Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Blogi

Urheilumuseon blogissa käsitellään museon ajankohtaisia projekteja ja hankkeita sekä kurkistetaan kulissien takaiseen museotyöhön. Lisäksi pureudutaan raikkain ottein urheiluhistoriaan. Täällä ei tökätä tikulla silmään vanhojen muistelusta – joskaan ajankohtaisiakaan ilmiöitä ei unohdeta!

22.04.2020

SINIRISTI SAAPUU OLYMPIAKISOIHIN – talvilajit Antwerpenin olympiakisoissa 1920

Taitoluistelija Sakari Ilmanen liukui Antwerpenin jääpalatsin (Palais de Glace d’Anvers) tekojäälle sunnuntaina 25. huhtikuuta 1920. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomen lipun alla kilpaillut urheilija koko olympiahistoriassa.

31.03.2020

Antwerpen 1920 – juttusarja itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiamatkasta

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka.

03.03.2020

Tyylillä on väliä – suomalaista mäkihyppyhistoriaa

Tällä kertaa tarjoilemme lyhyitä tarinoita mäkihyppääjistä: huimapäisestä ja pelottomasta Tauno Luirosta, 1950-luvun kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista ja historian nuorimmasta pohjoismaisten hiihtolajien olympiavoittajasta. Huimapään ennätyshyppy Tauno Luiro oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut suomalainen mäkihyppääjä. Nuori rovaniemeläinen leiskautti maaliskuussa 1951 Oberstdorfin lentomäessä ME-tuloksen 139 metriä, joka oli neljä metriä aikaisempaa ennätystä pidempi. Tätä ennen kukaan suomalainen mäkihyppääjä ei ollut […]

28.02.2020

Kun kestävyysjuoksu rikkoutui

Maailman paras maratoonari Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä ihmisenä maratonin alle kahteen tuntiin syksyllä 2019 järjestetyssä ihmiskokeessa. Niken ja kemikaaliyhtiö Ineosin spektaakkeli sekoitti inhimillisen suorituskyvyn rajojen rikkomisen, kenkäteknologian kehityksen ja markkinointitempauksen. Ensimmäisellä Breaking 2 -yrityksellä Monzan formularadalla toukokuussa 2017 raja jäi Kipchogelta rikkomatta (2.00.25) ja kaksi muuta yrittäjää jäivät kauas taakse. Toisella yrityksellä ensimmäisen kerran suorituksen […]

30.01.2020

Hampaat hukassa ja havuja ladulla – Tarinoita suomalaisen hiihtohistorian varrelta

Urheilussa sattuu ja tapahtuu, ja jälkipolvien muisteltavaksi jää monenlaisia tarinoita. Elämään jäävät usein erikoisimmat sattumukset, suurimmat voitot ja karvaimmat pettymykset. Tässä niistä muutama! Tekohampaat taskussa olympiavoittoon Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 talviolympialaisten 4 x 10 kilometrin viestihiihtoon liittyy yksi suomalaisen olympiahistorian uskomattomimmista tarinoista. Suomen joukkueessa hiihtivät Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde ja Kalle Jalkanen.  Ankkurina hiihtänyt […]

13.12.2019

Unohdettu urheilupyhättö

Helsingin Pohjoisrannassa tänä päivänä kävellessä ei ensimmäiseksi tule mieleen, että täällä sijaitsi joskus yksi suomalaisen talviurheilun keskuksista. Tehdessäni jääurheiluun liittyvää osiota ensi vuonna Olympiastadionilla avautuvaan näyttelyymme huomasin Pohjoissataman nimen nousevan jatkuvasti esiin luistelu-urheilun varhaishistoriassa. Selvittelin vähän lisää. Avautui näkymä ainakin itselleni aiemmin melko tuntemattomaan osaan Suomen ja Helsingin urheiluhistoriaa. Tervetuloa mukaan matkalle! Talvella 1873 joukko […]

03.12.2019

Vuoden urheilukirja 2019, finalistit

Vuoden urheilukirja 2019 -finalistit – elämäkerrat vahvasti esillä Urheilumuseon asettama raati valitsee jo 40. kerran Vuoden urheilukirjan. Katkeamaton perinne alkoi olympiavuodesta 1980, jolloin valittu ensimmäinen Vuoden urheilukirja oli Matti Hannuksen teos Moskovan olympiakirja. Päättyvän vuoden 2019 urheilukirjallisuutta leimasi elämäkertojen vahva panos. Se näkyy myös Urheilumuseon valintaraadin nimeämistä finalisteista. Kuuden teoksen joukossa peräti viisi on eri […]

07.10.2019

Maajoukkueiden koti – Suomen jalkapallomaajoukkueet Eerikkilässä 1949–2019

”Saa sitten nähdä, mitä Eerikkilä tulevaisuudessa tuo mukanaan. Ainakin uskoisin, että jos tällaiseen laitokseen keskelle kaunista sydän-Hämeen luontoa saadaan muutamiksi päiviksi ennen maaotteluita edustusporukkaamme yhteen, se hitsautuu homogeeniseksi enemmän kuin millään muulla tavalla.” Syyskuussa 1949 Suomen jalkapallohistoriassa alkoi uusi luku, kun Eerikkilän urheiluopisto avattiin Kanta-Hämeessä Ruostejärven pohjoisrannalla. Eerikkilän ovet olivat alusta lähtien avoimia muillekin urheilumuodoille […]

23.08.2019

Urheileva maailma palaa – Naisvoimisteluviihdettä rintamajermuille

Urheileva maailma palaa -blogisarjassa tarkastelemme urheilua toisen maailmansodan aikana. Kolmannessa osassa aiheena ovat Suomen armeijan sotilaille järjestetyt naisvoimistelijoiden ”viihdytyskiertueet” sotavuosina 1939–1945. Aiemmat osat ovat luettavissa täällä ja täällä. Kokeilu kertausharjoituksissa Idea voimistelijoiden viihdytyskiertueista reserviläisten parissa syntyi syksyllä 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana, sillä pidemmäksi aikaa pois kotoa lähteneiden mieltä oli syytä keventää. Puolustusministeriön Sanomatoimisto tiedusteli Työväen Urheiluliiton […]

14.08.2019

Ja neljänneksi sijoittui…

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (14) Antwerpen (12) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (8) Helsingin olympiakisat (15) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (7) hiihto (4) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (25) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (3) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (3) keihäänheitto (2) kesäduuni (4) Kestävyysjuoksu (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (5) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (6) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (4) luistelu (4) lumilautailu (2) maastohiihto (2) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (17) näyttelyt (3) nyrkkeily (39) Olympialaiset (3) olympialiike (2) olympiamuseot (10) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (5) Paavo Nurmi (6) paini (2) Pariisi (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (6) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (2) suunnistus (2) taitoluistelu (2) talletus (4) talvisota (2) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (3) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (2) Tokio (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (4) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (11) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (10) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren