Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00

3D-esineet

Olympiamakeisrasia 1952

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiamakeisrasia 1952

Olympiamakeisrasia on yksi monista olympiarenkailla varustetuista tuotteista, joita myytiin Suomessa olympiavuonna 1952. Rasian on valmistanut Oy G.W. Sohlberg Ab, joka osti oikeuden olympiarenkaiden käyttöön myös muun muassa neulalautasissa, korkinavaajissa, tulitikkurasiansuojuksissa ja taskulampuissa.

Olympiatuotteiden myynnillä kerättiin rahaa olympialaisten mittaviin järjestelykuluihin. Olympiarenkaiden käyttöoikeus ostettiin Helsingin olympialaisten järjestelytoimikunnalta, jolle myös tilitettiin sovittu osa myyntivoitosta. Tuotteiden kirjo oli suuri – lusikoista saunan kiukaisiin, makeisista autotarvikkeisiin. Mukaan lähti niin valtakunnallisia suuryrityksiä kuin pieniä ”nyrkkipajoja”.

Jalkapallo 1930-luvulta

3D-esineet

Lisätietoja

Jalkapallo 1930-luvulta

Tätä nahkaista jalkapalloa käytettiin Helsingin Olympiastadionilla 1939 pelatussa jalkapallomaaottelussa Suomi-Italia. Italia saapui Stadionille kaksinkertaisena maailmanmestarina (1934 ja 1938) ja olympiavoittajana (1936). Tähtihyökkääjä Silvio Piola iski ottelussa hattutempun, mutta Suomi taisteli Aatos Lehtosen ja Kurt Weckströmin maaleilla loppulukemiksi 2-3, jota pidettiin loistotuloksena.

1930-luvun jalkapallo on nykypalloa selvästi painavampi. Erityisen raskaaksi pallo muuttui sateella, kun sen sisään pääsi vettä nahkanyörillä sidotusta aukosta, eli “mäntistä”, josta pallon pumpattava sisäkumi laitettiin sisään.

Karhun valmistama jalkapallokenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama jalkapallokenkä

Suomen jalkapallomaajoukkue käytti 1930- ja 1940-luvuilla tätä keinuvalestistä Oy Urheilutarpeita Ab Karhun kenkämallia. Olympiarenkailla varustetun kengän pohjassa on ajalleen ominaisesti kuusi nastaa. Tavallisesti nastat kiinnitettiin neljällä naulalla; näissä kenkissä nauloja on kolme per nasta. Karhun valikoimassa oli 1940-luvulla kolme jalkapallokenkämallia: keinuva- ja normaalilestisten kenkien lisäksi vaihtoehtona oli niin sanottu ”puulaakikenkä”.

Karhun valmistama kiekko

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama kiekko

Heinäkuussa 1935 Suomeen kilpailumatkalle tullut japanilaisten opiskelijaurheilijoiden joukkue antoi tämän Karhun valmistaman kiekon muistolahjaksi Jussi Tossavaiselle. Tossavainen, josta myöhemmin tuli Helsingin Olympiastadionin pitkäaikainen isännöitsijä, oli yksi niistä helsinkiläisistä urheiluvaikuttajista, jotka saapuivat Helsingin Eläintarhan kentällä seuraamaan japanilaisjoukkueen harjoituksia ja avustamaan järjestelyissä. Kiekkoon kirjoittivat nimikirjoituksensa muun muassa Naoto Tajima ja Masao Harada, jotka vuotta myöhemmin voittivat kultaa ja hopeaa Berliinin olympialaisten kolmiloikkakilpailussa. Saksankielisen omistuskirjoituksen on todennäköisesti kirjoittanut joukkueen saksaa osannut valmentaja.

Kiekko on valmistettu koivusta, ja se painaa 1,5 kg eli hieman vähemmän kuin virallisissa kilpailuissa käytetty 2 kg:n kiekko.

Karhun valmistama jääkiekkopääsuojus

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama jääkiekkopääsuojus

Karhu valmisti 1950-luvulla kolmenlaisia päänsuojuksia jääkiekkoilijoille. Tämä kuitulevystä tehty suojus oli hieman huokeampi kuin kallein nahasta valmistettu suojus. Kolmas suojus oli suunniteltu erikseen junioripelaajille. Kaikki mallit varustettiin sisäpuolelta vaahtokumipehmikkeillä.

Päänsuojukset olivat vielä 1950-luvulla harvinainen näky kiekkokaukaloissa. Kypärät tulivat pakollisiksi suomalaisessa jääkiekossa vasta 1970-luvulla.

Jari Litmasen pelipaita

3D-esineet

Lisätietoja

Jari Litmasen pelipaita

Jalkapallolegenda Jari Litmanen pelasi tällä kymppipaidalla Amsterdamin Ajaxissa kaudella 1997–98. Ajax voitti kauden päätteeksi Hollannin liigan ja Hollannin cupin. Litmanen oli jo totuttuun tapaan joukkueensa avainpelaajia: hän pelasi kauden aikana kaikkiaan 34 ottelussa ja teki 22 maalia.

Lahden Reippaan kasvatti edusti amsterdamilaisseuraa 1992–1999 ja 2002–2004. Litmanen nousi jalkapallomaailman terävimpään kärkeen keväällä 1995, kun hän voitti Ajaxin kanssa Mestarien liigan. Vuoden lopussa suomalaispelintekijä sai kolmanneksi eniten ääniä Kultaisena Pallona (Ballon d’Or) tunnetussa äänestyksessä Euroopan parhaasta jalkapalloilijasta. Suomessa hänet valittiin ensimmäisenä joukkuelajin edustajana vuoden urheilijaksi.

Umbron valmistaman paidan etupuolella on Ajaxin pääsponsorin, Alankomaiden suurimman pankin, ABN AMRO:n logo. Selkäpuolella on Litmasen nimikirjoitus. Litmanen kantoi pelinumeroa 10 myös Suomen maajoukkueessa.

Hanno Möttölän koripallokenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Hanno Möttölän koripallokenkä

Hanno Möttölä käytti näitä kenkiä pelatessaan Atlanta Hawksissa debyyttikaudellaan koripalloliiga NBA:ssa 2000–2001. Adidaksen valmistamat kengät ovat kokoa 52 2/3. Maaliskuussa 2001 Möttölä antoi kengät lahjaksi Atlantassa vierailleelle Clas-Ove Bruunille, joka käytti niitä myöhemmin samana vuonna veteraanien MM-kisoissa Ljubljanassa.

Möttölä pelasi NBA:ssa 2000–2002. Pitkällä pelaajaurallaan iso laitahyökkääjä nähtiin useissa eurooppalaisissa huippuliigoissa. Suomen koripallomaajoukkueessa 209 senttimetriä pitkä Möttölä pelasi 165 ottelua vuosina 1995–2014

Nyrkkeilyhansikas olympialaisista 1952

3D-esineet

Lisätietoja

Nyrkkeilyhansikas olympialaisista 1952

Tämän Karhun nyrkkeilyhanskan nahkapintaan kirjoittivat nimikirjoituksensa kaikki Helsingin olympialaisten 1952 nyrkkeilyn kultamitalistit. Nyrkkeilyfinaalit oteltiin Töölön Messuhallissa 2. elokuuta, päivää ennen päättäjäisiä. Amerikkalaisnyrkkeilijät voittivat viisi kultamitalia kymmenestä; muut voittajat tulivat Euroopasta. Kotiyleisön riemuksi voittajien joukossa oli myös Suomen Pentti Hämäläinen, joka iski ykköseksi 54 kg:n kääpiösarjassa.

Hanskan selkäpuolelta löytyvät nimet:

Nathan ”Nate” Brooks (Yhdysvallat), kärpässarja (51 kg)

Pentti Hämäläinen (Suomi), kääpiösarja (54 kg)

Ján Zachara (Tšekkoslovakia), höyhensarja (57 kg)

Aureliano Bolognesi (Italia), kevytsarja, (60 kg)

Charles Adkins (Yhdysvallat), kevyt välisarja (63,5 kg)

Zygmunt Chychła (Puola), välisarja (67 kg)

László Papp (Unkari), kevyt keskisarja (71 kg)

Floyd Patterson (Yhdysvallat), keskisarja (75 kg)

Norvel Lee (Yhdysvallat), raskas keskisarja (81 kg)

Edward Sanders (Yhdysvallat), raskassarja

Paavo Nurmen kipsipää

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmen kipsipää

Kipsistä valmistettu veistos on Wäinö Aaltosen käsialaa, ja se on todennäköisesti valmistettu samanaikaisesti Nurmen juoksijapatsaan kanssa (1924–25). Muotokuvapään on lahjoittanut museolle turkulainen Mauno Mäki helmikuussa 1949.

