Blogi

Lokakuussa julkaistun Koko kansan leijonat -kirjan myötä suomalainen jääkiekko sai lajihistoriansa.  Jääkiekkojuttusarjamme päätösosassa avataan, millainen hanke tilaushistorian kirjoittaminen ja julkaiseminen on kokonaisuutena, ja millaisia seikkoja sitä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon. Kun urheilussa saavutetaan jotain merkittävää, kuten suuria voittoja, julkisuudessa usein todetaan: Nyt tehtiin historiaa, mitä jälkipolvet tulevat myöhemmin haltioituneina muistelemaan. Vuosikymmenten mittaan voitot mutta myös […]

Kilpaileminen digitaalisten laitteiden välityksellä, nykyisellä kansankielellä e-urheilu, on viimeisten vuosien aikana noussut valtavirran ilmiöksi. E-urheilu täyttää perinteisen median palstoja, värittää sosiaalista mediaa ja on erityisesti nuoremman sukupolven trendi, vaikka monet iäkkäämmätkin muistavat nuoruudestaan Atari- ja Nintendo-konsolit ja pelihallien videopeliautomaatit. Digitaalinen pelaaminen on jo vuosikymmeniä vanha ilmiö mutta varsinaista e-urheilua siitä on tullut 1990-luvun lopulta alkaen, […]

Jääkiekkosarjamme kolmannessa osassa tarkastellaan venäläisen jääkiekkoliiga KHL:n urheilullisia vaikutuksia Suomi-kiekolle. Teksti liittyy lokakuussa julkaistavaan, Urheilumuseon tuottamaan jääkiekkohistoriaan Koko kansan Leijonat. Venäjän Superliigan vuonna 2008 korvannut Kontinentaalinen jääkiekkoliiga KHL on monella mittarilla maailman toiseksi kovin jääkiekkosarja. Vaikka sarja on luonteeltaan vahvasti venäläisen kulttuurin levitykseen liittyvä poliittinen projekti, voi sitä arvioida myös urheilullisilla perusteilla. Ja toisaalta yhtä […]

Jääkiekkosarjamme toisessa osassa tutkaillaan pohjoisamerikkalaisten ammattilaisliigojen palkkakehitystä 1970-luvulta nykypäivään. Fokus on erityisesti jääkiekkoliiga NHL:ssä. Teksti liittyy lokakuussa julkaistavaan, Urheilumuseon tuottamaan jääkiekkohistoriaan Koko kansan Leijonat. NHL-ammattilaiset tienaavat miljoonia dollareita kaudessa. Palkkasummat ovat kuitenkin pienempiä kuin Pohjois-Amerikan muiden lajien pääliigoissa: koripallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa ja baseballissa. Vai ovatko? Usein on tyydytty toteamaan, että ammattilaiskiekko oli kilpaileviin urheilumuotoihin verrattuna […]

Jääkiekkoaiheisen minisarjamme avausosan aiheena on monipolvinen kehityskulku, jonka aikana kotimaisesta pääsarjakiekkoilijasta tuli ammattilaisurheilija. Teksti perustuu lokakuussa julkaistavan, Urheilumuseon tuottaman Koko kansan Leijonat -jääkiekkohistorian artikkeliin ”Ammatiksi jääkiekkoilija”. Jääkiekko oli 1960-luvun puolivälissä ulkojäiden laji, jota maajoukkuetasonkin suomalaiskiekkoilijat pelasivat kolmena kuukautena vuodessa, silloin kun töiltään tai opinnoiltaan ehtivät. SM-tason amatöörijääkiekkoilijan arkeen kuuluivat pimeästi maksetut korvaukset ja asunto- ja […]

Elokuun alkupuolella Berliinissä järjestettiin yleisurheilun EM-kilpailut. Suomen osalta kisat sujuivat vaisusti, kun lopputuloksena oli nolla mitalia ja kolme pistesijaa. Kokeneen keihäänheittäjän Antti Ruuskasen kuudes sija ja miesten pikaviestijoukkueen finaalipaikka olivat parhaita suomalaissuorituksia. Kisojen jälkeen syyttävät sormet ovat jälleen osoitelleet suuntaan jos toiseenkin. Suomi jäi edellisen kerran ilman mitalia 52 vuotta sitten Budapestin EM-kilpailuissa, joten nyt […]

Kuuman kesän 2018 yksi kohokohdista ainakin meille urheiluhistorioitsijoille koitti heinäkuussa, kun 19. ISHPESin kongressi alkoi Saksan Münsterissä. ISHPES on urheilu- ja liikuntahistorian suurin kansainvälinen kattojärjestö. Jokavuotinen kongressi on avara ikkuna urheilu- ja liikuntahistorian kansainväliselle tutkimuskentälle ja ainutlaatuinen tilaisuus tavata saman alan tutkijoita eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa paikalle oli saapunut pitkälti yli 100 osallistujaa 30 […]

MM-kisasarjamme päätösosassa seikkailevat maailmanlopun takia uransa lopettanut maalivahti, MM-kisoissa tekemänsä maalinsa takia seurastaan lähtöpassin saanut hyökkääjä ja historiallisen korttihattutempun tehnyt tuomari. 2000-luvun digitaalisen vallankumouksen myötä MM-kisojen seuraaminen ei enää ole sidoksissa aikaan tai paikkaan. 1998: MM-sankarista erakoksi Argentiinan ja Englannin puolivälieräottelu Ranskan MM-kisoissa muistetaan 18-vuotiaan ihmepojan, Michael Owenin, soolomaalista, David Beckhamin ulosajosta ja rangaistuspotkukilpailusta, jossa […]

MM-kisasarjamme neljännessä osassa on saavuttu 1980-luvulle. Suorat TV-lähetykset ovat arkipäiväistyneet ja urheilulehtien sisällöt laajentuneet kattaviin kisaennakoihin. MM-kisoista on tullut globaali spektaakkeli, jonka oudot ja mieleenpainuvat tapahtumat todistetaan samaan aikaan ympäri maailmaa. Gijónin hyökkäämättömyyssopimus MM-kisojen otteluohjelmassa alkulohkojen viimeiset ottelut pelattiin vielä MM-kisoissa 1982 eri aikoina. Niinpä kun naapurimaat Länsi-Saksa ja Itävalta kohtasivat potentiaalisessa hegemoniakamppailussa, kummallakin joukkueella […]

MM-kisasarjan kolmannen osan tarinoissa mukana ovat muun muassa varastettu palkintopokaali ja varsin yllättävän tuloksen tuottanut dopingnäyte. Suomessa kisojen seuranta mullistuu, kun MM-kisat saapuvat televisioihin ensin jälkilähetyksinä ja kesästä 1970 lähtien suorina lähetyksinä. Sankarikoira Jalkapallon MM-kisojen 1966 ensimmäinen englantilaissankari oli koira. Kun kisojen alkuun oli vain kolme kuukautta, ensimmäisistä MM-kisoista 1930 lähtien kiertopalkintona ollut Jules Rimet-pokaali […]