Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
27.09.2013
Urheilumuseo

Kyllä fanikansa tietää?

Olin tiistaina 24.9.2013 Yle Puheen Liikuntatunnilla keskustelemassa aiheesta ”Miten hurraa suomalainen urheiluhullu?” Jutustelu eteni leppoisasti, vaikka aineksia tiukempaan ajatustenvaihtoon olisi ollut. Toisena vieraana oli nimittäin FC Lahden faneista kertovan dokumentin ”Jalkapallomaa” ohjaaja Teppo Airaksinen.

Käsittelimme toki fanikulttuurin vaikutusta urheilutapahtumaan, mutta aika pintaan jäimme sanoillamme vatkaamaan. Käsittelimme fanittamista myötäsukaisesti, vaikka ilmiön eri puolissa riittää ruodittavaa myös Suomessa.

Ohjelman jälkeen aloin pohtia fanien asemaa seurassa ja katsomossa. Urheilukatsomo on aina ollut aluetta, jonne ovat kehittyneet omat kirjoittamattomat käyttäytymiskoodinsa. Fanit ovat muuttaneet tapaa seurata ottelua karnevalistiseen ja kantaaottavaan suuntaan. He ovat tuoneet lisää tunnetta ja väriä urheilutapahtumiin.

 

Kuva: Jari Toivonen

Aktiivisimmat kannattajat kokevat mitä ilmeisimmin omaavansa valtaa katsomossa enemmän kuin muut katsojat. Uskolliset tukijat tuntevat olevansa joukkueensa tukiranka. Airaksisen sanomaa tiivistäen: fanit ovat kulkeneet joukkueen mukana pidempään kuin valmentaja tai pelaajat, mikä tekee heistä joukkueen ytimen.

Fani-sana on johdettu suomeen englannin kautta sanasta fanaattinen, joka alun perin on tarkoittanut asiastaan mielipuolisesti, mutta jumalallisesti haltioitunutta. Määritelmä kuvaa hyvin myös fanikulttuuria. Antaumuksellinen urheilufani on usein raivokkaan omistautunut asialleen.

Osa faneista näyttää tulkitsevan koetellun ja todistetun uskollisuuden antavan rajattoman vallan pelikentän reunalla. Katsomo on aluetta, jolla kaikki on sallittua. Aggressiivinen puhe ja homottelu ovat osalle faneista lähes ainoa tapa ilmaista itseään katsomossa. Törkeimmätkin mokat ovat ylilyöntejä.

Vastuuta fanit eivät edesottamuksistaan juuri ota. Kielteinen julkisuus on muiden tai korkeintaan onnettomien yhteensattumien syytä. Järjestysmiehet ovat niuhoja, poliisi on turha tiukka, tuomarit ovat puolueellisia ja lajia tuntemattomat ärsyttävät kommenteillaan.

Ja etenkin kiekkokatsomoissa on pukumiehiä, jotka ketuttavat jo olemuksellaan. Perinteinen herraviha antaakin ryytiä suomalaiseen fanikulttuuriin – vain fanikansa tietää, mikä on pelin henki! Pieni osa faneista näyttää olevan suorastaan nykyajan puukkojunkkareita, jotka hakevat konfliktia esivallan ja seurajohdon kanssa. Paikkakuntien ja joukkueiden välisten vastakohtien paisuttelu kuuluu oleellisesti kokonaisuuteen.

Katsomokulttuuriin intohimoinen kannattaminen voi vaikuttaa sekä myönteisesti että kielteisesti. Fanit voivat esimerkillään nostattaa tunnelmaa. Kaikki lajista kiinnostuneet eivät kuitenkaan halua tulla paikalle, jos lehtereillä vallitsee heidän mielestään älyvapaa meininki. Fanien alatyylinen melskaaminen pitää osan lapsiperheistä poissa katsomoista, mikä häiritsee uusien kannattajapolvien kasvua. Siten kannattajat voivat jopa tahtomattaan jarruttaa fanikulttuurin kasvua.

Jouko Kokkonen