Pekka Tiilikaisen takki

3D-esineet

Lisätietoja

Pekka Tiilikaisen takki

Selostajalegenda Pekka Tiilikainen (1911–1976) näyttäytyi usein urheilumerkkien täyttämissä vaatteissa. ”Sotapaidaksikin” kutsuttuun takkiin kertyi vuosien saatossa 166 kangasmerkkiä, jotka Tiilikainen oli kerännyt mukaansa eri urheilutapahtumista. Anorakin kanssa Tiilikainen käytti yhteensopivaa lakkia, joka myös oli erilaisten merkkien peitossa. Tiilikainen lahjoitti takin ja lakin Urheilumuseoon eläköidyttyään 1971.

Pekka Tiilikaisen ura selostajana kesti liki 40 vuotta eikä rajoittunut pelkästään urheilutapahtumiin. ”Sinivalkoinen ääni” muistetaan muun muassa marsalkka Mannerheimin hautajaisten selostajana.

Teemu Selänteen pelipaita

3D-esineet

Lisätietoja

Teemu Selänteen pelipaita

Suomen kaikkien aikojen jääkiekkoilijoihin kuuluva Teemu Selänne pelasi tällä Anaheimin pelipaidalla NHL:n runkosarjan ottelussa Ottawa Senators-Anaheim Mighty Ducks 5. maaliskuuta 1997. ”Finnish Flash” onnistui ottelussa kahdesti maalinteossa.

Niken valmistamaa pelipaitaa hallitsee ankkalogo. Walt Disney -yhtiön vuonna 1993 perustama seura on saanut nimensä Disneyn menestyselokuvasta, The Mighty Ducks (suom. Mestarit, 1992). Anaheim käytti tätä paitamallia vieraspelipaitanaan aina vuoteen 2006 saakka, kun uusille omistajille siirtyneen seuran nimeksi vaihdettiin Anaheim Ducks. Selänne pelasi pelinumerolla 8 myös Jokereissa ja Suomen jääkiekkomaajoukkueessa. Paidan oikeassa hihassa on Selänteen nimikirjoitus.

Teemu Selänne pelasi Anaheimissa 1995–2001 ja 2005–2014. Jälkimmäisen jakson kohokohta koitti kesällä 2007, kun espoolaislähtöisestä jääkiekkotähdestä tuli kuudes Stanley Cupin voittanut suomalaispelaaja. Anaheim kukisti Stanley Cupin finaaleissa juuri Ottawan voitoin 4-1.

Karhun valmistama koripallo

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama koripallo

Tämä Oy Urheilutarpeita Ab Karhun koripallo on valmistettu vuonna 1951. Materiaalina on käytetty ruskeaa nahkaa.

Koripallo oli vielä 1950-luvulla Suomessa nuori laji. Suomen Koripalloliitto oli perustettu vasta juuri ennen sotia 1939. Uutuuslajin status näkyi muun muassa siinä, että Helsingin olympialaisten 1952 koripalloturnauksen varustetoimittajaksi valittiin Karhun italialainen kilpailija. Pääsääntöisesti kisojen järjestelytoimikunta pyrki suosimaan kotimaisten välinevalmistajien tuotteita.

Paavo Nurmen pienoispatsas

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmen pienoispatsas

Juoksijain kuningas Paavo Nurmea esittävä pienoispatsas on osa sarjaa, jonka mallina käytettiin Wäinö Aaltosen vuonna 1925 veistämää Paavo Nurmen juoksijapatsasta. Sarjaa valmistettiin 1950-luvulla. Tarkoituksena oli kerätä rahaa Otaniemen teekkarikylään rakennettavalle urheiluhallille. Materiaalina käytettiin kirjasinmetallia. Tarkkaa valmistusmäärää ei tunneta. Myöhemmin patsaita käytettiin muun muassa urheilukilpailujen palkintoina.

Vastaava pienoispatsas esitti pääosaa kuuluisassa teekkarijäynässä. Viikkoa ennen vappua 1961 Tukholman edustalta nostettiin neitsytmatkallaan vuonna 1628 uponnut Vasa-laiva. Suureksi hämmästyksekseen meriarkeologit löysivät laivan kannelta juoksijapatsaan, jonka jalustaan oli kaiverrettu munkkilatinaksi: ”Paavo Nurmi, suomalainen suurjuoksija”. Löydöksen luonne paljastui viikkoa myöhemmin, kun joukko suomalaisteekkareita tunnusti sukeltaneensa patsaan laivan kannelle nostamista edeltäneenä yönä.

Hannu Mannisen hiihtomono

3D-esineet

Lisätietoja

Hannu Mannisen hiihtomono

Hannu Manninen käytti näitä norjalaisen Madshusin valmistamia hiihtomonoja kilpaillessaan yhdistetyn maailmancupissa kaudella 2010–2011. Kauden päätteeksi Manninen ilmoitti lopettavansa uransa. Liikennelentäjäksi valmistunut yhdistetyn hiihtäjä palasi kilpaladuille myöhemmin vuosiksi 2016–2018.

Hannu Manninen on yksi menestyneimmistä suomalaisista yhdistetyn hiihtäjistä. Parhaisiin saavutuksiinsa kovana hiihtäjänä tunnettu Manninen ylsi yhdistetyn maailmancupissa, jonka hän voitti neljä kertaa peräkkäin 2004–2007. Yksittäisiä osakilpailuvoittoja Manniselle kertyi ennätykselliset 48. Arvokisoissa Mannisen parhaita saavutuksia olivat sprintin maailmanmestaruus 2007 ja joukkuekilpailun olympiakulta Salt Lake Cityssä 2002.

Karhun valmistama jääkiekkopolvisuoja

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama jääkiekkopolvisuoja

Tämä jääkiekkoilijoille tarkoitettu polvisuoja on valmistettu huovasta, kovennetusta muovista ja nahasta 1950-luvulla. Sen on valmistanut jääkiekkovarusteet valikoimiinsa jo 1930-luvulla ottanut Karhu. Suoja on ollut Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen opiskelijoiden käytössä.

Ajokypärä

3D-esineet

Lisätietoja

Ajokypärä

Tämän ajokypärän aiempi omistaja ei ole tiedossa, mutta se on todennäköisesti ollut käytössä Helsingin Eläintarhanajojen F3-luokassa 1940- ja 1960-lukujen välillä. Kypärän molemmilla sivuilla on punaiset salamat. Otsapuolella on kaksi ruutulippua ja niskan kohdalla Suomen lippu. Kypärässä ei ole lippaa. Kypärän on saanut sidottua leuan alle nahkaremmeillä, jotka myös suojasivat ajajan niskaa.

Eläintarhanajoja kisattiin Helsingin keskustan tuntumassa yleensä äitienpäivisin 1932–1963. Ajot lopetettiin, kun ruotsalaiskuski Örjan Atterberg sai surmansa kevään 1963 kilpailussa sattuneessa kolarissa.

Janne Ahosen älymonot

3D-esineet

Lisätietoja

Janne Ahosen älymonot

Janne Ahonen hyppäsi näillä ”älymonoilla” mäkihypyn maailmancupissa 2007–2008. Monossa olevat anturit keräävät tietoa jalan liikkeistä ja paineista hypyn aikana. Mittaustietojen perusteella urheilija ja valmentaja saavat tietoja muun muassa hypyn vauhdista, ponnistuksen ajoituksesta ja lentoradasta. Kauden aikana kerätty aineisto paljasti, että Ahonen pystyi toistamaan hyppysuoritustaan kilpailijoitaan tasaisemmin.

Älymonohanke oli Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittama. Monon kehittivät Tampereen teknillinen yliopisto ja JALAS. Hankkeessa olivat mukana myös Jyväskylän yliopiston Liikuntabiologian laitos, Nokia, Suomen Hiihtoliitto, Suunto ja VTI Technologies. Amroy Europe Oy:n lahjoittamat erikoismateriaalit varmistivat, että monot olivat laitteistosta huolimatta jopa kevyempiä kuin tavalliset mäkihyppymonot.

