Urheileva maailma palaa -blogisarjassa tarkastelemme urheilua toisen maailmansodan aikana. Kolmannessa osassa aiheena ovat Suomen armeijan sotilaille järjestetyt naisvoimistelijoiden ”viihdytyskiertueet” sotavuosina 1939–1945. Aiemmat osat ovat luettavissa täällä ja täällä. Kokeilu kertausharjoituksissa Idea voimistelijoiden viihdytyskiertueista reserviläisten parissa syntyi syksyllä 1939 ylimääräisten kertausharjoitusten aikana, sillä pidemmäksi aikaa pois kotoa lähteneiden mieltä oli syytä keventää. Puolustusministeriön Sanomatoimisto tiedusteli Työväen Urheiluliiton […]

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

Urheiluhistorian kansainvälisen kattojärjestön ISHPESin kongressi järjestettiin vuonna 2019 Madridissa teemalla Milestones in the Histories of Sport and Physical Culture. Järjestävänä tahona juhlavuoden kongressille – ISHPESin perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta – oli yksityisen madridilaisyliopiston, Universidad Europea de Madridin (UEM), liikuntatieteiden ja fysioterapian tiedekunta. Nelipäiväinen kongressi keräsi jälleen melko laajan, noin 100 osallistujan kaartin eri puolilta […]

Kaksiosaisessa kirjoituksessa analysoidaan Suomen jalkapallomaajoukkueen esityksiä Tukholman olympialaisissa 1912. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Voitettuaan Italian ja Venäjän alkukierroksilla Suomi selvisi välieriin ja pääsi viimein myös kisojen päänäyttämölle, Tukholman olympiastadionille. Toisen kierroksen ja välierän välissä oli vain yksi lepopäivä. Tiistaina 2. heinäkuuta 1912 pelatussa välierässä Suomi kohtasi jo etukäteen ylivoimaiseksi tiedetyn vastuksen – jalkapallon ainoan […]

107 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunta osallistui Tukholman olympialaisiin 164 urheilijan joukkueella. 15 heistä muodosti jalkapalloturnaukseen osallistuneen joukkueen. Kaksiosaisessa kirjoituksessa pureudutaan joukkueen esityksiin helteisessä Tukholman kesässä 1912. Suomen jalkapallomaajoukkueen osallistuminen Tukholman olympialaisiin 1912 oli epävarmaa vielä viikkoja ennen kisoja. Suomen olympiakomitean ja keskusjärjestö SVUL:n johtoportaissa jalkapalloa väheksyttiin, ja joukkueen lähettämistä kisoihin vastustettiin. Kisamatkan varmisti lopulta se, […]

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

New Yorkin maailmannäyttely avautui huhtikuussa 1939. Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Suomen osaston mottona oli ”Finland – the country of freedom and democratic spirit.” Vapaus ja demokratia olivat kuitenkin koetuksella, sillä maailma kyti ja paikoin jo roihusi kahdeksankymmentä vuotta sitten. Japani valtasi Kiinaa, verinen sisällissota Espanjassa sai päätöksensä, natsi-Saksa levittäytyi rajojensa ulkopuolelle, maa toisensa perään […]

”Tavallista on, että urheilusankari esitetään Suomen edustajana ja kyseisen urheilulajin perinteiden jatkajana. Saavutuksen arvoa nostaa, jos se voidaan nähdä historiallisessa perspektiivissä”, kiteytti Kalle Virtapohja väitöskirjassaan journalistisen draaman asettelua urheilusankaruuden yhteydessä. Kun urheilijat kajauttavat Maamme-laulun huutamisesta pihisevin äänihuulin noin 2,5 miljoonan kansalaisen katsellessa sitä televisiosta, Puolustusvoimain lentokoneet saattelevat joukkueen kotimaahan ja lopulta kansa hiljentyy kyynelehtimään Paula […]

Suomi-kiekon MM-historiaa luotaavan sarjan toisessa osassa käydään läpi jääkiekon MM-kisoja vuodesta 1965 kohti nykyhetkeä. Ensimmäiseen, vanhempia kisamuistoja esittelevään osaan pääsee tutustumaan täällä. Jääkiekon MM-kisat 1965 edustivat uutta aikakautta Suomen jääkiekkohistoriassa. MM-kisat pelattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, pelipaikkana oli maan ensimmäinen jäähalli Tampereen Hakametsässä, ja otteluita esitettiin nyt myös televisiossa. Televisiointi takasi lajille huomattavaa näkyvyyttä maassa, jossa […]

Jääkiekon MM-kisat 2019 pelataan Slovakiassa 10.5.–26.5. Suomi on osallistunut jääkiekon MM-turnaukseen ennen meneillään olevia kisoja 65 kertaa, A-sarjaan jatkuvasti vuodesta 1957 lähtien. Ottelusaldo on 544 ottelua, joista 252 voittoa, 52 tasapeliä ja 240 tappiota. Maaliero on vielä pakkasen puolella – 1806 tehtyä ja 1889 päästettyä. Tässä kirjoituksessa tarjoilemme valokuviemme avulla nostoja kisahistorian ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Ensi […]