Blogi

MM-kisasarjamme neljännessä osassa on saavuttu 1980-luvulle. Suorat TV-lähetykset ovat arkipäiväistyneet ja urheilulehtien sisällöt laajentuneet kattaviin kisaennakoihin. MM-kisoista on tullut globaali spektaakkeli, jonka oudot ja mieleenpainuvat tapahtumat todistetaan samaan aikaan ympäri maailmaa. Gijónin hyökkäämättömyyssopimus MM-kisojen otteluohjelmassa alkulohkojen viimeiset ottelut pelattiin vielä MM-kisoissa 1982 eri aikoina. Niinpä kun naapurimaat Länsi-Saksa ja Itävalta kohtasivat potentiaalisessa hegemoniakamppailussa, kummallakin joukkueella […]

MM-kisasarjan kolmannen osan tarinoissa mukana ovat muun muassa varastettu palkintopokaali ja varsin yllättävän tuloksen tuottanut dopingnäyte. Suomessa kisojen seuranta mullistuu, kun MM-kisat saapuvat televisioihin ensin jälkilähetyksinä ja kesästä 1970 lähtien suorina lähetyksinä. Sankarikoira Jalkapallon MM-kisojen 1966 ensimmäinen englantilaissankari oli koira. Kun kisojen alkuun oli vain kolme kuukautta, ensimmäisistä MM-kisoista 1930 lähtien kiertopalkintona ollut Jules Rimet-pokaali […]

Toisen maailmansodan jälkeen jalkapallomaailma kokoontui ratkomaan paremmuuttaan Brasiliassa 1950. Vuosikymmenen lopulla kisat tulivat lähelle Suomeakin, kun maailmanmestaruudesta pelattiin länsinaapurissa Ruotsissa. Minisarjamme toisessa osassa mukana myös kisahistorian runsasmaalisin ottelu ja koiran suorittama pitch invasion. Varma voitto Brasilian MM-kisoissa 1950 mitalit ratkottiin neljän joukkueen jatkolohkossa. Ennen viimeisiä otteluita Brasilia–Uruguay ja Espanja–Ruotsi tilanne näytti selvältä. Isäntämaa oli jyrännyt […]

Jalkapallon MM-kisojen 2018 aikana julkaistavassa juttusarjassamme kerromme MM-kisahistorian oudoimmat sattumukset ja nostalgisimmat tarinat. Tarinoiden lisäksi käymme läpi, miten tänä päivänä Suomessakin laajalti seuratut kisat ovat olleet esillä suomalaismedioissa, ja miten kisojen seuraaminen on aikojen saatossa muuttunut. Kronologisesti etenevän sarjan ensimmäisessä osassa matkaamme ensimmäisiin MM-kisoihin 1930–1938. Sumuinen matka Kun veriviholliset Argentiina ja Uruguay kohtasivat ensimmäisessä MM-finaalissa […]

Jukolan viesti kiehtoo ja haastaa suunnistuskansaa kesällä jo 70. kerran. Suomalaisilla on tapana olla nöyriä, mutta suunnistajilla vielä nöyrempiä – ei ne kaksikymmentä onnistuneesti riennettyä rastiväliä, vaan ne kaksi surkeaa hukkaretkeä ankarassa korvessa, kuusien kohinassa! Mutta kehukaamme nyt kuitenkin Jukolan jykeviä ja jaloja piirteitä. Jukolan viesti ei ole aivan ikiaikainen. Mutta ikää sillä on kuin […]

Delegaatiomme matkusti huhtikuisena tiistaina Norjaan tutustumaan kahteen paikalliseen urheilumuseoon, Holmenkollenilla sijaitsevaan hiihtomuseoon ja vastikään uusittuun Norjan olympiamuseoon Lillehammerissa. Tiistai 10.4.2018, Holmenkollenin hiihtomuseo Lensimme Osloon aamukoneella ja suuntasimme metrolla kohti Holmenkollenia, jonne pääsee kätevästi suoraan kaupungin keskustasta. Ikkunasta avautui maisemia, jollaisia kovin monessa maailman metrossa ei ole tarjolla. Holmenkollenin asemalta on lyhyt matka hiihtomuseolle – ainakin […]

Mitaleita digitoidessa törmäsin hienoon palkintokokoelmaan ja sen pariin esineeseen, joihin oli kaiverrettu sana ”Urheilukuningas”. Aika mahtipontinen termi, jos sitä tarkemmin ajattelee. Nykypäivän urheilijoista ainakin Jari Litmanen on nimetty Kuninkaaksi. Litmanen ei ole Suomen urheiluhistorian ainoa kuningas, vaan kuninkaallisia on ollut useita alkaen vuodesta 1902, jolloin urheilukuninkaan tittelistä kilpailtiin – enempi tai vähempi virallisesti – ensimmäisen […]

Urheilun tila -juttusarjassamme tarkastelemme urheilussa pinnalla olevia puheenaiheita historiallisen linssin lävitse. Sarjan avausosassa aiheena on Suomen menestys talviolympialaisissa 1924–2018. Pyeongchangin olympialaiset 2018 päättyivät suomalaisittain iloisissa tunnelmissa. Viimeisen kisaviikonlopun mitalit vaiensivat urheilupuheeseen ilmaantuneet tutut teemat: menestymättömyyden, urheilujohtoon ja urheilijoihin kohdistuneen kritiikin, huippu-urheilun yhteiskunnallisen arvon. Millaisena olympiamenestys Etelä-Koreassa näyttäytyy kun se sijoitetaan osaksi Chamonix’ssa 1924 alkanutta talviolympiajatkumoa? […]

Suomen jääkiekon ensimmäinen olympiamitali 30 vuoden takaa, hopea vuoden 1988 Calgaryn olympiakisoissa, on edelleen hieno saavutus. Sen jälkeen Suomi on kuulunut olympiakiekon huippumaiden joukkoon mitalimäärän kasvettua kuuteen. Edessä on jälleen suuren unelman tavoittelu: olympiakulta. Menestystä odotettiin vuosikymmeniä. Sen eteen piti käydä pitkä ja vaiherikas taival, jota kuvataan tarkasti ensi syksynä ilmestyvässä Suomen jääkiekon 90-vuotishistoriassa. Suomen […]

Vuonna 2016 Suomessa oli 84 täysimittaista jalkapallohallia ja 331 kolmannen sukupolven tekonurmikenttää. 2005 jalkapallonurmia oli 22, vuonna 1999 ei yhtäkään. Pelkästään näiden lukujen pohjalta voi tehdä kaksi johtopäätöstä. 1) Tekonurmesta on lyhyessä ajassa tullut se alusta, jolla suomalainen jalkapalloilija iästä ja sukupuolesta riippumatta viettää suurimman osan siitä ajasta, jonka hän käyttää jalkapallon pelaamiseen ja harjoitteluun. […]