”Kiurulla on kilpailun aikana sykemittari. Se kertoo armotta, mikä rasitustaso on tehokkain. Vaikka sattuisi.” Triathlonin suomalaistähti Pauli Kiuru oli yksi, muttei todellakaan ainoa huippu-urheilija, joka hyödynsi sykemittarin antamaa tietoa niin harjoituksissa kuin kilpailuissa 1980-luvun puolivälissä. Kiuru kiteytti mittarin hyödyt yksinkertaisesti: ”Jossain vaiheessa juoksua tulee tunne, ettei kerta kaikkiaan kulje. Mutta jos syke on silti 160, […]

Kymmenkunnan miehen valiojoukko nousi sata vuotta sitten suuren väkijoukon saattelemana Helsingin asemalla junaan määränpäänään Turun satama. Juoksijat, heittäjät ja painijat olivat nostaneet Suomen urheilumaailman huipulle vuosien 1912 ja 1920 olympiakisoissa, ja nyt oli tullut hiihtäjien vuoro. Tehtävänä oli valloittaa ensin Ruotsi ja sitten Norja. Aivan ensiksi oli kuitenkin päästävä perille. Tasamaan taitajat ja murtomaan mestarit […]

Urheilumuseo sijaitsee keskellä kulttuurimaisemaa, jolla on ainutlaatuinen merkitys Suomen urheiluhistoriassa. Olympiastadion, Pallokenttä, Eläintarhan kenttä, Helsingin jäähalli, Töölönlahti, Alppipuisto – muutaman neliökilometrin kokoisella alueella on tehty ja koettu useammankin lajin historiassa merkittäviä hetkiä. Eläintarhan maaperään on kerrostunut sukupolvien unelmien ja karvaiden pettymysten lisäksi kosolti kuntoilun ja arkiliikunnan muistoja, joista varhaisimmat yltävät 1800-luvun puoliväliin. Urheilumuseo Go -mobiilisovellus […]

Lähes 60 kustannettua kirjaa, taustatilastoja kymmeniin julkaisuihin, satoja tiedonhakuja kirjojen kirjoittajille ja kustantajille. Urheilumuseo ei vain tallenna suomalaista urheiluhistoriaa – me myös kirjoitamme sitä! Onko teillä tekeillä lajiliiton tai urheiluseuran historia? Aivan ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä Urheilumuseoon. Sen lisäksi, että kokoelmistamme löytyy taustatietoa kaikesta mahdollisesta urheilusta, osaamme myös kertoa, miten hyvä urheilukirja syntyy – ja […]

Museoharjoittelu Urheilumuseossa poikkeuksellisena kesänä 2021 Kevät 2021 oli erityinen ja haastava. Koronan jylläämässä Suomessa ei kulttuurialalla juuri naurettu. Tällaisen kuvan ainakin minä sain. Kulttuurialan yliopisto-opiskelijana pohdin kauhuissani, miltä tulevaisuus näyttää, kun opintoihini kuuluva museoharjoittelu oli edessä. Minun oli päästävä harjoitteluun korona-aikana museoiden ollessa kiinni ja niiden taloudellisten resurssien ollessa todennäköisesti riittämättömiä. Kaikesta huolimatta yritin parhaani […]

Urheilusankaruus Urheilumuseon päänäyttelyssä Päänäyttelymme keskitilaa hallitseva teema oli näyttelysuunnittelun näkökulmasta samaan aikaan helpoin ja vaikein: urheilusankaruus. Kuinka suunnitella sisällöt teemaan niin, ettei näyttely toistaisi ummehtuneita kliseitä tai nostaisi jalustalle liiaksi olympiavoittajamiehiä, joille sankaruus takavuosikymmeninä pedattiin? Kuinka kuvata sankaruuden pysyvät ja muuttuvat elementit? Mitä ylipäänsä tarkoittaa urheilusankaruus? Yhdessä rajallisen kokoisessa näyttelytilassa on tietysti mahdotonta vastata kaikkiin […]

Rooman olympiakisoista oli vierähtänyt neljä vuotta. Kitkerät Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton väliset riidat osanotto-oikeuksista olivat yhä urheiluväen mielissä. Rooman kisoista rannalle jäänyt Euroopan mestarinyrkkeilijä Olli Mäki oli ryhtynyt ammattilaiseksi, ja SVUL:n nimi oli vaihtunut Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi järjestön kansainväliseen kilpaurheiluluun liittynyttä valta-asemaa korostaen. Vuosina 1962 ja 1963 erimielisyydet TUL:n ja lajiliittojen välillä […]

Japani halusi päästä irti sotasyyllisyyden verenpunaisesta leimasta. Olympiakisat 1964 olivatkin Tokiolle ja Japanille näyteikkuna maailmalle sekä valtaisa henkinen käännekohta. Toisen maailmansodan traumat häivytettiin taka-alalle, kun kisat valjastettiin rauhan asialle, sodanjälkeisen Japanin talousihmeen esittelyyn sekä Japanin historian kertaamiseen imperialismia edeltäneeltä ajalta. Olympialaisten järjestäminen merkitsi Japanille uudelleensyntyä hyväksytyksi jäseneksi globaaliin maailmaan, missä ei kuitenkaan ollut menossa mikään […]

Nariseva jää, narskuva lumi ja paukkuva pakkanen ovat erottamaton osa suomalaisuutta. Nykyisen Suomen alueella asuvat ihmiset ovat jääkauden jäämassojen vetäytymisestä lähtien joutuneet sopeuttamaan liikkumistaan, varusteitaan, elinkeinojaan ja -tapojaan pohjoisen sijainnin tuomien vaatimusten mukaisiksi. Pitkän talven aikana keskeisiä liikkumisen ja ravinnon hankinnan apuvälineitä olivat sukset ja luistimet. Kun Suomessa 1800-luvun loppupuolella alettiin urheilla kilpaa, päänäyttämönä olivat […]

Hiki pisaroi kentälle, nurmelle, Tervanevalle, tunturin jäkälikölle, kosken kuohuihin, parketille, asfaltille, hiekkatekonurmelle ja tatamille. Ihminen liikkuu mitä moninaisimmissa paikoissa, toisinaan kilpaa ja joskus kansanterveyden kukoistukseksi. Useimmin kuitenkin omaksi ilokseen, päästäkseen töihin tai sieltä pois. Suomalainen liikuntapaikkarakentaminen virisi 1800-luvulla. Voimistelusalit, uimalaitokset ja pienet kentät alkoivat muovata tapojamme liikkua. Lisäksi aktiivinen yhdistystoiminta merkitsi monenlaisten järjestötalojen rakentumista, ja […]