Helsingin Olympiastadionin rakennusvaiheet
Helsingin Olympiastadionin rakennusvaiheet
Helsingin Olympiastadion kävi vuosina 2016–2020 läpi historiansa suurimman muutoksen. Mittavassa perusparannuksessa Stadion muuttui laajoilla maanalaisilla tiloilla varustetuksi monitoimiareenaksi niin huippu-urheilua kuin monipuolista tapahtumakäyttöä varten.
Julkaisimme blogissamme 2016–2017 juttusarjan legendaarisen urheilupyhätön rakennusvaiheista. Yhdeksän artikkelin sarjassa valokeilaan nostettiin niin stadionin rakenteelliset muutokset kuin sen värikäs ja monipuolinen tapahtumahistoria. Omat lukunsa omistimme luonnollisesti Urheilumuseolle, joka on sijainnut nykyisellä paikallaan Stadionin siipirakennuksessa vuodesta 1943 lähtien.
Haaveita urheilulinnasta
”Haaveilu omien olympiakisojen järjestämisestä kyti useiden urheiluaktiivien ajatuksissa. Tätä varten tarvittaisiin oma urheilulinna, suurkilpailujen arvoinen stadion, jolla Suomen urheilukunniaa voitaisiin edistää ja sementoida Suomi maailmankartalle omana kansakuntana.”
Stadionlinna nousee
”3 900 tonnia sementtiä, 1 200 tonnia betonirautaa, 6 120 kiloa dynamiittia, niillä on stadion tehty, arvioivat Rakennustoimi Oy:n edustajat stadionin vihkiäisissä 1938.”
Vihdoinkin 1952!
”Suomalaiset saivat ympäri maailman suitsutusta hyvinä ja järjestelmällisinä kisajärjestäjinä. Myös Helsingin olympiastadion, joka oli nyt viimein saanut nimelleen kruunun, sai osansa kiitoksista toimivana isojen kisojen näyttämönä. Noin miljoona urheilun ystävää oli vaeltanut stadion valkoisena kohoavaa tornia kohti, josta oli syystä tullut kisojen tunnusmerkki.”
Maailman kauneimman stadionin virastokasvot
”Eteläkaarteen tilat päädyttiin varaamaan veroviraston käyttöön. Yhteensä reilut 3 000 neliömetriä toimistotiloja yhdeltä maailman arkkitehtonisesti upeimmalta urheiluareenalta valmistui verokarhun käyttöön vuoden 1955 loppupuolella.”
Kohti EM-kisoja 1971
”Kentän pohja, vesijohtoverkosto sekä sadevesiviemäristö uusittiin täysin. Saman kohtalon kokivat juoksuradat. Pintamateriaalina ollut tiilimurska kaivettiin ylös ja tilalle laitettiin 12 mm vahva Tartan-pinnoite.”
Vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisoista kohti laajaa peruskorjausta
”Suurin muutos julkisivuun yleisurheilun MM-kisojen aikana oli väliaikainen, teräsputkista koottu, 5000 hengen lisäkatsomo D-katsomon yläpuolelle. Lisäkatsomo oli tarpeen, sillä se oli loppuunmyyty neljänä kisapäivänä.”
Remontista remonttiin
”MM-kisojen aikana karaistuneempikin kisakävijä joutui tunnustamaan, että uusi katos ei ollut kummoinenkaan suoja suomalaiselta kesäsateelta. Kisat olivat tuoneet kiistämättömästi esiin, ettei suureksi osaksi kattamaton, ahtailla betonikulkuväylillä varustettu Stadion ollut 2000-luvun standardien mukainen kilpailupaikka huippu-urheilulle.”
Uudistushanke 2010-luvulla ja Urheilumuseon näkökulma
”Muuttoa oli valmisteltu reilut puoli vuotta. Marras-joulukuun aikana siirrettiin eri paikoissa sijaitseviin väliaikaisiin varastotiloihin lähes 1,5 hyllykilometriä asiakirjoja ja valokuvia, noin 900 hyllymetriä kirjoja ja lehtiä sekä 34 000 museoesinettä.”
Saarnamiehiä, rock-tähtiä ja jäämoottoripyöräilijöitä – Helsingin Olympiastadionin värikäs tapahtumahistoria
”Amerikkalainen evankelista Billy Graham puhui kesäkuussa 1954 30 000 suomalaiselle. Elokuussa 1987 sama mies palasi Suomeen Missio Helsinki-tapahtuman pääpuhujana ja varasi koko Stadionin – Urheilumuseo mukaan luettuna – käyttöönsä kuudeksi päiväksi. 180 000 ihmistä saapui saarnalle.”