Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
13.05.2019
Urheilumuseo

Suomi jääkiekon MM-kisoissa – nostoja kisahistorian varrelta osa 1

Jääkiekon MM-kisat 2019 pelataan Slovakiassa 10.5.–26.5. Suomi on osallistunut jääkiekon MM-turnaukseen ennen meneillään olevia kisoja 65 kertaa, A-sarjaan jatkuvasti vuodesta 1957 lähtien. Ottelusaldo on 544 ottelua, joista 252 voittoa, 52 tasapeliä ja 240 tappiota. Maaliero on vielä pakkasen puolella – 1806 tehtyä ja 1889 päästettyä.

Tässä kirjoituksessa tarjoilemme valokuviemme avulla nostoja kisahistorian ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Ensi viikolla julkaistavassa toisessa osassa siirrymme myöhempien aikoihin kisamuistoihin.

Suomi osallistui jääkiekon MM-kisoihin ensimmäistä kertaa Sveitsissä 1939. Yllä olevien kuvien avausottelussa 3. helmikuuta Suomi kohtasi Saksan. Baselin stadionille kerääntyneet yli 10 000 katsojaa saivat todistaa hakaristirintaisten saksalaisten 12-1 -voittoa. Suomi pelasi valkoisissa, sinisellä vaakaraidalla varustetuissa pelipaidoissa. Suomen ensimmäisen maalin MM-kisoissa teki helsinkiläistä KIF:ä seuratasolla edustanut Holger Granström (alemmassa kuvassa neljäs vasemmalta).

Suomen kisat jatkuivat tappioilla Italiaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Ennen kotiinpaluuta Suomi hävisi vielä ”lohdutussarjassa” Italialle ja Alankomaille. Kisojen edetessä saldoaan parannellut Granström oli neljällä maalillaan Suomen paras pistemies.

Tiukka tilanne Suomen maalilla MM-kisojen 1949 ottelussa Ruotsi-Suomi. Kuvassa Suomen pelaajista maalivahti Unto Wiitala, Aarne Honkavaara ja Matti Rintakoski; taustalla Ruotsin Åke ”Plutten” Andersson.

Toisen kerran Suomi nähtiin MM-mittelöissä kymmenen vuotta Baselin jälkeen, Ruotsissa 1949. Nyt pelipaidoissa komeili jo leijonavaakuna. Ensimmäistä kertaa Suomi oli käyttänyt leijonapaitoja vuotta aiemmin, helmikuussa 1948, kun maajoukkue kohtasi Helsingissä tšekkoslovakialaisen seurajoukkueen HC Stadion Podolín.

Suomi hävisi kaksi alkulohkon otteluaan tylyin lukemin – Ruotsille 1-12 ja Tšekkoslovakialle 2-19. Tasoerot olivat kisoissa suuret, eivätkä Suomen tappiot nousseet erityisesti esiin tulosluettelossa. Siitä kuului kiitos Tanskalle, joka hävisi alkulohkossaan Itävallalle 25-1 ja Kanadalle 47-0. Jälkimmäinen tulos on edelleen MM-kisojen ennätys. Lohdutussarjassa Suomenkin maalihanat aukesivat: Norja kaatui 7-3 ja Belgia peräti 17-2. Tanskan luovutettua viimeisen pelin Suomi sijoittui kisoissa seitsemänneksi. Tehomiehenä kunnostautui kuusi maalia tehnyt Aarne Honkavaara.

Suomen joukkue Pariisin MM-kisoissa 1951 ennen alkusarjan ottelua Kanadaa vastaan.

Pariisin MM-kisoissa 1951 lähes jokaista Suomen pelaajaa odotti uusi kokemus: jääkiekon pelaaminen hallissa. Ottelut pelattiin Pariisin keskustassa sijainneessa Vélodrome d’Hiver -sisäareenassa, jota käytettiin useiden kesä- ja talvilajien tapahtumiin. Areenalla oli synkkä menneisyys. Natsi-Saksan valtaamassa Ranskassa sitä oli käytetty pidätyskeskuksena, jonne koottiin Auschwitshin keskitysleirille lähetettyjä juutalaisvankeja.

