Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
04.12.2013
Urheilumuseo

Mitä Matti tarkoittaa?

Nelinkertainen olympiavoittaja ja viihdejulkisuuden veteraani Matti Nykänen täytti kesällä 50 vuotta. Turkulaiset kulttuurintutkijat julkaisivat Matista esseekokoelman ”Mitä Matti tarkoittaa?”. Seitsemän kirjoittajaa eivät yritäkään antaa tyhjentävää vastausta, vaan tuovat esille julkisen Matin eri puolia.

Benita Heiskanen (toim.). Mitä Matti tarkoittaa? Esseitä Matti Nykäsestä. Savukeidas 2013. Kuva: http://www.savukeidas.com/mitamattitarkoittaa.

Matin julkinen ura on kestänyt jo yli 30 vuotta. Käsityksiämme hänestä ovat muokanneet lööpit, kohujutut, kirjat ja elokuvat.

Matin elämästä on valmistunut kaksi päähenkilöön löyhästi liittyvää
elokuvaa. Anssi Mänttärin 1992 ohjaama Mestari kuvaa julkisuuden ja
urheilijan suhdetta, mutta monet ymmärsivät sen Mattia rienaavaksi.
Aleksi Mäkelän vuonna 2006 valmistuneesta elokuvasta Matti – Elämä on
ihmisen parasta aikaa” päähahmon esikuva on osuvasti lausahtanut:
”Elokuva oli täyttä fiktiota, mutta oli siinä vähän faktaakin.”

Ainakaan
Mäkelän kuvaus päähenkilön mitalit päätymisestä Urheilumuseoon ei
vastaa tapahtumien kulkua tosielämässä. Mitaleista tuli osa kokoelmia
kansalaiskeräyksen tuloksena, kuten Kaisa Laitinen kertoi blogissamme aiemmin tänä vuonna.

 

Matista on kirjoitettu myös neljä elämänkerrallista kirjaa ja hänen
lausahduksistaan on kursittu kasaan kolme painotuotetta. Matti-huumori
kukoistaa netissä ja tosi-TV:n hahmonakin Matti on ehtinyt esiintyä.

Matti Nykänen on Tapio Rautavaaran (1915–1979) ohella toinen olympiavoittaja, joka on saanut kultalevyn. Tapsan ja Matin julkisuuskuvat kertovat aikakausien välisistä eroista. Tapsa oli uskottava hahmo jälleenrakennusajan karskina miehenä, joka välillä heltyi herkäksi. Matissa yhdistyvät – sellaisena kuin me hänet tunnemme – viihdejulkisuuden usein tragikoominen palvelija ja nautintoja hakeva levoton mieli.

Matin uran aikana urheilemisen ehdot muuttuivat. Kansainvälinen olympiakomitea luopui amatööriperiaatteesta 1980-luvulla. Päätös toi mäkihyppyynkin julkiset sponsorit, ja urheilijan asema muuttui. Hyppääjien odotettiin osaavan liitää pintajulkisuudessa, joka alkoi tunkea julkisuudenhenkilöiden puku- ja makuuhuoneisiin. Matti joutui yhä useammin otsikoihin hallittujen alastulojen sijaan vähemmän hallituista ulostuloista.

Matilla on ollut symbioosi aikakauslehtien kanssa vuodesta 1986: enemmän kuin puolet elämästään – ensin Seuran ja sittemmin Seiskan kanssa. Julkisuus on elänyt Matista, ja Matti julkisuudessa ja julkisuudesta. Tiivistäen olemme saaneet tietää, ettei Matti ole unelmavävy, mutta hänestä vävyksi monelle. Tapio Rautavaarastakin kirjoitettiin paljon, mutta lähes yksinomaan hänen ehdoillaan. Hänen rattijuopumustuomionsa uutisointiin riitti 1950-luvun lopulla muutama palstamillimetri.

Matin voi nähdä siltana yhtenäiskulttuurin Suomesta sirpaleiseen jälkiteolliseen Suomeen. Hänen julkisen uransa aikana isot tarinat ovat korvautuneet lukuisilla pienillä. Matti onkin postmodernia kansanperinnettä puhtaimmillaan. Hänen tarinastaan ei voi oppia mitään, mutta siitä voi olla monta mieltä. Matista puhuessaan suomalaiset miehet puhuvat itsestään – ja suomalaiset naiset suhteestaan suomalaiseen mieheen. Suomalaisiin juomatapoihin julkisen Matin kautta avautuu pohjaton lähde.

Yksi on varmaa. Nykäsen Matti lentää yhä. Hän on kuin Holmenkollenin sumuun helmikuussa 1982 katoava mysteerinen liitäjä. Mies toistaa tekemänsä rutiinilla, olipa kyse mäkihypystä tai viihdejulkisuudesta.

Jouko Kokkonen

Benita Heiskanen (toim.). Mitä Matti tarkoittaa? Esseitä Matti Nykäsestä. Savukeidas 2013, 160 s.

Turun yliopiston kulttuurintutkijoiden hanke kirjan toimittaneen Benita Heiskasen kokemana: http://kulttuurihistoria.wordpress.com/2013/09/10/matista-opittua/