Blogi

Suomen työläisurheilupiireissä vakuuteltiin Yhdysvalloissa asuvien kestävyysjuoksijoiden Hannes ja Viljam Kolehmaisen pysyvän uskollisena työläisaatteelle. Heitä oli vuosikaudet pidetty työläisurheilijoiden esikuvina.

”Antwerpenin olympiakisat tulevat sen kautta, että keskusvaltiot niistä on pois potkittu, olemaan irvikuva Hellaan olympialaisista, joista esim. Ateenan ei koskaan pälkähtänyt päähän vaatia Spartaa eroitettavaksi helleenisestä heimopiiristä. Tekeeköhän meidän näin ollen oikeastaan mielemme englantilais-ranskalais-hondurasilais-senegalilais-arabialais-ovambolais-serbialaisiin olympialaisiin”, kysyttiin Urheilulehden kirjoituksessa helmikuussa 1920.

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ei ollut kulunut viittäkään kuukautta, kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti ensimmäisessä sodanjälkeisessä kokouksessaan Lausannessa 6.4.1919 myöntää vuoden 1920 olympiakisat Belgian Antwerpenille.

Taitoluistelija Sakari Ilmanen liukui Antwerpenin jääpalatsin (Palais de Glace d’Anvers) tekojäälle sunnuntaina 25. huhtikuuta 1920. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomen lipun alla kilpaillut urheilija koko olympiahistoriassa.

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka.

Tällä kertaa tarjoilemme lyhyitä tarinoita mäkihyppääjistä: huimapäisestä ja pelottomasta Tauno Luirosta, 1950-luvun kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista ja historian nuorimmasta pohjoismaisten hiihtolajien olympiavoittajasta. Huimapään ennätyshyppy Tauno Luiro oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut suomalainen mäkihyppääjä. Nuori rovaniemeläinen leiskautti maaliskuussa 1951 Oberstdorfin lentomäessä ME-tuloksen 139 metriä, joka oli neljä metriä aikaisempaa ennätystä pidempi. Tätä ennen kukaan suomalainen mäkihyppääjä ei ollut […]

Maailman paras maratoonari Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä ihmisenä maratonin alle kahteen tuntiin syksyllä 2019 järjestetyssä ihmiskokeessa. Niken ja kemikaaliyhtiö Ineosin spektaakkeli sekoitti inhimillisen suorituskyvyn rajojen rikkomisen, kenkäteknologian kehityksen ja markkinointitempauksen. Ensimmäisellä Breaking 2 -yrityksellä Monzan formularadalla toukokuussa 2017 raja jäi Kipchogelta rikkomatta (2.00.25) ja kaksi muuta yrittäjää jäivät kauas taakse. Toisella yrityksellä ensimmäisen kerran suorituksen […]

Urheilussa sattuu ja tapahtuu, ja jälkipolvien muisteltavaksi jää monenlaisia tarinoita. Elämään jäävät usein erikoisimmat sattumukset, suurimmat voitot ja karvaimmat pettymykset. Tässä niistä muutama! Tekohampaat taskussa olympiavoittoon Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 talviolympialaisten 4 x 10 kilometrin viestihiihtoon liittyy yksi suomalaisen olympiahistorian uskomattomimmista tarinoista. Suomen joukkueessa hiihtivät Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde ja Kalle Jalkanen.  Ankkurina hiihtänyt […]

Helsingin Pohjoisrannassa tänä päivänä kävellessä ei ensimmäiseksi tule mieleen, että täällä sijaitsi joskus yksi suomalaisen talviurheilun keskuksista. Tehdessäni jääurheiluun liittyvää osiota ensi vuonna Olympiastadionilla avautuvaan näyttelyymme huomasin Pohjoissataman nimen nousevan jatkuvasti esiin luistelu-urheilun varhaishistoriassa. Selvittelin vähän lisää. Avautui näkymä ainakin itselleni aiemmin melko tuntemattomaan osaan Suomen ja Helsingin urheiluhistoriaa. Tervetuloa mukaan matkalle! Talvella 1873 joukko […]

Vuoden urheilukirja 2019 -finalistit – elämäkerrat vahvasti esillä Urheilumuseon asettama raati valitsee jo 40. kerran Vuoden urheilukirjan. Katkeamaton perinne alkoi olympiavuodesta 1980, jolloin valittu ensimmäinen Vuoden urheilukirja oli Matti Hannuksen teos Moskovan olympiakirja. Päättyvän vuoden 2019 urheilukirjallisuutta leimasi elämäkertojen vahva panos. Se näkyy myös Urheilumuseon valintaraadin nimeämistä finalisteista. Kuuden teoksen joukossa peräti viisi on eri […]