Janne Ahonen voitti urallaan kaksi henkilökohtaista mäkihypyn maailmanmestaruutta ja kolme MM-kultaa joukkuekilpailuista. Olympiakisoissa Ahonen saavutti kaksi hopeamitalia joukkuemäestä. Parhaiten hänet muistetaan viidesta Keski-Euroopan mäkiviiton voitosta, joista viimeisimpään hän hyppäsi juuri älymonoilla tammikuussa 2008.

Paavo Nurmi -pastillirasia

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmi -pastillirasia

Oy Karl Fazer Ab valmisti Paavo Nurmi-aiheisia pastilleja vuosina 1926–1939. Pastillirasian kannessa on kuva juoksevasta Paavo Nurmesta. Kuva kuuluu Nurmen valmentautumista esittelevään sarjaan, joka otettiin Toivo T. Kailan vuonna 1925 julkaistua Nurmen elämäkertaa varten. Rasiassa kuvan taustalla on siniristilippu ja oikeassa alakulmassa teksti KARL FAZER. Vanhimmissa rasioissa oli lisäksi teksti PAAVO NURMI rasian vasemmassa yläkulmassa.

Vuonna 1931 pastilleja valmistettiin nimellä Kisa ja seuraavana vuonna nimellä Paavo, ja tuolloin teksti PAAVO NURMI jäi pois rasiasta. Messinkipeltiset saranoidut rasiat valmisti G. W. Sohlberg Oy. Ne suunniteltiin sopivan kokoisiksi mahtumaan miesten puvun liivitaskuun.

Miekkatanssi-veistos

3D-esineet

Lisätietoja

Miekkatanssi-veistos

Indonesialaisen taiteilijan Idegede Petut Geden puinen Miekantanssi -veistos oli esillä Helsingin olympialaisten 1952 aikaan pidetyssä taidenäyttelyssä. Kaikkiaan näytteillä oli 181 teosta 23 eri maasta. Teokset oli ryhmitelty viiteen kategoriaan: rakennustaide, maalaustaide ja grafiikka, kuvanveisto, kirjallisuus ja musiikki. Taidenäyttely korvasi aiemmissa olympialaisissa pidetyt taidekilpailut.

Patsaat palautettiin omistajilleen olympialaisten jälkeen. Indonesian joukkue antoi omansa lahjaksi kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajalle, Erik von Frenckellille.

Kari Kinnusen jääkiekkohanska

3D-esineet

Lisätietoja

Kari Kinnusen jääkiekkohanska

Tätä jääkiekkohanskaa käytti 1960-luvulla puolustaja Kari Kinnunen. Kinnunen pelasi jääkiekon SM-sarjaa kolmessa helsinkiläisseurassa: Karhu-Kissoissa, HJK:ssa ja Jokereissa.

Nahkahanskat ovat Karhun valmistamat, ja ne on varustettu sarjanumerolla 1623. Kinnunen on todennäköisesti hankkinut hanskat 1960-luvun puolivälissä, kun sarjan 1623 hanskat ilmaantuivat Karhun katalogiin. Hanskojen kerrottiin olevan huippupelaajien suosima, erikoispintanahasta valmistettu ”kanadalaismalli”.

Tapio Rautavaaran rannesuojus

3D-esineet

Lisätietoja

Tapio Rautavaaran rannesuojus

Tätä jousiampujan rannesuojusta on käyttänyt Tapio Rautavaara. Monella alalla lahjakas kansansuosikki aloitti jousiammunnan 1950-luvun alussa lopetettuaan uransa keihäänheittäjänä. Hän voitti uudessa lajissaan Suomen mestaruuden jo 1955, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä tuli maailmanmestari. Brysselin MM-kisojen joukkuekilpailussa Rautavaaran kanssa korkeimmalle korokkeelle nousivat Olavi Kallionpää ja Väinö Ansala.

Nahkaisen, puolikaarelle taivutetun rannesuojan molemmissa reunoissa on viisi hakasta, ja niiden väliin on pujotettu kuminauhalenkki, joka pitää suojan paikallaan. Suojus suojaa jousiampujan kättä heilahtavalta jänteeltä.

Seppo Uusi-Oukarin pesäpallomaila

3D-esineet

Lisätietoja

Seppo Uusi-Oukarin pesäpallomaila

Tämä puinen pesäpallomaila on kuulunut Kankaanpään Mailassa 1966–1983 pelanneelle Seppo Uusi-Oukarille. 100 senttimetriä pitkä ottelumaila on Karhun mailamallia 513-M. Sen halkaisija on 4,6 cm.

Kalevi Uusi-Oukari oli vuoden lyöjäkuningas kuudella peräkkäisellä kaudella 1971–76. Hänet valittiin vuoden pesäpalloilijaksi 1976.

Olympiakeräyslaatikko

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiakeräyslaatikko

Amerikansuomalaiset järjestöt käyttivät tätä puulipasta kahvikutsuilla, joilla kerättiin rahaa Lake Placidin ja Los Angelesin olympialaisiin 1932 osallistuvan Suomen joukkueen matkakuluihin. Maailmanlaajuisen talouslaman keskellä talvella 1931–1932 järjestetty keräys tuotti lopulta summan, joka nykyrahassa olisi lähes 250 000 euroa. Tuotoilla katettiin lähes puolet Suomen kesä- ja talviolympiajoukkueiden matkakustannuksista. Rasian pohjassa olevat merkinnät kertovat, että lipas sisältöineen on luovutettu Suomen joukkueelle New Yorkissa 20. helmikuutta 1932. Sisäpuolella on näkyvissä keräykseen osallistuneiden henkilöiden nimiä ja lahjoitettuja summia.

Rahapulasta kärsinyt Suomen Olympiakomitea lähetti Lake Placidiin 1932 lopulta vain seitsemän urheilijaa, joista yksi joutui maksamaan matkansa itse. Pieni joukkue palasi Suomeen komean saaliin kanssa: kolme mitalia, yksi jokaista väriä.

”Lätsä-Pekan" lippalakki

3D-esineet

Lisätietoja

”Lätsä-Pekan" lippalakki

Kestävyysjuoksija Pekka Päivärinta tuli tunnetuksi kilpailuissa käyttämästään lippalakista. Punavalkoisen lakin oli ommellut hänen vaimonsa Merja.

Päivärinta on kertonut alkaneensa käyttää lakkia vuonna 1968, kun hän oli nähnyt ensimmäiset kuvat itsestään sanomalehdissä. Juoksijan silloiseen pitkään tukkamalliin tuli vauhdissa keskijakaus, joka Päivärinnan mielestä sai hänet näyttämään kuvissa körttiläiseltä. Kilpailulakin lisäksi Päivärinta otti käyttöön toisen lakin harjoituksia varten. ”Lätsä-Pekka” lahjoitti kisalakkinsa Urheilumuseon kokoelmiin vuonna 1978.

Pekka Päivärinta voitti urallaan 14 Suomen mestaruutta ja edusti Suomea olympialaisissa 1972 ja 1976. Hänen paras saavutuksensa oli maastojuoksun maailmanmestaruus 1973.

Metalliteräinen puuluistin

3D-esineet

Lisätietoja

Metalliteräinen puuluistin

Näitä metalliteräisiä puuluistimia on käytetty Maalahdessa 1700-luvun lopussa. Omatekoisten luistinten puuosassa on kolme reikää nahkaremmeille, joilla luistin on sidottu jalkineeseen. Puuosan pohjassa on ura metalliterää varten. Terä on kiinnitetty uraan naulalla ja puukiilalla.

Eläintenluista valmistetut luistimet olivat laajalti käytössä Suomen rannikkoseuduilla vielä 1700-luvulla. Metalliterät otettiin ensimmäisenä käyttöön 1600-luvun alussa Alankomaissa, jossa luistin oli yleinen kulkuväline jäätyneillä kanavilla.

Pesäpallo, "Marskin pallo"

3D-esineet

Lisätietoja

Pesäpallo, "Marskin pallo"

Tätä nahkaista pesäpalloa käytettiinn viidennessätoista Itä-Länsi -ottelussa, joka pelattiin Jyväskylässä syyskuussa 1949. Ottelupäivän aamuna Pesäpalloliitto päätti käyttää ottelussa palloa, johon oli aiemmin kirjoittanut nimikirjoituksensa marsalkka Mannerheim.  ”Marskin palloa” käytettiin lopulta Itä-Länsi -ottelussa vuoteen 1974 saakka.

Jyväskylän Itä-Länsi -ottelu 1949 muistetaan pelipallon lisäksi muistakin seikoista: 4000 katsojan edessä rankkasateessa käyty ottelu päättyi tasatulokseen 9–9.

