Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

15.07.2021

Kympillä Tokioon 1964

Rooman olympiakisoista oli vierähtänyt neljä vuotta. Kitkerät Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton väliset riidat osanotto-oikeuksista olivat yhä urheiluväen mielissä. Rooman kisoista rannalle jäänyt Euroopan mestarinyrkkeilijä Olli Mäki oli ryhtynyt ammattilaiseksi, ja SVUL:n nimi oli vaihtunut Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi järjestön kansainväliseen kilpaurheiluluun liittynyttä valta-asemaa korostaen. Vuosina 1962 ja 1963 erimielisyydet TUL:n ja lajiliittojen välillä […]

12.07.2021

Tuhkasta nousi uusi elämä – olympiakisat Tokiossa 1964

Japani halusi päästä irti sotasyyllisyyden verenpunaisesta leimasta. Olympiakisat 1964 olivatkin Tokiolle ja Japanille näyteikkuna maailmalle sekä valtaisa henkinen käännekohta. Toisen maailmansodan traumat häivytettiin taka-alalle, kun kisat valjastettiin rauhan asialle, sodanjälkeisen Japanin talousihmeen esittelyyn sekä Japanin historian kertaamiseen imperialismia edeltäneeltä ajalta. Olympialaisten järjestäminen merkitsi Japanille uudelleensyntyä hyväksytyksi jäseneksi globaaliin maailmaan, missä ei kuitenkaan ollut menossa mikään […]

01.06.2021

Missä kuljimme kerran

Hiki pisaroi kentälle, nurmelle, Tervanevalle, tunturin jäkälikölle, kosken kuohuihin, parketille, asfaltille, hiekkatekonurmelle ja tatamille. Ihminen liikkuu mitä moninaisimmissa paikoissa, toisinaan kilpaa ja joskus kansanterveyden kukoistukseksi. Useimmin kuitenkin omaksi ilokseen, päästäkseen töihin tai sieltä pois. Suomalainen liikuntapaikkarakentaminen virisi 1800-luvulla. Voimistelusalit, uimalaitokset ja pienet kentät alkoivat muovata tapojamme liikkua. Lisäksi aktiivinen yhdistystoiminta merkitsi monenlaisten järjestötalojen rakentumista, ja […]

08.09.2020

Kansallissankarit

Hiljainen itätuuli kuljetti savua ja tuhkaa Vienan Karjalan palavilta rahkasoilta Päijänteelle saakka. Samalla Suomen voitokas olympiajoukkue marssi Euroopassa kohti kotimaata.

18.05.2020

Eväät Antwerpeniin

”Antwerpenin olympiakisat tulevat sen kautta, että keskusvaltiot niistä on pois potkittu, olemaan irvikuva Hellaan olympialaisista, joista esim. Ateenan ei koskaan pälkähtänyt päähän vaatia Spartaa eroitettavaksi helleenisestä heimopiiristä. Tekeeköhän meidän näin ollen oikeastaan mielemme englantilais-ranskalais-hondurasilais-senegalilais-arabialais-ovambolais-serbialaisiin olympialaisiin”, kysyttiin Urheilulehden kirjoituksessa helmikuussa 1920.

28.02.2020

Kun kestävyysjuoksu rikkoutui

Maailman paras maratoonari Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä ihmisenä maratonin alle kahteen tuntiin syksyllä 2019 järjestetyssä ihmiskokeessa. Niken ja kemikaaliyhtiö Ineosin spektaakkeli sekoitti inhimillisen suorituskyvyn rajojen rikkomisen, kenkäteknologian kehityksen ja markkinointitempauksen. Ensimmäisellä Breaking 2 -yrityksellä Monzan formularadalla toukokuussa 2017 raja jäi Kipchogelta rikkomatta (2.00.25) ja kaksi muuta yrittäjää jäivät kauas taakse. Toisella yrityksellä ensimmäisen kerran suorituksen […]

18.06.2019

Urheileva maailma palaa – Haavekisat kaatuvat

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

05.06.2019

Urheileva maailma palaa – talviolympialaisten ketju on katkennut

New Yorkin maailmannäyttely avautui huhtikuussa 1939. Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Suomen osaston mottona oli ”Finland – the country of freedom and democratic spirit.” Vapaus ja demokratia olivat kuitenkin koetuksella, sillä maailma kyti ja paikoin jo roihusi kahdeksankymmentä vuotta sitten. Japani valtasi Kiinaa, verinen sisällissota Espanjassa sai päätöksensä, natsi-Saksa levittäytyi rajojensa ulkopuolelle, maa toisensa perään […]

23.01.2019

Suomi: menestyvä urheilumaa

Maiden välistä urheilumenestystä voidaan tarkastella monista näkökulmista. Yksi tällainen on maailman urheilua yhteen kokoava Greatest Sporting Nation -verkkosivu. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kertoi 21.1.2019, että Suomi on Greatest Sporting Nationin mukaan maailman 11:nneksi paras urheilumaa väkilukuun suhteutettuna, mikä myös uutisoitiin mediassa (esim. HS) sen kummemmin asiaa analysoimatta. Sijoitus kuulostaa hyvältä, ja on linjassa GSN:n viime vuosien […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (2) ampumahiihto (15) Antwerpen (13) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (14) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (6) esinekokoelmat (6) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (10) Helsingin olympiakisat (18) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (11) hiihto (4) hiihtokilpailut (10) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (27) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (4) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (4) keihäänheitto (2) kesäduuni (4) Kestävyysjuoksu (3) kirja-arvio (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (28) kokoelmat (6) koripallo (3) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (7) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (5) luistelu (5) lumilautailu (4) maastohiihto (3) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (24) näyttelyt (3) nyrkkeily (3) olympiakisat (46) Olympialaiset (4) olympialiike (2) olympiamuseot (10) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oulun Hiihto (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (5) Paavo Nurmi (6) paini (2) Pariisi (2) perusnäyttely (2) pikaluistelu (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (7) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (3) suunnistus (2) Sylvi Saimo (3) taitoluistelu (2) talletus (5) talvisota (3) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilastot (3) tilaushistoriat (4) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (3) Tokio (3) Tokion olympialaiset 2020 (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (4) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (13) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (2) urheilusankaruus (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (2) veikko hakulinen (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (11) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren