Blogi

Urheilussa sattuu ja tapahtuu, ja jälkipolvien muisteltavaksi jää monenlaisia tarinoita. Elämään jäävät usein erikoisimmat sattumukset, suurimmat voitot ja karvaimmat pettymykset. Tässä niistä muutama! Tekohampaat taskussa olympiavoittoon Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 talviolympialaisten 4 x 10 kilometrin viestihiihtoon liittyy yksi suomalaisen olympiahistorian uskomattomimmista tarinoista. Suomen joukkueessa hiihtivät Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde ja Kalle Jalkanen.  Ankkurina hiihtänyt […]

Helsingin Pohjoisrannassa tänä päivänä kävellessä ei ensimmäiseksi tule mieleen, että täällä sijaitsi joskus yksi suomalaisen talviurheilun keskuksista. Tehdessäni jääurheiluun liittyvää osiota ensi vuonna Olympiastadionilla avautuvaan näyttelyymme huomasin Pohjoissataman nimen nousevan jatkuvasti esiin luistelu-urheilun varhaishistoriassa. Selvittelin vähän lisää. Avautui näkymä ainakin itselleni aiemmin melko tuntemattomaan osaan Suomen ja Helsingin urheiluhistoriaa. Tervetuloa mukaan matkalle! Talvella 1873 joukko […]

Vuoden urheilukirja 2019 -finalistit – elämäkerrat vahvasti esillä Urheilumuseon asettama raati valitsee jo 40. kerran Vuoden urheilukirjan. Katkeamaton perinne alkoi olympiavuodesta 1980, jolloin valittu ensimmäinen Vuoden urheilukirja oli Matti Hannuksen teos Moskovan olympiakirja. Päättyvän vuoden 2019 urheilukirjallisuutta leimasi elämäkertojen vahva panos. Se näkyy myös Urheilumuseon valintaraadin nimeämistä finalisteista. Kuuden teoksen joukossa peräti viisi on eri […]

”Saa sitten nähdä, mitä Eerikkilä tulevaisuudessa tuo mukanaan. Ainakin uskoisin, että jos tällaiseen laitokseen keskelle kaunista sydän-Hämeen luontoa saadaan muutamiksi päiviksi ennen maaotteluita edustusporukkaamme yhteen, se hitsautuu homogeeniseksi enemmän kuin millään muulla tavalla.” Syyskuussa 1949 Suomen jalkapallohistoriassa alkoi uusi luku, kun Eerikkilän urheiluopisto avattiin Kanta-Hämeessä Ruostejärven pohjoisrannalla. Eerikkilän ovet olivat alusta lähtien avoimia muillekin urheilumuodoille […]

Urheileva maailma palaa -blogisarjassa tarkastelemme urheilua toisen maailmansodan aikana. Kolmannessa osassa aiheena ovat Suomen armeijan sotilaille järjestetyt naisvoimistelijoiden ”viihdytyskiertueet” sotavuosina 1939–1945. Aiemmat osat ovat luettavissa täällä ja täällä. Kokeilu kertausharjoituksissa Idea voimistelijoiden viihdytyskiertueista reserviläisten parissa syntyi syksyllä 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana, sillä pidemmäksi aikaa pois kotoa lähteneiden mieltä oli syytä keventää. Puolustusministeriön Sanomatoimisto tiedusteli Työväen Urheiluliiton […]

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

Urheiluhistorian kansainvälisen kattojärjestön ISHPESin kongressi järjestettiin vuonna 2019 Madridissa teemalla Milestones in the Histories of Sport and Physical Culture. Järjestävänä tahona juhlavuoden kongressille – ISHPESin perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta – oli yksityisen madridilaisyliopiston, Universidad Europea de Madridin (UEM), liikuntatieteiden ja fysioterapian tiedekunta. Nelipäiväinen kongressi keräsi jälleen melko laajan, noin 100 osallistujan kaartin eri puolilta […]

Kaksiosaisessa kirjoituksessa analysoidaan Suomen jalkapallomaajoukkueen esityksiä Tukholman olympialaisissa 1912. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Voitettuaan Italian ja Venäjän alkukierroksilla Suomi selvisi välieriin ja pääsi viimein myös kisojen päänäyttämölle, Tukholman olympiastadionille. Toisen kierroksen ja välierän välissä oli vain yksi lepopäivä. Tiistaina 2. heinäkuuta 1912 pelatussa välierässä Suomi kohtasi jo etukäteen ylivoimaiseksi tiedetyn vastuksen – jalkapallon ainoan […]

107 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunta osallistui Tukholman olympialaisiin 164 urheilijan joukkueella. 15 heistä muodosti jalkapalloturnaukseen osallistuneen joukkueen. Kaksiosaisessa kirjoituksessa pureudutaan joukkueen esityksiin helteisessä Tukholman kesässä 1912. Suomen jalkapallomaajoukkueen osallistuminen Tukholman olympialaisiin 1912 oli epävarmaa vielä viikkoja ennen kisoja. Suomen olympiakomitean ja keskusjärjestö SVUL:n johtoportaissa jalkapalloa väheksyttiin, ja joukkueen lähettämistä kisoihin vastustettiin. Kisamatkan varmisti lopulta se, […]

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]