Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994
Paavo Nurmi asui Turun Jarrumiehenkadulla lähes 30 vuoden ajan. Nurmen perheen omistama asunto on nykyisin kotimuseo, jonka Urheilumuseo on sisustanut 1920-luvun asuun, osittain alkuperäisillä esineillä.
Paavo Nurmen isä Johan osti kamarin ja keittiön sisältävän huoneiston työläiskorttelista vuonna 1903. Kun isä kuoli, oli keittiö vuokrattava toiselle perheelle. Matilda-äiti asui neljän lapsensa kanssa pienessä kamarissa vuoteen 1920 asti. Paavon ensimmäisten olympiavoittojen jälkeen 1920 perhe saattoi ottaa koko asunnon omaan käyttöönsä. Samalla kotiin hankittiin sähköt, vesijohto ja uusia huonekaluja.
Paavo Nurmi opiskeli 1920-luvun alkuvuosina Helsingissä, mutta muutti lopullisesti pois lapsuudenkodistaan vasta vuonna 1932.