Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

PÄÄNÄYTTELY

Mikään ei läpäise suomalaista yhteiskuntaa niin kuin urheilu. Tutustu Suomea rakentaneisiin urheilun tarinoihin täysin uudistetussa näyttelyssä!

Näyttely jakautuu viiteen tilaan, joilla on oma teemansa, ilmeensä ja äänimaailmansa. Kuten urheilussa, ytimessä ovat suuret tunteet jännityksestä pettymykseen ja voitonriemuun. Monipuoliset audiovisuaaliset sisällöt vievät kävijän aikamatkalle niin Helsingin olympialaisiin kuin suomalaisia yhdistäneisiin urheiluhetkiin. Ainutlaatuisista kokoelmistamme valitut näyttelyesineet esittelevät suomalaisen liikunnan ja urheilun monimuotoisuutta. Perinteisten menestyslajien lisäksi lajikirjo kattaa niin vuorien huiputtamisen, lentokoneesta pudottautumisen kuin koskien ja kaiteiden kesyttämisenkin.

Pukuhuone

Urheilu alkaa pukuhuoneesta, niin myös näyttelymme. Pukuhuone on intiimi tila, jossa vaihdetaan varusteet, valmistaudutaan urheilemiseen ja palaudutaan siitä sekä koetaan urheiluun liittyvien tunteiden koko kirjo. Näyttelymme pukukopin yllätyksellisistä ”tunnekaapeista” löydät muun muassa Suomen urheiluhistorian kuuluisimmat uimalasit, lentopalloa rakastaneen presidentin varusteita sekä lääkärinlaukun, joka löydettiin Ala-Tikkurilan Shelliltä helmikuussa 2001.

Pukukopissamme pääset syventymään urheiluvarusteiden muutokseen ja tunnettujen urheilijoiden ja valmentajien muistiinpanoihin. Videokooste muistelee pukukoppijuhlia, jotka median välityksellä muuttuivat koko kansan yhteisiksi kokemuksiksi. Kolme nimikoitua pukukoppipaikkaa on omistettu eri lajien merkittäville urheilijoille. Nimikkopaikan näyttelyssä saaneita urheilijoita vaihdellaan säännöllisesti.

Helsingin olympialaiset 1952

Helsingin olympialaiset on suurin Suomessa järjestetty urheilutapahtuma. Esittelemme olympialaisia esineiden, kuvien, videoiden ja kosketusnäyttösovellusten avulla. Interaktiivisen Helsinki 1952 -älyseinän avulla tutustut olympialaiset kokeneiden henkilöiden tarinoihin sekä näyttäviin 3D-esineisiimme. Muilla sovelluksilla saat tietoa olympialaisiin osallistuneista urheilijoista sekä kilpailupaikoista, joista suurin osa on edelleen suomalaisten liikkujien käytössä.

Laajasta olympialaisiin liittyvästä esinekokoelmastamme on esillä kattava otos, jonka helmenä tuikkii hopeinen olympiasoihtu. Soihtuja valmistettiin yhteensä vain 23 kappaletta. Näyttelyesineet kertovat urheilun lisäksi elämästä Helsingissä olympialaisten aikana. Olympiakesän herättää henkiin restauroitu alkuperäinen värielokuva kilpailutapahtumista ja kisakaupungin tunnelmasta.

Urheilusankaruus

Päänäyttelyn keskitila on omistettu urheilusankaruudelle. Tilaa hallitsee videotaiteilija Janne Aholan suunnittelema 12 metriä leveä teos muistorikkaista urheiluhetkistä. Esineet kertovat urheilusankaruuden muutoksesta autonomisen Suomen viimeisistä vuosista 2020-luvulle. Suurjuoksijoiden ja mestarikeihäänheittäjien mitalit ja varusteet ovat saaneet rinnalleen moottoriurheilun, talviurheilun, paraurheilun ja joukkuelajien tähtien esineitä myöhemmiltä ajoilta. Esineistön kruununa ovat Paavo Nurmen 12 olympiamitalia, juoksupiikkarit ja sekuntikello suomalaisen urheilun kulta-ajalta 1920-luvulta.

Talvi

Nariseva jää, narskuva lumi ja paukkuva pakkanen ovat kuuluneet suomalaiseen arkeen vuosisatoja. Talviurheilulle omistetussa salissa kerromme lumen ja jään merkityksestä suomalaisille menneisyydessä, nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Talvisia liikuntamuotoja esittelevä videokooste ja kosketusnäyttösovellus haastavat kävijän pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta talviurheilun tulevaisuuteen.

Talvitilan esineet kattavat pitkän kaaren 2500 vuotta vanhasta muinaissuksesta 1700-luvun luuluistimeen ja 1900-luvun talviurheilijoiden varusteisiin ja palkintoihin. Tilassa voi istahtaa Suomen ensimmäiseen tuolihissiin, joka otettiin käyttöön Pyhätunturilla vuonna 1965. Näyttelytilan tähtiurheilija on mäkihyppylegenda Matti Nykänen. MM- ja olympiamitaleiden lisäksi näytteillä ovat Nykäsen ensimmäiset mäkisukset ja monot.

E-parvi

Maailma on pelikenttä. Näyttelymme parvella esittelemme lajeja, joissa ihminen haastaa itseään ympäristöissä, joita ei ole rakennettu urheilua varten. Vuorten valloittaminen, aavikoiden ja metsien halki juokseminen, maantiepyöräily ja skeittaus kohtaavat digitaalisissa maailmoissa kilpailtavan e-urheilun. Monipuolinen esineistö sisältää muun muassa Veikka Gustafssonin vuorikiipeilyvälineitä, Mikko ”Rad Mike” Kosken, Arto Saaren ja Lizzie Armannon skeittilaudat, Antti Autin splitboard-lumilaudan sekä e-urheilun huippupelaajien kuten Jesse ”JerAx” Vainikan ja Joona ”Serral” Sotalan välineitä ja pelipaitoja.

LISÄTIETOJA:

Kaisa Laitinen
kehitysjohtaja
kaisa.laitinen(at)urheilumuseo.fi
puh. 050 565 0640