Kaksi olympiapronssia uinnista yksistä kisoista. Ei huono saavutus – suorastaan lyömätön suoritus porilaiselta Arvo Aaltoselta. Nykypäivänä se olisi suorastaan sensaatio, mutta vuonna 1920 näin ei ollut. Antwerpenissa 1920 Suomi sai kisoista 34 mitalia, joista peräti 15 oli kultaista. Suurimman huomion saivat Suomen vahvat lajit, yleisurheilu ja paini, sekä niiden urheilijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen, Elmer […]

Antwerpenissä 1920 Suomi sai uuden tähtiurheilijan, kun Paavo Nurmi voitti pitkillä juoksumatkoilla kolme kultamitalia ja yhden hopean. Millainen urheilusankari Antwerpenissa 1920 syntyi? Keväällä 1919 turkulainen viilari Paavo Nurmi aloitti varusmiespalveluksensa Turkuun sijoitetussa Porin Rykmentissä. Asepalveluksensa alussa 22 vuotta täyttänyt Nurmi tunnettiin Turun seudulla hyvänä kansallisen tason juoksijana, mutta valtakunnallisesti harva oli vielä hänen nimeään pannut […]

Suomalaiset painijat olivat voittaneet lähes puolet tarjolla olleista mitaleista Tukholman olympiakisoissa 1912. Maailmansodan aikana oli voitu painiskella vain kotimaassa, mutta kun rauhan palattua päästiin ottelukosketukseen naapurimaiden kanssa, kunto havaittiin edelleen hyväksi. Kun kutsu saapui Antwerpenin olympiakisoihin 1920, oli luottamus menestykseen vahva. Painijoiden olympiahanketta ryhtyi tarmokkaasti vetämään Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) painijaoston puheenjohtaja Heikki Lehmusto, […]

Neloisvoitolla aloitettiin Suomalaisen urheilun alamäestä on jaksettu jauhaa pitkään. Oikeastaan se alkoi jo sata vuotta sitten. Itsenäisen Suomen urheilijoiden avaus Antwerpenin olympiakisojen yleisurheilussa oli jotain, johon ei enää koskaan ole ylletty – eikä ylletä. Antwerpenin kisojen kesälajeista ammunnassa, jousiammunnassa, purjehduksessa ja pyöräilyssä oli kilpailtu jo ennen 14. elokuuta järjestettyjä avajaisia. Suomalaisurheilijat nähtiin areenalla avajaisten jälkeisenä […]

Suomen työläisurheilupiireissä vakuuteltiin Yhdysvalloissa asuvien kestävyysjuoksijoiden Hannes ja Viljam Kolehmaisen pysyvän uskollisena työläisaatteelle. Heitä oli vuosikaudet pidetty työläisurheilijoiden esikuvina. Työväen Urheilulehden mukaan Kolehmaiset olivat esimerkki köyhälistön kyvykkyydestä. Samaten heidän perustamassaan seurassa Kuopion Riennossa heihin suhtauduttiin vuoden 1919 aikana kuin parhaisiin aatetovereihin. Kunnianosoituksena veljekset kutsuttiin seuran kunniajäseniksi. Urheilupiireissä spekuloitiin, vieläkö Tukholman sankarista olisi juoksijaksi vuoden 1920 […]

”Antwerpenin olympiakisat tulevat sen kautta, että keskusvaltiot niistä on pois potkittu, olemaan irvikuva Hellaan olympialaisista, joista esim. Ateenan ei koskaan pälkähtänyt päähän vaatia Spartaa eroitettavaksi helleenisestä heimopiiristä. Tekeeköhän meidän näin ollen oikeastaan mielemme englantilais-ranskalais-hondurasilais-senegalilais-arabialais-ovambolais-serbialaisiin olympialaisiin”, kysyttiin Urheilulehden kirjoituksessa helmikuussa 1920. Sanan säilällä olympialaisia sivaltaneen Lauri Pihkalan mielestä pelkkä Antwerpenin nimi veresti sotavuosien kauhuja. Myös Suomen […]

Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ei ollut kulunut viittäkään kuukautta, kun Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) päätti ensimmäisessä sodanjälkeisessä kokouksessaan Lausannessa 6.4.1919 myöntää vuoden 1920 olympiakisat Belgian Antwerpenille. Edelliset kisat oli pidetty suurella menestyksellä Tukholmassa 1912; vuoden 1916 Berliinin kisat oli sodan keskellä peruutettu. KOK oli siirtänyt päämajansa puolueettomaan Sveitsiin, mutta Lausanneen ei kutsuttu sodan häviäjävaltioiden Saksan, Itävallan ja […]

Taitoluistelija Sakari Ilmanen liukui Antwerpenin jääpalatsin (Palais de Glace d’Anvers) tekojäälle sunnuntaina 25. huhtikuuta 1920. Samalla hänestä tuli ensimmäinen Suomen lipun alla kilpaillut urheilija koko olympiahistoriassa. Kaksi päivää myöhemmin taitoluistelupari Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiamitalin, joka oli saman tien kultainen. Antwerpenin olympiakisoissa kilpailtiin taitoluistelussa ja jääkiekossa jo huhtikuussa, vaikka kisojen avajaiset […]

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka. Suomi oli saavuttanut autonomisena kansakuntana suurmenestyksen ”päivänpaisteen olympialaisiksi” kutsutuissa Tukholman olympialaisissa 1912. Vuonna 1920 maailmanpoliittinen tilanne ja yhteiskunnallinen konteksti Suomessa olivat hyvin erilaisia. Tukholman kisojen jälkeisinä […]

Tällä kertaa tarjoilemme lyhyitä tarinoita mäkihyppääjistä: huimapäisestä ja pelottomasta Tauno Luirosta, 1950-luvun kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista ja historian nuorimmasta pohjoismaisten hiihtolajien olympiavoittajasta. Huimapään ennätyshyppy Tauno Luiro oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut suomalainen mäkihyppääjä. Nuori rovaniemeläinen leiskautti maaliskuussa 1951 Oberstdorfin lentomäessä ME-tuloksen 139 metriä, joka oli neljä metriä aikaisempaa ennätystä pidempi. Tätä ennen kukaan suomalainen mäkihyppääjä ei ollut […]