Hannes Kolehmaisen piikkari

3D-esineet

Lisätietoja

Hannes Kolehmaisen piikkari

Hannes Kolehmaisen Tukholman olympialaisissa 1912 käyttämillä piikkareilla on kiintoisa rooli suomalaisen urheiluvälineteollisuuden historiassa. Piikkarit on valmistettu Lontoossa, josta ne hankki ennen kisoja Arvo Hohenthal, Oy Urheilutarpeita Ab:n vuonna 1910 perustanut liikemies. Hohenthal halusi auttaa nousevana juoksijatähtenä tunnettua Kolehmaista, joka tarvitsi Tukholmaa varten kunnon juoksupiikkarit. Urheilutarpeiden valikoimasta tällaisia ei vielä löytynyt.

Hohenthalilla oli Lontoossa mukanaan Kolehmaisen kengännumero ja piirros hänen jalastaan. Tuliaiset eivät kuitenkaan olleet aivan toivotunlaiset: kengät olivat liian pitkät ja kapeat. Parempia ei kuitenkaan enää ollut aikaa etsiä, joten näihin kenkiin Kolehmaisen oli tyytyminen. Hiertävistä kengistä huolimatta Kolehmainen voitti Tukholmassa kolme olympiakultaa.

Hohenthal päätti tapauksesta viisastuneena varmistaa, ettei suomalaisjuoksijoiden jatkossa tarvinnut kärsiä huonoista jalkineista. Oy Urheilutarpeita Ab, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Karhu, alkoi valmistaa myös urheilujalkineita. Antwerpenissa 1920 Kolehmainen juoksi Urheilutarpeiden kengillä maratonin olympiavoittoon.

Miekkailusilmikko

3D-esineet

Lisätietoja

Miekkailusilmikko

Miekkailusilmikko kuuluu pakollisiin suojavarusteisiin miekkailun kaltaisessa nopeassa kontaktilajissa, jossa käytetään teräväkärkisiä aseita. Tiheää rautalankaverkkoa tukee sisältä ristikko. Miekkailijan korvia, leukaa ja päälakea suojaavat sisäpuolella olevat nahkapehmikkeet.

Tätä silmikkoa käytti alivänrikki Josef Edvard Richter (1829–1910), Hämeenkyrön Pakkasen tilan isäntä. Miekkailu oli upseerien keskuudessa yleinen harrastus, olihan se kuulunut sotilaskoulutukseen jo vuosisatojen ajan ennen muuttumistaan moderniksi kilpaurheiluksi.

Mikael Forssellin jalkapallokengät

3D-esineet

Lisätietoja

Mikael Forssellin jalkapallokengät

Armoitettuna maalintekijänä tunnettu Mikael Forssell on yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaisista jalkapalloilijoista. Pallo-Poikien kasvatti loi komean uran eurooppalaisissa huippusarjoissa edustaen muun muassa Englannin Valioliigan Chelseaa ja Birminghamia sekä Saksan Bundesliigan Mönchengladbachia ja Hannoveria. Parhaalla kaudellaan 2003/2004 ”Miklu” iski Birminghamille 17 maalia Valioliigassa ja kaksi Englannin FA Cupissa. Hän on Suomen jalkapallomaajoukkueen kautta aikojen toiseksi paras maalintekijä.

Näitä sähkönsinisiä Niken jalkapallokenkiä Forssell käytti Birminghamissa kaudella 2006–2007. Kengät on valmistettu kokonaan synteettisestä materiaalista.

Marja-Liisa Kirvesniemen toppatakki

3D-esineet

Lisätietoja

Marja-Liisa Kirvesniemen toppatakki

Maastohiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi (os. Hämäläinen) on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin naisolympiaurheilija. Hän edusti Suomea ennätykselliset kuusi kertaa olympialaisissa ja voitti niissä kolme olympiakultaa ja neljä pronssia.

Luhdan valmistama sinivalkoinen toppatakki kuului Suomen joukkueen viralliseen asuun Calgaryn olympialaisissa 1988. Asun on suunnitellut Riitta Kuparinen.

Matti Nykäsen olympiakultamitali, Calgary 1988

3D-esineet

Lisätietoja

Matti Nykäsen olympiakultamitali, Calgary 1988

Matti Nykänen hyppäsi mäkihyppylegendaksi Calgaryssa 1988. Nykänen voitti kultaa kaikissa kolmessa mäkihyppykilpailussa: normaalimäessä, suurmäessä ja joukkuemäessä. Nykäsellä oli jo entuudestaan kaksi olympiamitalia Sarajevosta 1984. Urheilumuseo hankki pääosan Nykäsen urallaan voittamista mitaleista kansalaiskeräyksellä 1995. Museon kokoelmiin siirtyivät viiden olympiamitalin lisäksi 15 MM-mitalia ja 22 SM-mitalia.

Nykäsen kultamitali Calgaryn normaalimäestä on valmistettu kullatusta hopeasta, ja sen on suunnitellut Friedrich Peter. Mitalin halkaisija on 69 millimetriä. Kääntöpuolelle on kaiverrettu seppelpäisen olympiavoittajan ja intiaanipäällikkön profiilit sekä talviurheilulajeissa käytettäviä välineitä. Reunaan on kirjattu englanniksi ja ranskaksi laji, josta mitali on voitettu: 90 metrin mäkihyppy.

Münchenin olympiamaskotti 1972

3D-esineet

Lisätietoja

Münchenin olympiamaskotti 1972

Waldi -niminen mäyräkoira oli ensimmäinen virallinen olympiamaskotti. Waldi-koiran suunnitteli Münchenin olympiakisoihin 1972 saksalaistaiteilija Otl Aicher, joka vastasi koko kisojen graafisesta ilmeestä. Kisojen aikaan Waldia myytiin pehmoleluna, myöhemmin myös muun muassa pinssinä.

Olympiamuistomitali 1952

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiamuistomitali 1952

Helsingin olympialaisten 1952 muistomitalin malli ja suunnittelija valittiin keväällä 1951 järjestetyn kilpailun perusteella. Kilpailuun osallistui 35 taiteilijaa, joista voittajaksi ylsi Kauko Räsänen. Räsäselle myönnettiin 150 000 markan palkinto ja 50 000 markan lisäsumma mitalin tuotantoon. Palkintolautakunta luonnehti voittanutta Räsäsen työtä sommittelultaan varmaksi, rytmikkääksi ja iskeväksi. Erikoinen kuva-aihe oli pystytty esittämään hallitusti ja eheästi.

Muistomitali jaettiin kaikille kisojen osanottajille ja toimihenkilöille. Niitä lyötiin 14 000 kappaletta. Pronssista valmistetun mitalin halkaisija on 54 millimetriä.

Paavo Nurmen kullattu piikkari

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmen kullattu piikkari

Paavo Nurmen (1897–1973) juoksupiikkari muutettiin ”kullatuksi” näyttelyesineeksi New Yorkin maailmannäyttelyä 1939–1940 varten. Piikkari oli esillä Suomen osastolla. Kuuluisa kenkä oli yksi ensimmäisistä näyttelyesineistä, kun Urheilumuseon näyttely avattiin yleisölle Olympiastadionin siipirakennuksessa 1943.

Piikkarin kimalteleva ulkopinta on todellisuudessa kupariseosta. Kengän pohjassa olevat kuusi kulunutta piikkiä kertovat kengän aiemmista vaiheista. Nurmi käytti kenkää kilpailuissa 1920–1930-luvuilla.

Paavo Nurmi hallitsi kestävyysjuoksun kansainvälisiä kilpakenttiä 1920-luvulla. ”Juoksijain kuningas” voitti kolmissa olympiakisoissa (1920–1928) yhdeksän kulta- ja kolme hopeamitalia ja juoksi kaikkiaan 22 virallista ulkoratojen maailmanennätystä.

Yleisurheilun MM-kisojen 1983 osanottajamitali

3D-esineet

Lisätietoja

Yleisurheilun MM-kisojen 1983 osanottajamitali

Helsingissä järjestettyjen yleisurheilun MM-kisojen 1983 osanottajamitalin suunnitteli Reijo Paavilainen. Pronssista valmistettu mitali on halkaisijaltaan 6 senttimetriä. Etupuolen kuva-aiheena on Olympiastadionin edessä sijaitseva Paavo Nurmen juoksijapatsas. Takaosaa kuvittavat kisojen tunnus ja kaksi kyyristynyttä juoksijahahmoa. Sporrongin valmistamat mitalit annettiin kaikille kisojen osanottajille.

Seppo Uusi-Oukarin pesäpalloräpylä

3D-esineet

Lisätietoja

Seppo Uusi-Oukarin pesäpalloräpylä

Kuusinkertaisen pesäpallon lyöjäkuninkaan (1971–1976) Seppo Uusi-Oukarin räpylä on Karhun valmistama. Kookaskätisille pelaajille valmistettu nahkaräpylä tunnetaan nimellä Jättipeikko n:o 529, ja se tuli Karhun valikoimiin 1970. Räpylän kämmenosassa on erikoisleikkaus, sormituki ja muotokovike. Uusi-Oukarin lempinimi Batu on kirjoitettu käsin räpylän alareunaan.

Seppo Uusi-Oukari pelasi Kankaanpään Mailassa vuosina 1966–1983. Hänet valittiin Suomen vuoden pesäpalloilijaksi 1976

MM-kisamaskotti 1983

3D-esineet

Lisätietoja

MM-kisamaskotti 1983

Helsingissä järjestettyjen ensimmäisten yleisurheilun MM-kisojen 1983 maskotiksi valittiin Lasse-jänis, joka sai nimensä nelinkertaiselta olympiavoittajalta Lasse Viréniltä. Maskotin suunnitteli graafikko Marika Lehestö, ja se esiintyi useissa kisatuotteissa ja muistoesineissä. Etelä-Koreassa valmistettuja pehmoeläinmaskotteja tehtiin erikokoisina yhteensä 132 000 kappaletta.

Olympiakahvipaketti

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiakahvipaketti

Gustav Paulig Oy hankki oikeudet olympiarenkaiden käyttöön kahvi- ja teetuotteissaan Helsingin kisojen alla 1952. Olympiarenkaiden ohella olympia-aiheiset kahvipaketit kuvitettiin Paula-tytöllä, jota Paulig oli käyttänyt tuotteissaan 1920-luvulta lähtien. Vuonna 1950 Paulig tehosti kahvin markkinointia valitsemalla ensimmäisen virallisen Paula-tytön, joka mainosti kahvia Sääksmäen kansallispukuun pukeutuneena.

Kahvipaketin kylkeen sijoitettiin ohjeet hyvän kahvin valmistukseen ja maininta, että Paulig-kahvin, Sinetti-teen ja sinapin tuottoja lahjoitetaan olympialaisiin valmistautuvien suomalaisurheilijoiden valmennukseen. 250 grammaa painavan paketin hinta on ollut 175 markkaa. Kahvi vapautettiin sotienjälkeisestä säännöstelystä vasta 1954.

Retkituoli

3D-esineet

Lisätietoja

Retkituoli

Enso-Gutzeit Oy kehitti Helsingin olympialaisiin 1952 kekseliään käyttöesineen: retkituolin, jonka saa taitettua yhteen kävelykepiksi. Tuolin istuinosa merkittiin olympiarenkailla ja tekstillä HELSINKI 1952.

Esineen molemmat käyttöominaisuudet tulivat tarpeeseen erityisesti maratonin ja 50 kilometrin kävelyn aikana. Reitit kulkivat Olympiastadionilta Tuusulanväylälle sijainneelle kääntöpaikalle, joten teiden varsille kerääntyneet katsojat näkivät urheilijoita pitkän päivän aikana kahdesti: kun he olivat menossa kääntöpaikalle, ja silloin kun he olivat palaamassa sieltä.

Kävelykepin pituus on 89 cm. Istuinosan halkaisija on vain 23 cm, mikä tekee tuolista hieman epämukavan istuttavan aikuiselle käyttäjälle.

Yrjö Saarelan painikenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Yrjö Saarelan painikenkä

Ruskeasta nahasta valmistettu vasemman jalan painikenkä on kuulunut Yrjö Saarelalle. Oululaislähtöinen atleetti voitti painin maailmanmestaruuden vuonna 1911 ja olympiakultaa Tukholmassa 1912 raskaassa sarjassa. Edestä solmittava pitkävartinen kenkä on tukenut painijan nilkkaa. Salmiakkikuvioisessa nahkapohjassa on ohut kantalappu. Sääntöjen mukaan kengässä ei saanut olla hakasia eikä korkoja.

Saarela oli yksi monista 1900-luvun alussa kansainvälisillä painiareenoilla menestyneistä suomalaispainijoista. Tukholman olympialaisten 1912 viidessä painisarjassa kilpaili kaikkiaan 37 suomalaista, jotka kahmivat lähes puolet jaossa olleista mitaleista: kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Tapani Nikun hiihtokenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Tapani Nikun hiihtokenkä

Haapavetinen mestarihiihtäjä Tapani Niku oli Suomen menestyneimpiä hiihtäjiä tasamaahiihton ja murtomaahiihdon välisellä siirtymäkaudella 1910–1920-luvuilla. Chamonix’n olympialaisissa pronssia 18 kilometrilllä voittanut Niku omaksui murtomaahiihdon vaatiman tekniikan yhtenä ensimmäisistä suomalaisista. Hän oli edelläkävijä myös uuden hiihtotyylin vaatimien välineiden kehittäjänä.

Kevyt ja pitkävartinen hiihtokenkä on valmistettu nahasta, joka on materiaalina kestävä ja vedenpitävä. Suora kärki oli oman aikansa innovaatioita: useimmissa hiihtokengissä oli vielä 1920-luvulla kippurainen, siansaparoa muistuttava kärki.

Eino Kaakkolahden pesäpalloräpylä

3D-esineet

Lisätietoja

Eino Kaakkolahden pesäpalloräpylä

Tämä yhdysvaltalaisen Spaldingin valmistama nahkainen räpylä on alun perin tarkoitettu baseballin pelaamiseen. Jyväskylän Kirin pesäpalloilija Eino Kaakkolahti hankki räpylän Yhdysvalloista 1950-luvun alussa. Urheiluvälineistä oli Suomessa pulaa sotien jälkeisinä vuosina, ja useat pesäpalloilijat pyrkivät hankkimaan välineensä Atlantin takaa.

Vasemman jalan räpylä on Spaldingin niin sanottu Autograph model. Mallin tunnusomaisena piirteenä ovat nahkanyörit, jotka yhdistävät sormikappaleita toisiinsa.

Pesäpallo on suomalainen muunnos yhdysvaltalaisesta baseballista. Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti lajin 1920-luvun alussa maanpuolustuksellisten syiden motivoimana.

Starttipistooli

3D-esineet

Lisätietoja

Starttipistooli

Helsingin Kisa-Veikkojen (HKV) perustajajäsen Kalle Kataja käytti tätä starttipistoolia 1920-luvulla. Myöhemmin pistoolia on käytetty muun muassa juoksijoiden valmennuksessa.

Pistooli on muodoltaan kaareva. Kahva ja piipun alla oleva kolmionmuotoinen tuki ovat salmiakkiruutukuvioista tummaa puuta. Pistoolin piippu on kahdeksankulmainen, ja sen tyvessä on vipu panoksia varten.

Nallipyssyn käytöstä starttipistoolina luovuttiin tekniikan kehittyessä: panoksina käytetyt nallit eivät tuottaneet tarpeeksi tulta ja savua. Nykyisin kilpailuissa käytetään yleensä elektronisia starttipistooleita.

Suksivoidepurkki

3D-esineet

Lisätietoja

Suksivoidepurkki

Tämä tervan aromeita huokuva Kiva-merkkinen suksivoidepurkki on peräisin 1930-luvulta. Sen on valmistanut kuuluisa suksivoiteiden valmistaja Esa Rossi (1895–1962), joka tunnetaan myös lempinimellä Rasva-Rossi.

Voiteiden lisäksi Rasva-Rossi vaikutti suomalaisessa hiihdossa huippuhiihtäjien epävirallisena mesenaattina. Rossin mielestä tavoitteellinen harjoittelu arvokisoihin ei ollut mahdollista, mikäli hiihtäjä joutui samalla tekemään kokoaikaisia siviilitöitä. Rossin tuesta hyötyi muun muassa Kalle Jalkanen (1907–1941), joka johdatti ankkuriosuudella Suomen viestikultaan Garmisch-Partenkirchenin olympialaisissa 1936.

Kiva-voiteita valmistettiin 1960-luvulle asti Rossin tehtaalla Helsingin Vanhassakaupungissa. Voiteita vietiin myös ulkomaille, erityisesti Saksaan. Esa Rossi ei käyttänyt reseptejä keitoksia tehdessään, vaan lisäsi ainesosia silmämääräisesti, oman tuntumansa mukaan.

Pekka Tiilikaisen lakki

3D-esineet

Lisätietoja

Pekka Tiilikaisen lakki

Selostajalegenda Pekka Tiilikainen lahjoitti kuuluisan lakkinsa ja anorakkinsa Urheilumuseolle jäätyään eläkkeelle 1971.  ”Sinivalkoinen ääni” työskenteli usean vuosikymmenen pituisen työuransa aikana sadoissa urheilutapahtumissa. Yleensä hänet tavattiin kisapaikoilta juuri nämä urheilumerkein koristellut vaatteet yllään. Lippalakkiin on ommeltu yhteensä 50 merkkiä, joista valtaosa on talviurheilukilpailuista 1950–1960-luvuilta. Suurin osa merkeistä on erityyppisiä rintamerkkejä; lakissa on myös kolme kangasmerkkiä.

Skeittilauta

3D-esineet

Lisätietoja

Skeittilauta

Tätä skeittilautaa on käytetty 1990-luvun alussa, kun skeittibuumi valtasi alaa Suomen kaupungeissa. Skeittaajat koristelivat lautansa spraymaalilla ja tussilla tehdyillä piirroksilla sekä tarroilla, joita tosin oli näihin aikoihin vielä vaikea löytää Suomesta. Suosituimmaksi skeittimerkkiksi vakiintui 1990-luvulla Santa Cruz. Aiemmin varsinkin ensiharrastajat olivat suosineet lautamallia Turbo 2, johon kuuluivat irti ruuvattava takaosa, jota kutsuttiin ”saippuaksi” tai ”bumerangiksi”, sekä reunoilla olevat rail-suojat. 1990-luvun puolivälissä laudat muuttuivat myös Suomessa nykyiseen muotoonsa, jossa laudan taka- ja etupuoli kaartuvat hieman ylöspäin.

Voimistelutelineen pienoismalli

3D-esineet

Lisätietoja

Voimistelutelineen pienoismalli

Voimistelutelineen pienoismalli kuuluu voimisteluaiheiseen pienoismallisarjaan, jonka suomalaisen naisvoimistelun uranuurtaja Anni Collan lahjoitti Urheilumuseolle keväällä 1941. Hevosen lisäksi sarjaan kuuluu kaksi voimistelupenkkiä, kahdet nojapuut, hyppypukki, hyppyarkku, tikapuut, kiipeämistankoja, puolapuut, voimistelumattoja sekä korkeushyppyteline ja siihen kuuluva mitta. Sarjaan on alun perin kuulunut myös puinen laatikko, jonka on voinut sisustaa telineiden avulla voimistelusaliksi. Pienoismallit on valmistettu mittakaavassa 1:10. Materiaaleina on käytetty lakattua puuta, metallia, nahkaa sekä villa- ja huopakangasta.

Voimistelunopettajien komitea, johon myös Collan kuului, tilasi sarjan puuseppä Oskari Anttilalta. Anttila valmisti pienoismallit Kiukaisissa sijainneella verstaallaan 1907. Pienoismallisarjaa on todennäköisesti käytetty voimistelunopettajien kursseilla havainnollistamaan voimistelusalin sisustusta ja oikeaoppista käyttöä.

Wäinö Bremerin hellekypärä

3D-esineet

Lisätietoja

Wäinö Bremerin hellekypärä

Lentäjä-ässä Wäinö Bremer käytti tätä hellekypärää yhdeksän viikon pituisella lentomatkallaan Helsingistä Kapkaupunkiin ja takaisin. Bremer hankki kypärän Kairosta, jossa hän teki välipysähdyksen matkan Euroopan etappien jälkeen. Pohjoisen Saharan kuumuus edellytti suojavarusteita, joille Euroopan kevätalvessa ei ollut tarvetta. Lähtöpäivänä Helsingissä lämpötila oli ollut 18 astetta pakkasella.

Bremer lensi matkalla lopulta 31 050 kilometrin pituisen matkan; pisimpien lentopäivien aikoja kilometrejä kertyi yli 1000. Bremerin kaksipaikkainen Junkers A-50 Junior -urheilulentokone asetettiin myöhemmin näyteille Helsinki-Vantaan lentokentän ulkomaan terminaalin lähtöaulaan. Hän lensi samalla koneella myös matkoillaan Euroopan ympäri 1931 ja maailman ympäri 1933. Bremer lahjoitti hattunsa ja pilottilasinsa Urheilumuseolle 1943.

Ilmailun alalla saavutettujen meriittien lisäksi Wäinö Bremer oli olympiamitalisti. Ilmavoimien upseeri johdatti kapteenina Suomen sotilaspartiohiihtojoukkueen olympiahopeaan Chamonix’ssa 1924. Bremer sai surmansa 1964, kun hänen koneensa syöksyi metsään lähellä Seutulan lentokenttää huonon sään takia epäonnistuneen laskeutumisyrityksen jälkeen.

Juha Sulkakosken lumilauta

3D-esineet

Lisätietoja

Juha Sulkakosken lumilauta

Juha Sulkakoski rakensi vanerista tämän lumilaudan vuonna 1984. Sulkakoski sai inspiraation laudan rakentamiseen amerikkalaisesta Skiing-lehdestä, jossa hän oli nähnyt näyttäviä lumilautailuaiheisia kuvia. Sulkakoski rakenteli ystävänsä Timo Bygdenin kanssa ensimmäiset lautansa jyväskyläläisessä autotallissa. Osan laudoista nuoret miehet myivät kavereilleen. Vanerilaudoilla pystyi laskemaan vain pehmeässä lumessa – mitä tuoreempaa sen parempaa. Lautojen terävä kärki ja V-muotoinen takaosa erottavat ne selvästi moderneista lumilautamalleista.

1990-luvulla Juha Sulkakoski vaikutti Suomen Lumilautaliitossa. Vuonna 1993 hän käynnisti Suomessa lumilautailun valmennus- ja maajoukkuetoiminnan.

Tulitikkuaski

3D-esineet

Lisätietoja

Tulitikkuaski

Tämä Valio-merkkinen tulitikkuaski on valmistettu Helsingin olympialaisia varten vuonna 1940. Askin valmistanut Kauppiaiden teollisuus Oy oli yksi niistä suomalaisyrityksistä, jotka hankkivat oikeudet olympiarenkaiden käyttöön tulitikkuaskeissa. Muita olivat SOK, Suomen Tulitikku Oy ja Porin Tulitikkutehdas Oy. Kaikki yritykset maksoivat olympiarenkaiden käytöstä kertakorvauksena 100 000 markkaa. Askiin on mahtunut 50 tulitíkkua, joista jäljellä on 30. Askin käytöstä kertovat myös raapaisupintojen kulumat.

Olympialaiset peruttiin toisen maailmansodan takia maaliskuussa 1940. Tähän mennessä oli ehditty valmistaa monenlaisia olympiatuotteita, suurin osa erilaisia matkamuistoja.

Helsingin olympiasoihtu 1952

3D-esineet

Lisätietoja

Helsingin olympiasoihtu 1952

Helsingin olympialaisten 1952 soihtu on harvinaisin kaikista olympiasoihduista. Soihtuja valmistettiin aikoinaan vain 23 kappaletta – 16 hopeasta, seitsemän hopeoidusta messingistä. Soihdun suunnitteli taidemaalari ja -graafikko Aukusti Tuhka (1895–1973). Kultakeskus Oy valmisti keväällä 1952 Tuhkan piirrustusten mukaan 22 soihtua. Kisojen jälkeen Kultakeskukselta tilattiin vielä yksi hopeasoihtu. Soihdut lahjoitettiin soihtuviestin järjestelyihin osallistuneille pääyhteistyötahoille.

Helsingin olympiasoihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Soihdun kokonaispituus on 60 cm. Maljaosaa koristaa seppelekuvio, olympiarenkaat ja teksti: XV OLYMPIA HELSINKI 1952 HELSINGFORS HELSINKI. Soihtumaljan sisään sijoitettiin erillinen polttoainesäiliö.

Paavo Nurmen sekuntikello

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmen sekuntikello

Paavo Nurmi seurasi useissa kilpailuissa juoksusuunnitelmansa toteutumista sekuntikellon avulla. Pariisin olympiakisoissa 1924 Nurmi käytti kelloa, jonka hän sai lainaksi Lauri ”Tahko” Pihkalalta. Sveitsiläisvalmisteisen Minerva-merkkinen kello kuului Pihkalan vaimolle Raunalle. Nurmella oli tarvetta lainakellolle, koska hän pelkäsi oman arvokkaan kultakellonsa häviävän. Nurmella oli tapana heittää kello kädestään viimeisen kierroksen koittaessa.

Nurmi voitti Pariisissa viisi olympiakultaa. Pihkalan kello kulki mukana kolmessa kultajuoksussa. Kisojen jälkeen Nurmi palautti kellon omistajalleen, joka myöhemmin kaiverrutti siihen tekstin: ”This watch was held by P. Nurmi when running 1500, 5000 and 3000 m at the Olympic Games 1924.”

Pihkala käytti kelloa säännöllisesti lenkkeillessään. Kello oli Pihkalan mukana myös 1963, kun hän joutui sairaalaan tultuaan lenkillään auton töytäisemäksi. Eräs pikkupoika löysi kellon onnettomuuspaikalta ja toimitti sen omistajaksi luulemalleen Nurmelle. Nurmi korjautti kellon Sveitsissä ja palautti sen sitten Pihkalalle.

Antti Kasvion olympiapronssimitali

3D-esineet

Lisätietoja

Antti Kasvion olympiapronssimitali

Antti Kasvio ui Barcelonassa 1992 paraatimatkallaan 200 metrin vapaauinnissa olympiapronssille ajalla 1.47,63. Barcelonan pronssimitalin etupuolen kuva-aiheena on voiton jumalatar Nike, joka pitelee vasemmassa kädessään palmun lehvää ja oikeassa laakeriseppelettä. Olympiamitalien etupuoli uudistettiin juuri Barcelonan kisoihin: malli oli pysynyt samanlaisena vuosina 1928–1988. Mitalin taustapuolta kuvittaa kisojen virallinen tunnus. Mitalin on suunnitellut taiteilija Xavier Corberó.

Suomalaiset uimarit ovat saavuttaneet olympialaisista neljä mitalia. Kasvion lisäksi mitalisteja ovat Arvo Aaltonen, joka ui kahteen pronssiin Antwerpenissa 1920, ja Jani Sievinen, joka saavutti hopeaa Atlantassa 1996.

Clas Thunbergin luistimet

3D-esineet

Lisätietoja

Clas Thunbergin luistimet

Pikaluistelija Clas Thunberg (1893–1973) käytti monien aikalaistensa tavoin samoja luistimia koko uransa ajan. Jaloissaan nämä norjalaisen L.H. Hagen & CO:n valmistamat luistimet ”Jääkenttien Nurmi” hallitsi kansainvälisiä jääratoja 1920-luvulla. Maailmanennätyksiä useasti parannelleen pikaluistelijan parhaita saavutuksia olivat Chamonix’ssa 1924 ja St. Moritzissa 1928 voitetut seitsemän olympiamitalia: viisi kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi.

Thunbergin luistimet ovat norjalaisen mestariluistelija Axel Paulsenin 1890-luvulla kehittämää putkiluistinmallia, joka yleistyi kilpakentillä 1920-luvulla. Teräosa on pitkä ja kiinteästi kiinni kenkäosassa, joka muistuttaa tavallista varretonta nahkakenkää. Luistimessa olevat lukuisat metallipaikkaukset kertovat niiden arvosta käyttäjälleen. Todennäköisesti Thunberg on vaihtanut luistimistaan vain teriä. Luistimet ovat kokoa 41.

Sam-kotka

3D-esineet

Lisätietoja

Sam-kotka

Los Angelesin olympialaisten 1984 virallinen maskotti oli valkopäämerikotka Sam. Ystävällisen ja iloisen maskottihahmon suunnitteli C. Robert Moore Walt Disney -yhtiöstä. Maskotista tehtiin useita versioita, joihin kaikkiin kuuluu Yhdysvaltojen lipun väreillä koristeltu, amerikkalaisuutta symboloiva silinterihattu. Valkopäämerikotka on Yhdysvaltojen kansallislintu.

Miska-karhu

3D-esineet

Lisätietoja

Miska-karhu

Miska-karhu oli Moskovan olympialaisten 1980 virallinen maskotti. Sen suunnitteli lastenkirjojen kuvittaja Viktor Tšižikov. Miska oli ensimmäinen olympiamaskotti, jota tuotteistettiin laajasti. Hahmoa käytettiin muun muassa avaimenperissä, pehmoleluissa, postimerkeissä, rintamerkeissä ja monissa tekstiileissä.

Hockeybird-maskotti

3D-esineet

Lisätietoja

Hockeybird-maskotti

Hockeybird oli Suomen ja Ruotsin jakamien jääkiekon MM-kisojen 2012 maskotti. Tiukkailmeisen linnun suunnitteli Rovio Entertainmentin graafikko Toni Kysenius; taustalla oli kansainväliseksi suurmenestykseksi noussut Angry Birds -videopeli. Kyseniuksen mukaan Hockeybirdin tehtävä oli ”tuoda lintuenergiaa suureen urheilujuhlaan ja tunkea nokkansa ihan joka paikkaan”.

Verner Weckmanin kultamitali

3D-esineet

Lisätietoja

Verner Weckmanin kultamitali

Verner Weckmanin (1882–1968) kultamitali Ateenan välikisoista 1906 on Suomen ensimmäinen olympiakultamitali. Weckman voitti Ateenassa kreikkalais-roomalaisen painin 85 kg:n keskisarjan. Lontoossa 1908 hän uusi kultamitalinsa 93 kg:n sarjassa. Jälkimmäinen saavutus tekee hänestä myös Suomen ensimmäisen virallisen olympiavoittajan, sillä Kansainvälinen olympiakomitea ei ole myöntänyt Ateenan välikisoille virallisten olympialaisten arvoa.

Weckmanin kultamitalin halkaisija on 50 mm ja se painaa 60 g. Materiaalina on käytetty kullattua hopeaa. Mitalin on suunnitellut J. C. Chaplain. Kuva-aihe on sama kuin jo Ateenan olympialaisissa 1896. Etupuolella Zeus-jumala pitää kädessään siivekästä voiton jumalatar Nikeä. Kääntöpuolella on näkymä Akropolilta ja kreikankielinen teksti: Kansainväliset olympiakisat Ateena 1906.

Hannes Kolehmaisen olympiakultamitali 1912

3D-esineet

Lisätietoja

Hannes Kolehmaisen olympiakultamitali 1912

Hannes Kolehmainen juoksi Tukholman olympialaisissa 1912 olympiavoittajaksi kolmella matkalla, joista unohtumattomin oli 5000 metrin kilpailu. Kolehmainen kävi läpi kilpailun tasaista kamppailua ranskalaisjuoksija Jean Bouinia vastaan ja kukisti kilpakumppaninsa vasta loppusuoralla. Niukasti maalilinjan ensimmäisenä ylittäneen suomalaisen voittoajaksi kirjattiin uusi maailmanennätys, 14.36,6.

Mitalin halkaisija on 33 mm ja paino 30 g. Etupuolella kaksi naishahmoa pitelevät laakeriseppelekruunua voittoisan nuoren urheilijan päällä. Kuva-aiheen on suunnitellut Bertram Mackennal, ja sitä käytettiin jo Lontoon 1908 mitaleissa. Mitalin takapuolella nuori sanansaattaja julistaa olympiakisojen sanomaa vieressään ruotsalaisen voimistelujärjestelmän perustajaa Per Henrik Lingiä (1776–1839) esittävä patsas. Takaosan suunnitteli ruotsalainen Erik Lindberg.

Tukholman olympiakisat olivat viimeiset olympialaiset, joiden kultamitalit valmistettiin täydestä kullasta. Antwerpenista 1920 alkaen olympiavoittajat ovat saaneet kullatusta hopeasta valmistetut mitalit.

Olympiataskulamppu 1952

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiataskulamppu 1952

Tämän olympiataskulampun valmisti Oy G.W. Sohlberg Ab, joka oli yksi niistä kymmenistä yrityksistä, jotka ostivat Helsingin olympiakisojen 1952 järjestelytoimikunnalta oikeuden olympiarenkaiden käyttöön tuotteissaan. Yritykset tilittivät osan myyntivoitoista järjestelytoimikunnalle.

