Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
25.01.2016
Urheilumuseo

Jalkapalloa museossa – Suomen jalkapallomuseon uudistushanke

Suomea ei pidetä jalkapallomaana, mutta silti maassamme on jotain, mitä useissa jalkapallon suurmaissakaan ei ole – kansallinen jalkapallomuseo. Suomen jalkapallomuseo perustettiin lokakuussa 1993. Aloitteentekijänä olivat useat entiset Valkeakosken Hakan jalkapalloilijat, joiden pelaajauran ajalta kertynyt esineistö muodosti perustan museon perusnäyttelylle. Pysyvät näyttelytilat museo sai Valkeakosken kanavanrannassa sijaitsevan Myllysaaren museorakennuksen kolmannesta kerroksesta. Samassa yhteydessä perustettiin myös suomalaisen jalkapallon Hall of Fame, johon tähän mennessä on nimetty 40 suomalaista jalkapallolegendaa.

Jalkapallomuseo sijaitsee Valkeakoskella Myllysaaren museon
kolmannessa kerroksessa.
Jalkapallomuseon toimintaa pyörittää Suomen Jalkapallomuseo ry apunaan Urheilumuseo, jonka tehtäväkenttään valtakunnallisena erikoismuseona kuuluu suomalaisten urheiluaiheisten museoiden koordinoiminen. Perusnäyttelyn lisäksi jalkapallomuseossa on vuosien varrella nähty useita vaihtuvia näyttelyitä. Vuodesta 2013 lähtien museon ”Pohjoiskaarre”-huoneessa on voinut katsella filmikoostetta suomalaisen jalkapallon historiasta 1930-luvun Tehtaan kentän tyylisillä puupenkeillä istuen. Ilman vakituista henkilökuntaa museon toimintaedellytykset ovat olleet rajalliset, mutta kokoelmia on silti pystytty kartuttamaan. Museosta löytyy esineiden lisäksi runsaasti suomalaista ja kansainvälistä jalkapallokirjallisuutta.
Saksan Bundesliigan HSV:ssä 1960-luvulla pelannut
Juhani Peltonen oli yksi aloitteentekijöistä, kun jalkapallomuseo perustettiin.

 

Museo on ollut suljettu yleisöltä viime syksystä lähtien. Syynä tähän on meneillään oleva uudistushanke, jonka tavoitteena on muuttaa jalkapallomuseon perusnäyttely sekä sisällöltään että ulkonäöltään moderniksi museonäyttelyksi. Käytännössä tämä tarkoittaa näyttelyn käsikirjoittamista ja jäsentämistä hallittuihin kokonaisuuksiin, näyttelyrakenteiden ja valaistuksen uusimista sekä panostamista toiminnallisuuteen ja elämyksellisyyteen. Pakettiin kuuluu myös Hall of Famen uudistaminen. Vuonna 2014 käynnistynyt hanke on edennyt viimeiseen vaiheeseensa, jonka päätepisteessä häämöttävät uuden näyttelyn avajaiset myöhemmin keväällä. Näyttelyn ulkoista suunnittelua ja esillepanoa on työstänyt arkkitehti Kari Kuosma ja sisältöpuolta allekirjoittanut. Rakenteellisista töistä on vastannut museota ylläpitävä Jalkapallomuseo ry.

Mitä näyttelyn sisältösuunnittelu pitää sisällään?

Tehtävänantona oli – tai ainakin niin sen tulkitsin – Suomen sadan vuoden taakse yltävän jalkapallohistorian järjestäminen helposti lähestyttäväksi, ajatuksia herättäväksi ja tunteisiin vetoavaksi museonäyttelyksi, jonka vuoksi Suomen jokaisen jalkapalloihmisen kannattaa matkustaa Valkeakoskelle. Näyttely tarvitsee tällöin punaisen langan, ja esinemäärä on pidettävä rajallisena. Kullakin esineellä on oltava vähintään tunnistetiedot, osalla myös tarina. Kävijälle on myös tarjottava muutakin kuin vitriinien edessä seisoskelua, ennen kaikkea interaktiivisuutta ja toimintaa. Arkkitehti Kuosman suunnitelmat tarjosivat sisällön hiomiselle hyvän pohjan, sillä näyttävä audiovisuaalisuus ja toiminnalliset osiot ovat olleet niissä alusta saakka mukana.

Näin laaja-alainen näyttely edellyttää tietysti mittavaa esine- ja valokuvakokoelmaa. Tiesin jo valmiiksi, että näyttelyn kuvatarpeet saataisiin varmasti tyydytetyksi Urheilumuseon valokuvakokoelmista. Huomasin kuitenkin nopeasti, että esineistönkin osalta tilanne oli varsin hyvä. Valkeakoskelle on vuosien varrella saatu kokoon sekä ajallisesti että temaattisesti kattava kokoelma jalkapalloaiheista materiaalia. Itse nostan kokoelman helmiksi Suomen mestaruuspokaalit 1900-luvun alusta ja suomalaisille ja ulkomaalaisille huippupelaajille kuuluneen esineistön. Erityisesti jälkimmäisestä ryhmästä löytyi myös muutama todellinen yllätys – niistä lisää tulevissa kirjoituksissa.

 

Suomen mestarijoukkue palkittiin tällä Yrjö Liipolan
veistämällä Karhunpyytäjä -patsaalla 1920- ja 1930-luvuilla. HPS sai patsaan
omakseen vuonna 1935.
Tuoreempaa aineistoa museon kokoelmissa edustaa
muun muassa tämä Sami Hyypiän Liverpool-pelipaita. Hyypiän nimi ei ollut
”scousereille” aivan helpoimmasta päästä.
Näyttelyn suunnittelu on omalta osaltani edennyt käsikirjoituksen toiseen luonnokseen, valokuvamateriaalin kokoamiseen ja näyttelyn toiminnallisen puolen hahmotteluun. Suomen jalkapallohistoria on asettunut teemoihin ja niihin liittyvät esineet vitriineihin – ainakin paperilla. Seuraavaksi tekstit valokuvineen ja kuvateksteineen muokataan painovalmiiksi versioksi ja esinevalinnat lyödään lukkoon. Samalla etenevät näyttelytiloihin liittyvät rakenteelliset työt, joissa korvaamatonta apua tarjoaa talkooväki Valkeakoskella. Aivan kokonaan uusiksi museota ei sentään laiteta: Pohjoiskaarre-huoneen filmikoostetta pääsee ihailemaan myös uudessa näyttelyssä.
-60-luvun maajoukkueluotsi Olavi Laaksonen muistetaan ankaran fyysisen harjoittelun kannattajana, eikä syyttä, kuten kuvan harjoitusvälineistä näkyy.

 

Näyttelyn valmistumisen aikataulu ei vielä ole varmistunut, mutta selvää on, että jossakin vaiheessa kevättä tapahtuu. Näyttelyn tekemistä seurataan myös jatkossa Tuuletuksia-blogissa ja Urheilumuseon muissa somekanavissa.

Vastaan mielelläni kysymyksiin jalkapallomuseon uudistushankkeesta tai yleisesti museon kokoelmista!

Jouni Lavikainen
puh. 044 732 3040
jouni.lavikainen@urheilumuseo.fi