Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Karhun valmistama kiekko

Heinäkuussa 1935 Suomeen kilpailumatkalle tullut japanilaisten opiskelijaurheilijoiden joukkue antoi tämän Karhun valmistaman kiekon muistolahjaksi Jussi Tossavaiselle. Tossavainen, josta myöhemmin tuli Helsingin Olympiastadionin pitkäaikainen isännöitsijä, oli yksi niistä helsinkiläisistä urheiluvaikuttajista, jotka saapuivat Helsingin Eläintarhan kentällä seuraamaan japanilaisjoukkueen harjoituksia ja avustamaan järjestelyissä. Kiekkoon kirjoittivat nimikirjoituksensa muun muassa Naoto Tajima ja Masao Harada, jotka vuotta myöhemmin voittivat kultaa ja hopeaa Berliinin olympialaisten kolmiloikkakilpailussa. Saksankielisen omistuskirjoituksen on todennäköisesti kirjoittanut joukkueen saksaa osannut valmentaja.

Kiekko on valmistettu koivusta, ja se painaa 1,5 kg eli hieman vähemmän kuin virallisissa kilpailuissa käytetty 2 kg:n kiekko.