Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
18.04.2017
Urheilumuseo

Olympiastadionin rakennusvaiheet: Uudistushanke 2010-luvulla ja Urheilumuseon näkökulma

Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen sanotaan olevan haastavin vastaavan kokoluokan hanke, joka Suomessa tullaan toteuttamaan seuraavaan 50‒100 vuoteen. Kustannuksiltaankin merkittävän perusparannus- ja uudistushankkeen rahoittavat Helsingin kaupunki ja Suomen valtio, kumpikin saman suuruisella osuudella. Työ on nyt jatkunut noin vuoden ajan, pääasiassa kallioiden louhinnalla.

Urheilumuseon väistötiloissa Helsingin Kalasatamassa on seurattu hankkeen etenemistä suurella mielenkiinnolla. Ennättihän museo toimia stadionin siipirakennuksessa yli 70 vuotta ennen kuin se muutti joulukuussa 2015 väistötiloihin uudistushankkeen tieltä.

Urheilumuseon toimistosiipi kuilun partaalla joulukuussa 2016. Kuva: Urheilumuseo.
Urheilumuseon toimistosiipi kuilun partaalla huhtikuun alussa 2017. Kuva: Urheilumuseo.

Stadion-säätiö teetti kiinteistöstä Helsingin Olympiastadionin peruskorjauksen pohjaksi perusteellisen kuntotutkimuksen vuosina 2009‒2010. Tutkimus osoitti, että Olympiastadionin pikainen ja täydellinen perusparannus on välttämätön.

Tavoitteeksi ei kuitenkaan otettu pelkkää peruskorjausta, vaan laajempi uudistushanke, jonka myötä Olympiastadion muuttuisi nykyvaatimuksia vastaavaksi monitoimistadioniksi. Olennaiseksi osaksi hanketta tulivat kaikkien katsomoiden kattaminen ja todella mittavat tilojen laajennukset.

Jatkosuunnittelun pohjaksi laadittiin tarveselvitys, joka valmistui tammikuussa 2012. Tarveselvityksen loppusumma oli 197 miljoonaa euroa. Olympiastadionille suunnitellut tilat olisivat olleet yhteensä reilut 36 000 bruttoneliötä, joista uusia neliöitä oli noin 16 000. Urheilumuseon osuus uusista tiloista oli yli 900 neliötä. Huomattavaa on, että Urheilumuseon uudistaminen toteutettaisiin nyt ensimmäistä kertaa Stadion-säätiön vetämänä. Museon kaikissa aikaisemmissa laajennus- ja uudistushankkeissa vetovastuu on ollut Urheilumuseosäätiöllä.

Varsinainen suunnittelutyö käynnistyi kevättalvella 2013. Uudistushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelun toteuttajiksi valittiin arkkitehtitoimistot K2S ja NRT vahvistettuna kansainvälisillä asiantuntijoilla. Olympiastadion on suojeltu vuonna 2006 rakennussuojelulailla ja rajoituksia asettivat lisäksi kaupunkikuvalliset lupaehdot. Siksi uudisrakentaminen oli sijoitettava pääosin maan alle. Asemakaavan muutoksessa maanpäällistä rakennusalaa osoitettiin ainoastaan kahteen kohteeseen: Urheilumuseon laajennukselle ja pohjoista aukiota reunustavalle katokselle.

Uudistushanke sai lopullisen sisältönsä Luonnos 2 -vaiheen suunnitelmien pohjalta laaditussa hankesuunnitelmassa, joka valmistui marraskuussa 2014. Samalla kokonaiskustannukset täsmentyivät ja hankkeen loppusumma oli 209 miljoonaa euroa. Uusia tiloja stadionille rakennettaisiin yhteensä 19 000 bruttoneliötä.

Hankesuunnitelma oli Stadion-säätiön mukaan ”yhteisesti valmisteltu ja hyväksytty toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla suuren yleisön, tapahtumajärjestäjien, suurtapahtumien, kaupunkilaisten ja vierailijoiden tarpeita.” Myös vuokralaiset tulevat olemaan merkittävä stadionin käyttäjäryhmä. Urheilumuseon sekä urheilu- ja monitoimitilojen lisäksi vuokralaisia tavoitellaan myös pohjois- ja eteläkaarteen toimistotiloihin, joihin tulee yhteensä reilut 250 työpistettä. Eteläkaarteeseen toimistot saneerataan aikaisemminkin toimistokäytössä olleisiin tiloihin. Retkeilymaja sai väistyä pohjoiskaarteesta toimistojen tieltä.

Maan alle louhitaan muun muassa palloiluhalli koripalloa, salibandya ja lentopalloa varten, kuntosali sekä huoltotunneli, johon tulee myös täysimittainen sisäjuoksurata. Mittavan uudisrakentamisen myötä Stadion-säätiön tavoitteena on löytää stadionin käyttäjiksi uusia toimijoita ja saada sitä kautta kävijämäärät kasvuun. Säätiö etsii uusia avauksia liikunnan, urheilun, taiteen ja viihteen suunnalta, sekä miettii samalla omaa toimintaansa ja sen laajentamista.

