Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

23.10.2018

Tagit:

Volmari Iso-Hollo (1907–1969)

Volmari Iso-Hollo on kaksinkertainen estejuoksun olympiakultamitalisti. Volmari Iso-Hollo voitti 3000 metrin estejuoksun olympiakultaa sekä Los Angelesissa 1932 että Berliinissä 1936. Los Angelesin finaalissa järjestäjät juoksuttivat kilpailijoita yhden ylimääräisen kierroksen, mikä ei estänyt keravalaista ottamasta ylivoimaista voittoa. Iso-Hollo voitti lisäksi kaksi olympiamitalia 10 000 metrillä. Los Angelesin hopea sai Berliinissä seurakseen pronssin, joka varmisti suomalaisten kolmoisvoiton […]

23.10.2018

Tagit:

Ludowika Jakobsson (1884–1968) & Walter Jakobsson (1882–1957)

Taitoluistelupariskunta Ludowika ja Walter Jakobsson voitti itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakultamitalin. Helsinkiläinen Walter Jakobsson tapasi insinööriopintojensa yhteydessä Berliinissä vuonna 1908 saksalaisen Ludowika Eilersin. Kolme vuotta myöhemmin avioitunut pariskunta nousi esiintymisillään Keski-Euroopan jääpalatsien suosikeiksi ennen ensimmäistä maailmansotaa. Antwerpenin olympiakisoissa 1920 jo veteraani-ikäiset Jakobssonit voittivat pariluistelun kultamitalin. Kyseessä oli samalla itsenäisen Suomen ensimmäinen olympiavoitto. Taiteellisesti painottunutta koulukuntaa edustaneet […]

23.10.2018

Tagit:

Martti Jukola (1900–1952)

Martti Jukola oli aikansa tunnetuin urheilutoimittaja ja Suomen urheilun suurvaltakauden keskeinen dokumentoija. Jukola selosti radiossa suomalaisen urheilun suuret hetket 1930-luvulta 1950-luvun alkuun saakka. Hänen selostuksensa suomalaisten kolmoisvoitosta 1936 Berliinin olympiakisojen 10 000 metrin juoksussa hakee vertaistaan urheilumedian historiassa. Filosofian tohtoriksi väitellyt Jukola oli aktiivinen kirjoittaja toimiessaan perustamansa Urheilija-lehden sekä Suomen Urheilulehden päätoimittajana. Jukolan laatima Urheilun […]

23.10.2018

Tagit:

Matti Järvinen (1909–1986)

Matti Järvinen hallitsi 1930-luvun keihäänheittomaailmaa.  Järvinen paransi keihäänheiton maailmanennätystä peräti kymmenen kertaa peräkkäin vuosina 1930–36 yltäen parhaallaan tulokseen 77,23. Vuosikymmenen arvokisoista hän voitti kolme kultamitalia, olympiakultaa 1932 Los Angelesissa sekä Euroopan mestaruudet 1934 Torinossa ja 1938 Pariisissa. Heittäjätyyppinä Järvisen valtteja olivat monipuolinen urheilullinen lahjakkuus, nopeus ja notkeus enemmän kuin raaka voima. ”Isä-Järvisen” poika välitti uransa […]

23.10.2018

Tagit:

Verner Järvinen (1870-1941)

Kiekonheittäjä Verner Järvinen oli ensimmäinen suomalainen yleisurheilun olympiavoittaja.   ”Isä” Järvinen oli kautta maan tunnettu voimamies jo ennen kuin nykyaikainen urheilu alkoi juurtua Suomeen. Ateenan välikisoissa 1906 hän saavutti Suomen yleisurheilun ensimmäiset olympiamitalit: kultaa antiikin tyylin kiekonheitossa ja pronssia kiekonheitossa. Lontoon olympiakisoissa 1908 hän voitti vielä antiikin kiekonheitossa pronssia. Lempinimensä ”Isä” Järvinen lunasti valmentamalla pojistaan maailman […]

23.10.2018

Tagit:

Eino Kaakkolahti (1929-2014)

Eino Kaakkolahti pelasi ennätykselliset 16 pesäpallon Itä-Länsi -ottelua vuosina 1948-64. Kaakkolahdelle kertyi yhteensä 18 SM-sarjakautta, joista kymmenen oli mitalinhohtoista. Suomen mestaruuden hän voitti Jyväskylän Kirin paidassa neljä kertaa vuosina 1953 ja 1956-58. Palkintokaapissa on lisäksi kolme SM-hopeaa ja kolme SM-pronssia. Kaakkolahden monipuolisuudesta pesäpalloilijana kertoo lyöjäkuninkuus vuodelta 1953 ja kuusi vuoden lukkarin titteliä, joista ensimmäinen 1951 […]