Suomi oli varautunut lämpimiin olosuhteisiin teettämällä kisoihin tavallista ohuemmat pelipaidat. Kuvassa Aarne Honkavaaran (vas.) vieressä oleva Matti Rintakoski kertoi myöhemmin pelaamisen tuntuneen erikoiselta 20 asteen sisälämpötilassa, varsinkin kun samaan aikaan ulkona satoi ja ukkosti. Luistimetkaan eivät oikein tarttuneet kovaan tekojäähän. Ihmetystä herätti myös yleisön käytös. Hallissa leijaili voimakas tupakan käry, ja alkoholiakin juotiin lehtereillä avoimesti.

Suomi hävisi kuvan Kanada-ottelun 11-1, mutta voitti kisoissa Norjan 3-0. A-sarjaan osallistui seitsemän maata, joista Suomi jäi viimeiseksi.

Suomen jääkiekkomaajoukkue joukkuekuvassa Moskovan MM-kisoissa 1957.
Maalivahti Unto Wiitala torjuu Neuvostoliiton Pantjukovin laukauksen jääkiekon MM-kisoissa Moskovassa 1957. Vasemmalla Pentti Jenytin.

Moskovan MM-kisoissa 1957 Suomi sijoittui neljänneksi. Kyse oli maajoukkueen siihen saakka parhaasta sijoituksesta MM-kisoissa. Saavutuksen mahdollisti se, että Kanada, Yhdysvallat, Sveitsi, Länsi-Saksa, Norja ja Italia boikotoivat kisoja. Boikotit olivat protesti kisaisännän toimille Unkarissa edellisenä vuonna – Neuvostoliitto oli tukahduttanut väkivaltaisin ottein Unkarin kansannousun.

Moskovassa oli ollut määrä pelata pääosin Lužnikin hallissa. Kiinnostunutta yleisöä riitti kuitenkin siinä määrin, ettei hallin 15 000 katsojan kapasiteetti riittänyt. Suurin osa peleistä vietiin Lužnikin stadionin ulkojäälle, jossa myös yllä oleva yhteiskuva on otettu. Alemman kuvan ottelussa Suomi hävisi Neuvostoliitolle 1-11. Muissa otteluissa Suomi voitti ilahduttavasti jopa neljä peliä: Itä-Saksan, Puolan, Itävallan ja Japanin.

Suomen jääkiekkomaajoukkue lumituiskussa saapumassa (tai lähdössä) Tukholman MM-kisoihin 1963.

Maaliskuussa 1963 Suomi pelasi Ruotsissa MM-jäillä jo kolmatta kertaa. Kanadalaisvalmentaja ”Joe” Wirkkusen (kuvassa eturivissä neljäs oikealta) myötä valmentautumiseen oli panostettu edellisiä Ruotsin MM-mittelöitä enemmän. Osoituksena tästä taustatiimiin kuului nyt ensimmäistä kertaa urheilulääkäri (Paavo Pankamaa, eturivissä toinen oik.).

Suomi hävisi kisoissa totuttuun tapaan selvästi Kanadalle ja Neuvostoliitolle, mutta otti yllättäen komean 11-3 -voiton Yhdysvalloista. Voitto kohensi Suomen maalieroa siinä määrin, että tulosluettelossa samaan pistemäärään päätyneet Itä-Saksa, Länsi-Saksa ja Yhdysvallat jäivät taakse. Loppusijoitus oli näin ollen viides. Nuoressa joukkueessa tuikki useita lupaavia yksilöitä. Suurimman huomion sai paras pistemies, tehot 6+3 tykittänyt Rauman Lukon 21-vuotias hyökkääjä Matti Keinonen.

Jouni Lavikainen

Lähteet:

Kokkonen, Jouko: Tie talviseksi kuningaspeliksi, vuodet 1945-1964.
Koko kansan Leijonat. Suomi-kiekon historia. Docendo 2018.
Viita, Ossi: Suomi-kiekon alkuvaiheet vuoteen 1944. Koko kansan Leijonat. Suomi-kiekon historia. Docendo 2018.
Urheilumuseon tietopalvelu.