Havainnekuva uudistetusta Olympiastadionista. Kuva: Työyhteenliittymä K2S ja NRT.
Havainnekuva pohjoista aukiota reunustavasta katoksesta sekä siipirakennuksesta, jossa Urheilumuseo sijaitsi vuoteen 2015. Kuva: Työyhteenliittymä K2S ja NRT.

Urheilumuseon kannalta hankesuunnitelma oli pettymys. Museon tiloja ei laajennettaisi. Hankesuunnitelman kohdassa Tilat nykyisin todettiin: ”Urheilumuseon tilat eivät enää vastaa toivottua toimintaa.”  Seuraavassa kohdassa Tilat hankkeen toteutumisen jälkeen, paljastuu, että eivät tule vastaamaan jatkossakaan: ”Urheilumuseon tilat peruskorjataan. Suurin toimenpide on talotekniikan uudistaminen.” Museon tiloissa tehdään joitakin muutoksia. Näyttelytilaa laajennetaan siirtämällä kirjasto ja tutkijapalvelut pohjakerrokseen tilaan, jossa oli aiemmin arkistomakasiini. Urheilumuseo on saamassa siivun myös stadionin uusista neliöistä: sille on varattu pohjoiskaarteen maanalaisista tiloista yksi varasto, johon saa parviratkaisulla tilaa yhteensä noin 300 neliötä.

Vajaa vuosi hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen, 25.10.2015, Urheilumuseo sulki ovensa yleisöltä ja muutti Olympiastadionilta väistötiloihin. Muuttoa oli valmisteltu reilut puoli vuotta. Marras-joulukuun aikana siirrettiin eri paikoissa sijaitseviin väliaikaisiin varastotiloihin lähes 1,5 hyllykilometriä asiakirjoja ja valokuvia, noin 900 hyllymetriä kirjoja ja lehtiä sekä 34 000 museoesinettä. Näyttelyt purettiin ja toimistot muutettiin Kalasatamaan. Näyttelytiloja museolla ei ole lainkaan väistötila-aikana. Muuton valmisteluun ja toteutukseen meni noin kolme henkilötyövuotta. Luku ei sisällä muuttofirman tekemiä työtunteja.

Olympiastadionin maankaivuu-, louhinta- ja purkutyöt aloitettiin maaliskuussa 2016. Ne olivat jo pitkällä, kun rakennuttaja kilpailutti kokonaisuuden kannalta merkittävimmän osa-alueen, rakennusteknisen projektinjohtourakan. Saadut tarjoukset eivät vastanneet odotuksia. Aikataulu tarjousten käsittelyn osalta meni uusiksi: marraskuun loppu 2016 vaihtui seuraavan vuoden tammikuuhun. Kustannusten nousu oli 52 miljoonaa euroa eli hankkeen kokonaiskustannukset kohosivat 261 miljoonaan euroon. Valtion ja Helsingin kaupungin rahoituspäätökset puuttuville miljoonille varmistuivat vuoden vaihteen molemmin puolin.

Näkymä Olympiastadionin kenttäalueelle ja katsomoihin tammikuussa 2017. Kuva: Jussi Eskola.
Tältä näytti Urheilumuseon pääsisäänkäynnin edusta tammikuussa 2017. Kuva: Urheilumuseo.
Urheilumuseon toimistokäytävä tammikuussa 2017. Museon entiset tilat ovat nykyisin työmaatoimistokäytössä. Kuva: Urheilumuseo.

Kustannusten nousuun on selitetty olevan kaksi pääsyytä, rakentamisen noususuhdanne sekä katsomoiden kattamisen ja näköesteettömien paikkojen kalleus. Hankkeen projektinjohtourakoitsija, Skanska, julkistettiin helmikuussa 2017, ja työmaatoiminnot käynnistyivät huhtikuun alussa.

Olympiastadionin uudistushankkeen on määrä valmistua pääosin syksyllä 2019. Stadion-säätiö pyrkii nopeuttamaan Urheilumuseon tilojen peruskorjausaikataulua niin, että museo voitaisiin avata yleisölle loppuvuodesta 2019.

Tornipiha oli huhtikuun alussa 2017 louhittu 14 metrin syvyyteen. Maan alle tulee muun muassa palloiluhalli ja kuntosali. Kuva: Urheilumuseo.
Pohjoiskaarteen purettuja ja tuettuja rakenteita huhtikuun alussa 2017. Kuva: Urheilumuseo.
Työmaakierroksella katsomorakenteiden alla huhtikuun alussa 2017. Kuva: Urheilumuseo.

 

Kaisa Laitinen

Lähteet:

Olympiastadionin tarveselvitys. Stadion-säätiö 20.1.2012.
Olympiastadion, perusparannus 2012-2018. Hankesuunnitelma. Stadion-säätiö ja HKR-Rakennuttaja 3.11.2014.
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosasto. Olympiastadion, kortteli 14514.  Asemakaavamuutoksen selostus 2014:12310.
Stadion-säätiön tiedotteet:  www.stadion.fi
Helsingin Sanomat 1.3.2016
MTV 29.8.2016
Rakennuslehti 22.11.2016
Ilta-Sanomat 27.1.2017
Rakennuslehti 7.2.2017
Suomen Kuvalehti 10.3.2017