Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Jalkapallo 1930-luvulta

Tätä nahkaista jalkapalloa käytettiin Helsingin Olympiastadionilla 1939 pelatussa jalkapallomaaottelussa Suomi-Italia. Italia saapui Stadionille kaksinkertaisena maailmanmestarina (1934 ja 1938) ja olympiavoittajana (1936). Tähtihyökkääjä Silvio Piola iski ottelussa hattutempun, mutta Suomi taisteli Aatos Lehtosen ja Kurt Weckströmin maaleilla loppulukemiksi 2-3, jota pidettiin loistotuloksena.

1930-luvun jalkapallo on nykypalloa selvästi painavampi. Erityisen raskaaksi pallo muuttui sateella, kun sen sisään pääsi vettä nahkanyörillä sidotusta aukosta, eli ”mäntistä”, josta pallon pumpattava sisäkumi laitettiin sisään.