sotavuosina 1939–1945. Aiemmat osat ovat luettavissa täällä ja täällä. Kokeilu kertausharjoituksissa Idea voimistelijoiden viihdytyskiertueista reserviläisten parissa syntyi syksyllä 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana, sillä pidemmäksi aikaa pois kotoa lähteneiden mieltä oli syytä keventää. Puolustusministeriön Sanomatoimisto tiedusteli Työväen Urheiluliiton […]

14.08.2019

Ja neljänneksi sijoittui…

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

06.08.2019

Matkakertomus: ISHPES Congress 2019, Madrid

Urheiluhistorian kansainvälisen kattojärjestön ISHPESin kongressi järjestettiin vuonna 2019 Madridissa teemalla Milestones in the Histories of Sport and Physical Culture. Järjestävänä tahona juhlavuoden kongressille – ISHPESin perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta – oli yksityisen madridilaisyliopiston, Universidad Europea de Madridin (UEM), liikuntatieteiden ja fysioterapian tiedekunta. Nelipäiväinen kongressi keräsi jälleen melko laajan, noin 100 osallistujan kaartin eri puolilta […]

11.07.2019

Punaiset leijonat Tukholmassa osa 2 – kunniakkaasta tappiosta nöyryytykseen

Kaksiosaisessa kirjoituksessa analysoidaan Suomen jalkapallomaajoukkueen esityksiä Tukholman olympialaisissa 1912. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Voitettuaan Italian ja Venäjän alkukierroksilla Suomi selvisi välieriin ja pääsi viimein myös kisojen päänäyttämölle, Tukholman olympiastadionille. Toisen kierroksen ja välierän välissä oli vain yksi lepopäivä. Tiistaina 2. heinäkuuta 1912 pelatussa välierässä Suomi kohtasi jo etukäteen ylivoimaiseksi tiedetyn vastuksen – jalkapallon ainoan […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (7) Antwerpen (5) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (8) Helsingin olympiakisat (15) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (7) hiihto (4) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (24) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (3) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (3) keihäänheitto (2) kesäduuni (3) Kestävyysjuoksu (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (5) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (6) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (4) luistelu (4) lumilautailu (2) maastohiihto (2) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (17) näyttelyt (3) nyrkkeily (31) Olympialaiset (3) olympialiike (2) olympiamuseot (9) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (4) Paavo Nurmi (5) paini (2) Pariisi (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (6) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (2) suunnistus (2) taitoluistelu (2) talletus (4) talvisota (2) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (3) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (2) Tokio (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (3) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (11) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (8) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren