Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
21.06.2016
Urheilumuseo

Paavo asui täällä

Lähelle Turun rautatieasemaa, osoitteeseen Jarrumiehenkatu 4, valmistui vuonna 1903 kolme punaista yksikerroksista rivitaloa. Työmies Johan Nurmi osti seitsenhenkiselle perheelleen noin 40 neliömetrin asunnon, jossa oli yksi huone ja keittiö. Pihan perällä sijaitseva päätyhuoneisto oli yhtiön halvin, sillä kamarin ikkunan takana sijaitsivat talojen yhteiset ulkokäymälät. Täällä Paavo Nurmi asui yli 20 vuoden ajan.

Jarrumiehenkatu 4:n talojen ulkoväri on nykyisin vaalea. Rivitalo, jossa Paavo Nurmen pitkäaikainen koti sijaitsee, on ainoa alkuperäinen. Yhtiön kaksi muuta taloa on korvattu samantyylisillä uudisrakennuksilla.
Urheilumuseo vuokrasi asunnon Turun kaupungilta 1.1.2000 alkaen ja sisusti sen 1920-luvun asuun. Työssä käytettiin apuna kahta Nurmen perheen kotialbumissa ollutta kuvaa, toinen keittiöstä ja toinen kamarista. Kuvat ajoittuvat 1920-1930-lukujen taitteeseen eli ajankohtaan, jolloin Paavo Nurmi vielä asui Jarrumiehenkadulla.
Paavo Nurmen sisaret Siiri ja Saara kamarissa 1920-luvulla otetussa kuvassa. Tilaa hallitsevat kaksi päästä vedettävää sänkyä. Vasemmalla on Paavon palkinnoksi saama ompelukone. Seiniä somistavat kehystetyt painokuvat. (Kuva: Nurmen perheen kotialbumi)

Kamari vuonna 2016. Asunnossa on alkuperäinen kakluuni.
Valokuvien lisäksi tietoa kodin sisustuksesta saatiin vuonna 1925 julkaistusta Toivo T. Kailan kirjasta Paavo Nurmi. Elämä, tulokset ja harjoitusmenetelmät, jonka mukaan puuseppäisä oli valmistanut kodin ensimmäiset huonekalut omin käsin. Ne oli korvattu 1920-luvun alkuvuosina ”uusimallisilla salinkaluilla”. Kaila kertoo myös, että Antwerpenin olympialaisten (1920) jälkeen kotiin oli hankittu vesijohto keittiöön, tehtaassa valmistettuja huonekaluja ja sähkövalo. Kotona oli myös ompelukone ja gramofoni, molemmat Paavon voittamia palkintoja. 
Keittiön seinillä on 1920-luvun valokuvassa kamarin tapaan kuviolliset tapetit. (Kuva: Nurmen perheen kotialbumi)
Keittiö 2000-luvulla. Puuliesi on 1920-luvun asussaan. Altaan yhteyteen on asennettu pesupöytä ilmeisesti 1930-luvulla. Myös liesikupu on maalattu myöhemmin.

Urheilumuseo päivitti kotitalon sisustusta ja tietosisältöjä keväällä 2016. Kattoon asennettiin 1920-luvun helmivalaisin, lattioille lisättiin mattoja ja astiakaappiin astioita… Ennen kaikkea asuntoon haluttiin lisätä Paavo Nurmi, kertoa hänestä sekä urheilijana että ihmisenä. Ja tehdä se hienovaraisesti, rikkomatta 1920-luvun tunnelmaa. Näyttelyseinäkkeitä, puhumattakaan digitaalisista sisällöistä, asuntoon ei voinut tuoda. Kamarin pöydällä on nyt ”Nurmen perheen kotialbumi”. Albumin kuvat ja tekstit ovat koonneet ”Paavon sisaret Siiri ja Saara”. He kertovat Paavo Nurmen elämästä ja urheilusaavutuksista, mutta myös kommentoivat Nurmea henkilönä. Välieteisen seinällä on kuvia Paavo Nurmesta 1920-luvun kehyksissä.
Valokuva-albumit ja seinällä olevat kuvat kertovat kotitalon kävijöille Paavo Nurmesta.

Vierailu Paavo Nurmen kotitalossa on aikamatka eiliseen. Kävijät eivät lakkaa hämmästelemästä, kuinka koko perhe on mahtunut elämään niin vaatimattoman kokoisessa asunnossa. Etenkin 1910-luvulla, kun keittiö oli Johan-isän kuoltua vuokrattu toiselle työläisperheelle, ja Nurmen perheen käytössä oli ainoastaan kamari. Asunnon ajanlasku on pysähtynyt 1920-luvulle, jolloin Nurmen urheilumenestys on jo tuonut perheelle kodin sisustuksessakin näkyvää vaurautta. Mielenkiintoista onkin, ettei perhe ole silloinkaan haikaillut isomman asunnon perään. Itse asiassa Nurmen sisaruksia asui vanhassa kotitalossaan aina vuoteen 1960 asti.

Gramofonin kansi on auki. Asunnossa soi vaimeasti 1920-luvun lopun musiikki.

Yleisölle kotitalo on auki joka vuosi Paavo Nurmen syntymäpäivänä 13.6. sekä tänä kesänä myös Paavo Nurmi Festival -viikolla 27.-29.6. ja 2.7.2016 klo 14–17. Tervetuloa!

Paavo Nurmen kotitalosta Urheilumuseon verkkosivuilla
Kotitalon mobiiliopas

Kaisa Laitinen