Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
18.04.2013
Urheilumuseo

Mediahistoriaa etsimässä – löytyi xylosolae

Kumpi saatiin ensin Suomeen, urheilukirjallisuus vai
urheilujournalismi? Itse asiassa ajalta ennen ISBN- ja ISSN-koodeja on mahdoton
selkeästi rajata, mikä painotuote tulisi noteerata kirjana, mikä lehtenä tai
pienpainatteena. Modernia urheilua käsitteleviä kirjoja alettiin julkaista
suomeksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vanhimman suomalaisen urheilukirjan
tittelin saa perinteisesti Karl Göösin
(sen sittemmin tunnetun Weilin+Göösin jälkimmäinen osakas) kirjoittama Voimistelun harjoitus-oppi vuodelta
1868. Mutta seuraavaksi vanhimpien listaaminen onkin sitten työn takana.

Kirjojen bibliografiset tiedot vaihtelevat yllättävän
paljon. Niin oman kirjastomme Suomen Urheilukirjaston kuin
Kansalliskirjastonkin tietokannoissa on ilmeisiä puutteita. Kirjojen
lähdeluetteloissa kopioidaan toisten käyttämiä lähteitä – ja herää kysymys,
onko kirjaharvinaisuutta edes oikeasti pidetty käsissä… Pieni lehtijuttu paisuu
myöhemmissä lainauksissa laajaksi artikkeliksi ja lopulta peräti erilliseksi
painotuotteeksi. Jopa kirjojen ja aikakausjulkaisujen nimet muuttuvat: tietokannassa
saatetaan käyttää kaikista vuosikerroista suomenkielistä
nimeä, vaikka ensimmäinen niistä onkin julkaistu ruotsiksi. Painovuosissa
esiintyy horjuvuutta, kun myöhempiä painoksia ei ole muistettu tai osattu
erottaa.
Ei ole ihme jos 1800-luvun harvinaisista painotuotteista on
liikkeellä epätäsmällistä tietoa. Hätkähdyttävämpää on että 1900-luvun lopulla
ilmaantuneiden television satelliitti-, kaapeli- ja maksukanavien alkuvaiheista
tietoa on niukasti. Vuoden 1995 tienoilla esiin murtautuneesta ilmiöstä nimeltä
internet ei tahdo saada sen alkuvuosien osalta selkoa senkään vertaa. Yleisellä
tasolla aihetta on käsitelty paljonkin, mutta esimerkiksi urheilun ensimmäisten
verkkosivujen kehityksestä löytyy tietoa niukasti. Pari urheilulehteä tosin oli
valppaana ja julkaisi internetistä artikkelin jo 1995.
Voisi kuvitella että jos 1800-luvun tai 1990-luvun ilmiöstä
on tarjolla vähän tietoa, 1600–1700-luvuilta sitä löytyisi vielä vähemmän. Asia
on kuitenkin lähes päinvastoin. Turun Akatemiassa vuosina 1642–1828 kirjoitetusta
väitöskirjoista neljän voidaan katsoa käsitelleen urheilua. Näiden latinaksi
laadittujen, klassista kreikkaa lainaavien teosten sisältö on myös analysoitu.
Media-otsikon alle näistä väitöskirjoista ei kuitenkaan ole. Suuren yleisön
saataville harvinaisuudet päätyivät vasta 2000-luvulla digitoinnin myötä.
Jo vuonna 1689 ilmestyi Turussa De pancratio -niminen väitöskirja, joka ei nimestään huolimatta
käsitellyt antiikin olympiakisojen yleiskamppailulajia pankrationia vaan
liikunnallista elämänfilosofiaa. Tuohon aikaan tieteen metodologia vielä
horjahteli, kyseisen väitöskirjan kirjoittaja lainaili muistinvaraisesti antiikin
filosofeja. Vuonna 1789 Turun Akatemiassa puolustettiin jälleen De pancratio -nimistä väitöskirjaa. Nyt kysymyksenasettelu,
analyyttinen tarkastelutapa ja täsmällisesti lähdeaineistoon tukeutuva teksti
vastasivat jo esimodernin tieteen huutoon.
Reinholdus von
Beckerin
kirjoittama, 1813 julkaistu De
Ludis Priscorum Scandianorum Palaestricis
teki aikanaan suoranaista
liikunnan perustutkimusta. Teoksessa luetellaan muinaisia skandinaavisia ja
suomalaisia urheilumuotoja. Kirjan jälkimmäinen, erityisesti talvilajeihin
keskittynyt osa on tosin päässyt katoamaan. Joka tapauksessa von Becker joutui
luomaan latinankielisiä nimiä talvisille ilmiöille. Suksesta hän käytti
nokkelaa termiä xylosolae
koivupohja. Sana ei jäänyt elämään latinassa, puhumattakaan muista kielistä.
Talvella 1974 Falunin MM-hiihtojen jälkeen siitä olisikin tullut kirosana.Matti Hintikka