23.10.2018

Tagit:

Elin Kallio (1859–1927)

Elin Kallio loi perustan maailmankuululle suomalaiselle naisvoimisteluliikkeelle.  Valmistuttuaan voimistelunopettajaksi 1876 Kallio (os. Waenerberg) käynnisti Helsingissä Pohjoismaiden ensimmäisen naisvoimisteluseuran. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin 1896 Kallion aloitteesta perustettiin Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, jonka puheenjohtajana hän toimi vuoteen 1917 saakka. Kalliolla oli myös keskeinen rooli alan kotimaisen oppikirjallisuuden luojana. Vahva ja itsenäinen naisvoimisteluliike on suomalaisen liikuntakulttuurin merkittävimpiä saavutuksia, joka ei […]

23.10.2018

Tagit:

Kaarlo Kangasniemi (s. 4.2.1941)

Kaarlo Kangasniemi on olympiavoittaja ja Suomen ensimmäinen olympiamitalisti painonnostossa. ”Kulta-Kalle” kuuluu niihin harvoihin suomalaisurheilijoihin, joka on voittanut urallaan sekä olympia-, MM- että EM-kultaa. Olympialaisissa hän kipusi korkeimmalle korokkeelle Meksikossa 1968. Seuraavana vuonna Kangasniemi voitti sekä MM- että EM-kultaa ja hänet valittiin maailman parhaaksi painonnostajaksi. Hän uusi EM-tittelinsä 1970. Kangasniemi on ainoa painonnostaja maailmassa, joka on […]

23.10.2018

Tagit:

Kaarina Kari (1888–1982)

Suomen Naisten Liikuntakasvatusliittoa 33 vuotta johtanut professori Kaarina Kari promovoitiin 1969 Suomen ensimmäiseksi liikuntatieteen kunniatohtoriksi. Kari on yksi suomalaisen naisliikunnan, retkeilyn ja tunturivaelluksen uranuurtajista. Hän valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1911 ja hankki lääkärin pätevyyden 1925. Osaamistaan hän hyödynsi kymmenissä voimistelu- ja terveysaiheisissa kirjoissaan. Vuodet 1921–1954 eli peräti 33 vuotta Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton (SNLL) puheenjohtajana toiminut Kari […]

23.10.2018

Tagit:

Veikko Kankkonen (s. 5.1.1940)

Veikko Kankkonen saavutti 1964 ensimmäisenä suomalaisena mäkihyppääjänä kaksi mitalia yksistä olympiakisoista. Kankkonen oli myös ensimmäinen suomalaishyppääjä, joka hallitsi maailmalla kokonaista kilpailukautta. Hiihtourheilun ensimmäiset oppinsa syntymäseudullaan Sotkamossa kerännyt nuorukainen varttui menestyväksi mäkihyppääjäksi lajin suomalaisessa keskuspaikassa Lahdessa. Hiihtoseuran vanhempien punapaitojen vanavedessä hänestä kasvoi Salpausselän kisojen voittaja jo 20-vuotiaana. Parhaana talvenaan 1964 Kankkonen voitti kaiken mahdollisen: Keski-Euroopan mäkiviikon, […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (2) ampumahiihto (15) Antwerpen (13) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (14) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (6) esinekokoelmat (6) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (10) Helsingin olympiakisat (18) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (11) hiihto (4) hiihtokilpailut (10) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (27) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (4) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (4) keihäänheitto (2) kesäduuni (4) Kestävyysjuoksu (3) kirja-arvio (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (28) kokoelmat (6) koripallo (3) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (7) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (5) luistelu (5) lumilautailu (4) maastohiihto (3) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (24) näyttelyt (3) nyrkkeily (3) olympiakisat (46) Olympialaiset (4) olympialiike (2) olympiamuseot (10) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oulun Hiihto (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (5) Paavo Nurmi (6) paini (2) Pariisi (2) perusnäyttely (2) pikaluistelu (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (7) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (3) suunnistus (2) Sylvi Saimo (3) taitoluistelu (2) talletus (5) talvisota (3) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilastot (3) tilaushistoriat (4) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (3) Tokio (3) Tokion olympialaiset 2020 (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (4) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (13) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (2) urheilusankaruus (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (2) veikko hakulinen (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (11) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren