Blogi

Sata vuotta sitten Helsingissä järjestettiin kilpailut, jotka ovat jääneet verrattain vähälle huomiolle urheiluhistoriassamme. 15. helmikuuta 1919 Helsingissä käynnistyivät Suomen talvikisat – itsenäisen Suomen ensimmäinen urheilun kansainvälinen suurtapahtuma. Kansainvälisyys tosin oli varsin rajallista: urheilijoita saapui Suomen lisäksi vain Ruotsista ja Norjasta, olihan maailmansota vasta päättynyt. Kymmenen päivää kestäneiden kisojen lajivalikoima oli monipuolinen: hiihtoa, yhdistettyä, mäkihyppyä, pika- […]

Samaan aikaan kun suuri osa muusta jalkapallomaailmasta vetäytyy talvitauolle, Englannissa ottelutahti kiihtyy. Joulun härkäviikkojen kohokohta on perinteinen tapaninpäivän jalkapallokattaus, kun englantilaisen jalkapallon kahdeksalla ylimmällä sarjatasolla pelataan täysi tai lähes täysi ottelukierros. Perinnekierroksen juuret yltävät 158 vuoden taakse. Jalkapallohistorian ensimmäinen kahden seurajoukkueen välinen ottelu pelattiin tapaninpäivänä 1860, kun naapurit Sheffield FC ja Hallam FC kohtasivat Sheffieldin Sandygate […]

Kekkosen kisat (Hannu Pelttari, Kirjapaja) Vahvaan lähdeaineistoon perustuva kokonaisesitys Urho Kekkosen urasta urheilukentillä ja urheiluvaikuttajana. Kekkosen kisat -kirjaa voi perustellusti pitää aiemminkin urheiluaiheisia henkilöhistorioita kirjoittaneen Hannu Pelttarin tähänastisena pääteoksena. Lauri Markkanen – läheltä ja kaukaa (Saska Saarikoski, HS-kirjat) Yhteen kauteen keskittyvä teos on kuvaus nuoren miehen koripalloelämästä lajin kovimmassa liigassa NBA:ssa. Yhdysvaltoihin sijoittuva ja Saska […]

Aikanaan maailman paras lajissaan. Ammattiurheilun suomalainen uranuurtaja. Olympialajin maailmanmestari. Kolme suomalaista urheilijaa, jokainen lajinsa terävimmälle huipulle lajissaan yltänyt. Silti suurelle yleisölle tuntemattomia, ehkä jopa historiaan unohtuneita. Urheilumuseon blogissa nostetaan tällä kertaa esille kolme suomalaista naisurheilun uranuurtajaa. Hiihtäjä Kerttu Pehkonen hallitsi lajiaan muutaman vuoden 1940-luvun lopulla. Koripalloilija Lea Hakalan peliura ulottui 1980-luvun alusta hyvän matkaa 2000-luvulle […]

Lokakuussa julkaistun Koko kansan leijonat -kirjan myötä suomalainen jääkiekko sai lajihistoriansa.  Jääkiekkojuttusarjamme päätösosassa avataan, millainen hanke tilaushistorian kirjoittaminen ja julkaiseminen on kokonaisuutena, ja millaisia seikkoja sitä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon. Kun urheilussa saavutetaan jotain merkittävää, kuten suuria voittoja, julkisuudessa usein todetaan: Nyt tehtiin historiaa, mitä jälkipolvet tulevat myöhemmin haltioituneina muistelemaan. Vuosikymmenten mittaan voitot mutta myös […]

Kilpaileminen digitaalisten laitteiden välityksellä, nykyisellä kansankielellä e-urheilu, on viimeisten vuosien aikana noussut valtavirran ilmiöksi. E-urheilu täyttää perinteisen median palstoja, värittää sosiaalista mediaa ja on erityisesti nuoremman sukupolven trendi, vaikka monet iäkkäämmätkin muistavat nuoruudestaan Atari- ja Nintendo-konsolit ja pelihallien videopeliautomaatit. Digitaalinen pelaaminen on jo vuosikymmeniä vanha ilmiö mutta varsinaista e-urheilua siitä on tullut 1990-luvun lopulta alkaen, […]

Jääkiekkosarjamme kolmannessa osassa tarkastellaan venäläisen jääkiekkoliiga KHL:n urheilullisia vaikutuksia Suomi-kiekolle. Teksti liittyy lokakuussa julkaistavaan, Urheilumuseon tuottamaan jääkiekkohistoriaan Koko kansan Leijonat. Venäjän Superliigan vuonna 2008 korvannut Kontinentaalinen jääkiekkoliiga KHL on monella mittarilla maailman toiseksi kovin jääkiekkosarja. Vaikka sarja on luonteeltaan vahvasti venäläisen kulttuurin levitykseen liittyvä poliittinen projekti, voi sitä arvioida myös urheilullisilla perusteilla. Ja toisaalta yhtä […]

Jääkiekkosarjamme toisessa osassa tutkaillaan pohjoisamerikkalaisten ammattilaisliigojen palkkakehitystä 1970-luvulta nykypäivään. Fokus on erityisesti jääkiekkoliiga NHL:ssä. Teksti liittyy lokakuussa julkaistavaan, Urheilumuseon tuottamaan jääkiekkohistoriaan Koko kansan Leijonat. NHL-ammattilaiset tienaavat miljoonia dollareita kaudessa. Palkkasummat ovat kuitenkin pienempiä kuin Pohjois-Amerikan muiden lajien pääliigoissa: koripallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja baseballissa. Vai ovatko? Usein on tyydytty toteamaan, että ammattilaiskiekko oli kilpaileviin urheilumuotoihin verrattuna […]

Jääkiekkoaiheisen minisarjamme avausosan aiheena on monipolvinen kehityskulku, jonka aikana kotimaisesta pääsarjakiekkoilijasta tuli ammattilaisurheilija. Teksti perustuu lokakuussa julkaistavan, Urheilumuseon tuottaman Koko kansan Leijonat -jääkiekkohistorian artikkeliin ”Ammatiksi jääkiekkoilija”. Jääkiekko oli 1960-luvun puolivälissä ulkojäiden laji, jota maajoukkuetasonkin suomalaiskiekkoilijat pelasivat kolmena kuukautena vuodessa, silloin kun töiltään tai opinnoiltaan ehtivät. SM-tason amatöörijääkiekkoilijan arkeen kuuluivat pimeästi maksetut korvaukset ja asunto- ja […]

Elokuun alkupuolella Berliinissä järjestettiin yleisurheilun EM-kilpailut. Suomen osalta kisat sujuivat vaisusti, kun lopputuloksena oli nolla mitalia ja kolme pistesijaa. Kokeneen keihäänheittäjän Antti Ruuskasen kuudes sija ja miesten pikaviestijoukkueen finaalipaikka olivat parhaita suomalaissuorituksia. Kisojen jälkeen syyttävät sormet ovat jälleen osoitelleet suuntaan jos toiseenkin. Suomi jäi edellisen kerran ilman mitalia 52 vuotta sitten Budapestin EM-kilpailuissa, joten nyt […]