Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Blogi

Urheilumuseon blogissa käsitellään museon ajankohtaisia projekteja ja hankkeita sekä kurkistetaan kulissien takaiseen museotyöhön. Lisäksi pureudutaan raikkain ottein urheiluhistoriaan. Täällä ei tökätä tikulla silmään vanhojen muistelusta – joskaan ajankohtaisiakaan ilmiöitä ei unohdeta!

27.07.2020

Hymyilevän Hanneksen kivikasvoinen perillinen

Antwerpenissä 1920 Suomi sai uuden tähtiurheilijan, kun Paavo Nurmi voitti pitkillä juoksumatkoilla kolme kultamitalia ja yhden hopean. Millainen urheilusankari Antwerpenissa 1920 syntyi?

08.07.2020

KAIKKI MITALIT JA PISTEET

Suomalaiset painijat olivat voittaneet lähes puolet tarjolla olleista mitaleista Tukholman olympiakisoissa 1912. Maailmansodan aikana oli voitu painiskella vain kotimaassa, mutta kun rauhan palattua päästiin ottelukosketukseen naapurimaiden kanssa, kunto havaittiin edelleen hyväksi. Kun kutsu saapui Antwerpenin olympiakisoihin 1920, oli luottamus menestykseen vahva.

25.06.2020

Kenttälajien kuningasmaa – yleisurheilun hypyt, heitot ja moniottelut Antwerpenissa 1920

Suomalaisen urheilun alamäestä on jaksettu jauhaa pitkään. Oikeastaan se alkoi jo sata vuotta sitten. Itsenäisen Suomen urheilijoiden avaus Antwerpenin olympiakisojen yleisurheilussa oli jotain, johon ei enää koskaan ole ylletty – eikä ylletä.

02.06.2020

Voi Hannes minkä teit!

Suomen työläisurheilupiireissä vakuuteltiin Yhdysvalloissa asuvien kestävyysjuoksijoiden Hannes ja Viljam Kolehmaisen pysyvän uskollisena työläisaatteelle. Heitä oli vuosikaudet pidetty työläisurheilijoiden esikuvina.

18.05.2020

Eväät Antwerpeniin

”Antwerpenin olympiakisat tulevat sen kautta, että keskusvaltiot niistä on pois potkittu, olemaan irvikuva Hellaan olympialaisista, joista esim. Ateenan ei koskaan pälkähtänyt päähän vaatia Spartaa eroitettavaksi helleenisestä heimopiiristä. Tekeeköhän meidän näin ollen oikeastaan mielemme englantilais-ranskalais-hondurasilais-senegalilais-arabialais-ovambolais-serbialaisiin olympialaisiin”, kysyttiin Urheilulehden kirjoituksessa helmikuussa 1920.

06.05.2020

Maailma palaa käyntiin

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ei ollut kulunut viittäkään kuukautta, kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti ensimmäisessä sodanjälkeisessä kokouksessaan Lausannessa 6.4.1919 myöntää vuoden 1920 olympiakisat Belgian Antwerpenille.

22.04.2020

SINIRISTI SAAPUU OLYMPIAKISOIHIN – talvilajit Antwerpenin olympiakisoissa 1920

Taitoluistelija Sakari Ilmanen liukui Antwerpenin jääpalatsin (Palais de Glace d’Anvers) tekojäälle sunnuntaina 25. huhtikuuta 1920. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomen lipun alla kilpaillut urheilija koko olympiahistoriassa.

31.03.2020

Antwerpen 1920 – juttusarja itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiamatkasta

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka.

03.03.2020

Tyylillä on väliä – suomalaista mäkihyppyhistoriaa

Tällä kertaa tarjoilemme lyhyitä tarinoita mäkihyppääjistä: huimapäisestä ja pelottomasta Tauno Luirosta, 1950-luvun kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista ja historian nuorimmasta pohjoismaisten hiihtolajien olympiavoittajasta. Huimapään ennätyshyppy Tauno Luiro oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut suomalainen mäkihyppääjä. Nuori rovaniemeläinen leiskautti maaliskuussa 1951 Oberstdorfin lentomäessä ME-tuloksen 139 metriä, joka oli neljä metriä aikaisempaa ennätystä pidempi. Tätä ennen kukaan suomalainen mäkihyppääjä ei ollut […]

28.02.2020

Kun kestävyysjuoksu rikkoutui

Maailman paras maratoonari Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä ihmisenä maratonin alle kahteen tuntiin syksyllä 2019 järjestetyssä ihmiskokeessa. Niken ja kemikaaliyhtiö Ineosin spektaakkeli sekoitti inhimillisen suorituskyvyn rajojen rikkomisen, kenkäteknologian kehityksen ja markkinointitempauksen. Ensimmäisellä Breaking 2 -yrityksellä Monzan formularadalla toukokuussa 2017 raja jäi Kipchogelta rikkomatta (2.00.25) ja kaksi muuta yrittäjää jäivät kauas taakse. Toisella yrityksellä ensimmäisen kerran suorituksen […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (2) ampumahiihto (15) Antwerpen (13) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (9) Helsingin olympiakisat (16) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (9) hiihto (4) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (27) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (4) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (3) keihäänheitto (2) kesäduuni (4) Kestävyysjuoksu (3) kirja-arvio (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (5) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (6) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (4) luistelu (4) lumilautailu (4) maastohiihto (2) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (18) näyttelyt (3) nyrkkeily (43) Olympialaiset (3) olympialiike (2) olympiamuseot (10) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (5) Paavo Nurmi (6) paini (2) Pariisi (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (7) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (2) suunnistus (2) Sylvi Saimo (2) taitoluistelu (2) talletus (5) talvisota (2) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (4) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (2) Tokio (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (4) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (12) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (2) veikko hakulinen (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (10) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren