Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Antwerpenin olympialaiset 1920

um.fi-backround-track-large

Blogisarja

2020

Antwerpenin olympialaiset 1920

Suomi osallistui vuonna 1920 olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena julkaisemme blogissamme 12-osaisen juttusarjan olympiamatkasta 1920.

Tukholman olympiakisojen 1912 jälkeisinä vuosina myrsky ja maailmanpalo vallitsivat. Ensimmäisen maailmansodan päättymistä seurasi espanjantaudiksi nimetty influenssapandemia, jonka viimeiset aallot vaikuttivat vielä osassa maailmaa, kun kilpailut Antwerpenissa alkoivat. Suomea rasitti kaksi vuotta aiemmin päättynyt sisällissota, jonka seurauksena puolet Suomen urheilusta oli ryhmittynyt Työväen Urheiluliiton lipun alle. Käymme artikkeleissamme kattavasti läpi kisojen maailmanpoliittisen taustan ja yhteiskunnallisen kontekstin Suomessa.

Suomi lähetti Antwerpeniin 67 urheilijaa, joista 62 osallistui virallisiin kilpailulajeihin. Tuloksena oli peräti 34 mitalia ja neljäs sija mitalitaulukossa. Omistamme omat juttunsa suomalaisittain merkittäville lajeille ja urheilijoille sekä kisojen erikoisuuksille. Vertailemme myös Suomen menestystä Ruotsiin ja tarkastelemme kisojen perintöä Suomen urheilulle.

um.fi-backround-track-large

Matti Hintikka

SINIRISTI SAAPUU OLYMPIAKISOIHIN – talvilajit Antwerpenin olympiakisoissa 1920

”Yleensä ottaen tuomarit vetivät rohkeasti kotiinpäin. Norjalaistuomari jakoi naisten kilpailussa ykkössijat tyynesti maannaisilleen, vaikka muiden tuomareiden arvion perusteella nämä taitoluistelijattaret jäivät kahdelle viimeiselle sijalle.”

um.fi-backround-track-small

Vesa Tikander

Maailma palaa käyntiin

”Antwerpenin kisat saivat kritiikkiä kaikilta suunnilta, eikä vähiten belgialaisilta itseltään, mutta tärkeintä oli, että ne saatiin ylipäänsä pidettyä: olympialiike olisi helposti voinut hukkua maailmansodan alle. Olympiakisojen paluu oli varma merkki maailman palaamisesta raiteille.”

um.fi-backround-track-large

Kalle Rantala

Eväät Antwerpeniin

”Kaikkein makeimmalta maistuivat urheilijoille jaetut ylimääräiset sokeriannokset. Sokeri oli kortilla vielä niukkoina sodan jälkeisinä aikoina. Rutkasti energiaa tarvinneet kestävyysjuoksijat ja ottelijat saivat eniten sokeria, kun heittolajien urheilijat joutuivat tyytymään vähempään.”

um.fi-backround-track-small

Ossi Viita

Voi Hannes minkä teit!

”Hannes Kolehmaiselle oli helpotus, että hän sai matkustaa New Yorkista suoraan Antwerpeniin. TUL:n johtajat pitivät Kolehmaisen ratkaisua petturuutena. Voi Hannes minkä teit, huudahti moni suomalainen työläisaatteen kannattaja, kun heille selvisi, että Hannes Kolehmainen osallistuisi porvareiden olympiakisoihin.”

um.fi-backround-track-large

Matti Hintikka

Kenttälajien kuningasmaa – yleisurheilun hypyt, heitot ja moniottelut Antwerpenissa 1920

”Itsenäisen Suomen urheilijoiden avaus Antwerpenin olympiakisojen yleisurheilussa oli jotain, johon ei enää koskaan ole ylletty – eikä ylletä.”

um.fi-backround-track-small

Vesa Tikander

KAIKKI MITALIT JA PISTEET

”Taavi Tamminen sai hänelle luvatun kultamitalin, kun kaikki palkinnot kannettiin jälkikäteen kotimaahan. Häntä käskettiin kuitenkin pysymään hiljaa siitä, mitä Antwerpenissa oli tapahtunut.”

um.fi-backround-track-large

Jouni Lavikainen

Hymyilevän Hanneksen kivikasvoinen perillinen

”Yksi mitali pois lukienkin Nurmi oli menestynein suomalaisurheilija Antwerpenissa. Hänen voisi siis olettaa olleen kisojen suurin suomalaissankari. Näin asia ei suinkaan ollut.”

um.fi-backround-track-small

Riitta Forsman

Arvo Aaltonen ja kumppanit Antwerpenin olympia-altaassa

”Punaisessa Porissa vesijohtoliikkeen omistaja laskettiin valkoisten kannattajaksi. Aikansa piileskeltyään Aaltonen joutui punaisten vangiksi, mutta hänen onnistui paeta ja säilyttää henkensä.”

um.fi-backround-track-large

Teemu Vuorenpää

Viimeinen köydenveto ja muita kertomuksia Antwerpenista

”Mitaleja jaettiin erikoisella tavalla myös merellä, purjehduskilpailuissa, joissa ei venekuntien määrällä juhlittu. Peräti seitsemässä luokassa oli mukana vain yksi vene, jolloin kultaa tuli, kun vain purjehti lähdöt maaliin.”

um.fi-backround-track-small

Jouni Lavikainen

Arvoton arvokilpailu

”Huhtikuun jääkiekkoturnauksessa olympiapronssia voittamassa ollut kapteeni Karel Pešek johdatti joukkueensa kentältä. Katsojat valtasivat nurmen, ottivat kotijoukkueen pelaajat kultatuoliin ja kohottivat Belgian lipun voitonmerkiksi salkoon. Tšekkoslovakian lippu revittiin.”

um.fi-backround-track-large

Kalle Rantala

Kansallissankarit

”Olympiajoukkue saapui kotimaan hurmokseen 2.9.1920. Tykinlaukauksia ammuttiin yhtä monta kuin kultamitaleita oli voitettu. Santahaminasta nousi lentokone tervehtimään saapuvia. Joukkuetta odotti 60 kukkaseppelein ja siniristilipuin koristeltua avoautoa, joiden moottorimarssi läpi kaupungin keräsi kadut täyteen elämää.”