Oy G.W. Sohlberg Ab oli alkanut valmistaa taskulamppuja jo 1930-luvun alussa. Auri-nimellä lamppuja alettiin markkinoida 1941. Nimi löytyy lampun pohjasta kohopuristettuna. Olympiataskulampun kuva-aiheina käytettiin Olympiastadionia, Helsingin vaakunaa ja mereltä kuvattua näkymää Helsingin kauppatorille.

Olympiateepakkaus

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiateepakkaus

Olympiakahvin lisäksi Paulig valmisti olympiateetä. Tätä 1001 sinetin teetä myytiin sekä paperipakkauksissa että peltipurkeissa. Pakkauksessa mainitaan, että osa myyntivoitosta käytetään suomalaisten olympiaurheilijoiden valmennukseen.

Puukenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Puukenkä

Tämä puukenkä on painija Väinö Ikosen tuoma matkamuisto Amsterdamin olympialaisista 1928. Ikonen oli Amsterdamissa Suomen painijoukkueen varamiehenä; neljä vuotta aiemmin Pariisissa hän oli voittanut olympiapronssia kreikkalais-roomalaisen painin 58 kg:n sarjassa. Puukengässä näkyy Amsterdamiin matkanneiden suomalaisurheilijoiden haalistuneita nimikirjoituksia.

Pronssinen palkintoveistos

3D-esineet

Lisätietoja

Pronssinen palkintoveistos

Elmer Niklander sai tämän veistoksen ylimääräisenä palkintona kiekonheiton olympiavoitosta Antwerpenin olympialaisissa 1920. Belgian kuningas ja kisojen suojelija Albert I jakoi palkinnot erillisessä palkintoseremoniassa olympialaisten loppupuolella. Palkintoveistoksen on tehnyt belgialainen kuvanveistäjä Léandre Grandmoulin. Taiteilijan signeeraus on nähtävissä voittoisaa urheilijaa esittävän patsaan jalustassa.

Olli Huttusen hopeamitali

3D-esineet

Lisätietoja

Olli Huttusen hopeamitali

Sotamies Olli Huttunen hiihti hopealle Suomen sotilaspartiojoukkueessa Garmisch-Partenkirchenin talviolympialaisissa 1936. Joukkueen muut jäsenet olivat luutnantti Eino Kuvaja, kersantti Olavi Remes ja korpraali Kalle Arantola. 25 kilometrin hiihdon voitti Italia. Suomi oli sijoittunut toiseksi myös kaksien edellisten talviolympialaisten sotilaspartiohiihdossa, joten hopea oli hienoinen pettymys.

Sotilaspartiohiihto oli talviolympialaisissa näytöslajina. Näin ollen palkintomitalitkin poikkesivat virallisista olympiamitaleista. Kookkaan ja näyttävän mitalin etupuolella kohokuviona kuvattu hiihtäjä puskee eteenpäin ase selässään; taustalla siintää jylhä vuoristomaisema. Takana on Saksan vaakuna (1935–1945) sekä teksti DER REICHSKRIEGS MINISTER DEM ZWEITEN – valtakunnan sotaministeriö toiseksi sijoittuneelle.

Garmisch-Partenkirchenin 1936 sotilaspartiojoukkueesta vain Eino Kuvaja selvisi sotavuosista. Sotamies Huttunen ja korpaali Arantola kaatuivat talvisodassa ja kersantti Remes jatkosodassa.

Palkintopuukko

3D-esineet

Lisätietoja

Palkintopuukko

Tämä palkintopuukko on maineikkaan kauhavalaisen puukkovalmistajan Iisakki Järvenpää Oy:n kädenjälkeä. Poron päällä koristeltu kahva on valmistettu galaliitista, varhaisesta muovilajikkeesta, jota nykyisin ei juuri enää käytetä. Kaiverruksen mukaan puukon on saanut palkinnoksi hämeenlinnalainen Risto Tirkkonen 110 aitajuoksun voitosta. Juoksun ajankohta ei ole tiedossa.

Olympiastadionin pienoismalli

3D-esineet

Lisätietoja

Olympiastadionin pienoismalli

Olympiastadionin pienoismalli oli yksi olympiarenkailla varustetuista tuotteista, joita valmistettiin Helsingin olympialaisten aikaan 1952. Oikeudet olympiarenkaiden käyttöön mini-Stadioneissa oli ostanut Oy Framea Ab. Helsingin olympialaisten järjestelytoimikunta sai osuuden myyntivoitoista. Framea valmisti kahdenlaisia pienoismalleja: kuvassa olevan muovisen Stadionin lisäksi tuotannossa oli kalliimpi metallista valmistettu pienois-Stadion. Framea markkinoi Stadioneitaan lehdistössä seuraavalla tekstillä:

”Omat olympialaisemme ovella! Tee Sinäkin kansalaisvelvollisuutesi! Osta pienois-Stadion, siten tuet olympiavalmennustamme, autat kisojen onnistumista, koristat kotiasi. Erinomaisen sopiva ajankohtainen lahja!”

Jari Kurrin luistimet

3D-esineet

Lisätietoja

Jari Kurrin luistimet

Jari Kurri käytti näitä Bauer Supreme Custom 2000 -merkkisiä luistimia voittaessaan viidennen kerran Stanley Cupin NHL:n kauden 1989–1990 päätteeksi. Kitchenerissä Kanadan Ontariossa 1920-luvulla perustettu Bauer oli ensimmäinen yritys, joka alkoi valmistaa luistimia, joissa terä oli yhdistetty jalkineeseen. 1970-luvun lopulla Bauer alkoi käyttää muovista TUUK-asennuspohjaa, jolla terä kiinnitettiin luistimen kenkäosaan. Tämä teki luistimista kevyempiä ja kestävämpiä.

Paavo Nurmen piikkarit

3D-esineet

Lisätietoja

Paavo Nurmen piikkarit

Paavo Nurmi käytti näitä nahkaisia juoksupiikkareita todennäköisesti menestyksekkäällä Pohjois-Amerikan kiertueellaan 1925. Kuusi kulunutta piikkiä jalkineiden päkiässä kertovat piikkarien olleen kovassa käytössä. Ikäisekseen piikkarit ovat hyvässä kunnossa. Piikkarien valmistaja ei ole tiedossa.

Naisvoimistelijan varsikengät

3D-esineet

Lisätietoja

Naisvoimistelijan varsikengät

Pitkävartiset nauhakengät kuuluivat naisten voimisteluasuun 1800-luvun loppupuolella. Asukokonaisuuden muut osat olivat pusero, pussihousut, nahkavyö ja mustat sukat. Voimistelunopettajien laatimien ohjeiden mukaan naisvoimistelijan asun tuli olla käytännöllinen ja siisti. Korkokenkiä vastaan esitettiin voimakasta kritiikkiä, mutta niitä käytettiin yleisesti aina 1910-luvulle asti.

Jääkiekon MM-kultamitali 1995

3D-esineet

Lisätietoja

Jääkiekon MM-kultamitali 1995

7. toukokuuta 1995 Suomi voitti pitkän yrittämisen jälkeen jääkiekon MM-kultaa. Tukholman Globenissa pelatussa MM-finaalissa Suomi kaatoi kisojen isäntämaa Ruotsin Ville Peltosen kypärätempun siivittämänä lukemin 4-1.

Tämän kultamitalin Urheilumuseon kokoelmiin lahjoitti Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF.

Jalkapallo 1955

3D-esineet

Lisätietoja

Jalkapallo 1955

Tämä harmahtava nahkapallo on Oy Urheilutarpeita Karhu Ab:n valmistama. Se oli pelipallona vuonna 1955 Helsingin Olympiastadionilla pelatussa epävirallisessa ottelussa, jossa Suomen maajoukkue kohtasi Helsingissä vierailleen Yhdysvaltojen armeijan joukkueen. Koleassa syyssäässä pelattua ottelua saapui todistamaan runsaat 6000 katsojaa. Loppulukemiksi kirjattiin Suomen 6-0 -voitto.

Karhun valmistama pyöräilykenkä

3D-esineet

Lisätietoja

Karhun valmistama pyöräilykenkä

Tämä Karhun pyöräilykenkä on valmistettu 1950-luvulla. Sileäpohjaiset kengurun nahasta valmistetut kengät ovat käyttämättömät. Kovaakin kulutusta kestävä kengurunnahka oli urheilukengissä yleinen materiaali. Karhu valmisti pyöräilykenkiä 1930-luvulta 1960-luvulle saakka.