Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16
21.05.2019
Urheilumuseo

Suomi jääkiekon MM-kisoissa – nostoja kisahistorian varrelta osa 2

Suomi-kiekon MM-historiaa luotaavan sarjan toisessa osassa käydään läpi jääkiekon MM-kisoja vuodesta 1965 kohti nykyhetkeä. Ensimmäiseen, vanhempia kisamuistoja esittelevään osaan pääsee tutustumaan täällä.

Yleisradion selostajat Aulis Virtanen ja Pentti Pirhonen selostuskopissa jääkiekon MM-kisoissa 1965. Kuva: Urheilumuseo/Helge Heinonen
Mauno Nurmi, Matti Reunamäki ja Matti Keinonen, jääkiekon MM-kisat 1965. Kuva: Urheilumuseo

Jääkiekon MM-kisat 1965 edustivat uutta aikakautta Suomen jääkiekkohistoriassa. MM-kisat pelattiin ensimmäistä kertaa Suomessa, pelipaikkana oli maan ensimmäinen jäähalli Tampereen Hakametsässä, ja otteluita esitettiin nyt myös televisiossa. Televisiointi takasi lajille huomattavaa näkyvyyttä maassa, jossa jääkiekko ei kuulunut suosituimpien urheilulajien joukkoon. Seitsemän TV-pelin joukossa oli yksi Suomen ottelu – kisa-avaus Kanadaa vastaan. Ottelutarjontaa oli runsaasti myös radion puolella.

Valmentaja Gustav Bubnik, Matti Keinonen ja maalivahti Urpo Ylönen juhlivat Suomen 3-1 -voittoa Tšekkoslovakiasta jääkiekon MM-kisoissa 1967 Wienissä. Kuva: Urheilumuseo

Itävallan MM-kisoissa 1967 Suomen loiva mutta tasainen noususuhdanne lopputalven kiekkokarnevaaleissa jatkui. Suomi onnistui voittamaan ensimmäistä kertaa lajin suurmaihin lukeutuneen Tšekkoslovakian.

Suomalaisten hymyt hyytyivät kisojen päättäjäisissä. Suomi oli viettänyt A-sarjan joukkueista vähiten aikaa jäähyaitiossa, minkä sääntöjen mukaan olisi pitänyt merkitä reilusta pelistä annetun palkinnon myöntämistä Suomelle. Tyrmistys olikin suuri, kun palkinto annettiin päättäjäisissä B-sarjan Jugoslavialle. Epäoikeudenmukaiseksi koettiin myös kisoissa jaossa olleiden EM-mitalien jääminen sivu suun. Jos mitalit olisi jaettu vain Euroopan maiden keskinäisten otteluiden perusteella, olisi Tšekkoslovakia-voitto varmistanut EM-pronssin Suomelle.

Suomalaispelaajien oli vaikeaa sulattaa sitä, että Fair Play -palkinnon jakoperusteiden muuttamisesta Jugoslavian hyväksi oli ollut päättämässä ”oma mies”, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harry Lindblad. Helsingin Sanomat kirjoitti Suomen joukkueen poistuneen päättäjäisistä mielenosoituksellisesti kesken tapahtuman ja olleen vielä kotimatkalla käärmeissään Lindbladille. Kiertävän palkintopytyn menettämistä enemmän pelaajia lienee harmittanut se, että saamatta jäivät myös arvokkaat rannekellot, jotka kaikki pelaajat olisivat saaneet omakseen.

Juhani ”Tami” Tamminen iskee maalin Tšekkoslovakian maalivahti Jiri Chran taakse MM-kisoissa 1974. Kuva: Urheilumuseo

Suomi oli lähellä saavuttaa ensimmäisen MM-mitalinsa MM-kisoissa 1974, jotka järjestettiin toista kertaa Suomessa. Kisat lässähtivät kuitenkin mahalaskuksi, kun Suomen ja Tšekkoslovakian välisen ottelun jälkeisten dopingtestien tulokset saapuivat: Suomen maalivahti Stig Wetzellin dopingnäytteestä oli löytynyt efedriiniä. Wetzell suljettiin kisoista, ja Suomen 5-2 -voittoon päättynyt ottelu tuomittiin Tšekkoslovakian 5-0 -voitoksi. Kisojen lopputuloksissa Suomi oli neljäs pisteen erolla Ruotsiin.  Wetzellin lisäksi efedriinistä kärähti kisoissa Ruotsin hyökkääjä Ulf Nilsson.

Postikortti Turun Typhoon-hallista, 1991.

Jääkiekon MM-kisat 1991 eivät kuulu kiekkohistoriamme muistelluimpiin kisoihin. Ne tasasivat kuitenkin merkittävällä tavalla jääkiekon tietä Suomen suosituimmaksi urheilulajiksi. Kotikisoja pelattiin Turussa, Helsingissä ja Tampereella – pelipääpelipaikkana vastikään valmistunut Suomen ensimmäinen suurhalli, Turun työväen säästöpankilta nimensä saanut Typhoon-halli.

Neljännet Suomessa järjestetyt MM-kisat olivat isäntämaalle urheilullisesti pettymys mutta taloudellisesti menestys. Leijonien jäämistä viidenneksi tasapainotti kassakoneen kilinä: kisat tuottivat Jääkiekkoliitolle voittoa yli 18 miljoonaa markkaa. Voitoista 15 miljoonaa säätiöitiin ja loput sijoitettiin lyhytaikaisesti. 1990-luvun alun laman aikana kotikisoista saatu voitto toi Jääkiekkoliitolle taloudellista selkänojaa, jota muilla urheilujärjestöillä ei ollut.

Suomen kapteeni Timo Jutila koukkii tšekkipuolustajaa jääkiekon MM-kisoissa 1995. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo.

Suomi aloitti taipaleensa jääkiekon MM-kisoissa 1995 Tukholman Globenissa sunnuntaina 23. huhtikuuta. Vastustajana oli Tšekki. Maalipaikkoja solkenaan tuhlaillut Leijona-joukkue ei saanut kiekkoa kertaakaan maalivahti Roman Turekin taakse, ja ottelu päättyi Tšekin 3-0 -voittoon. Erikoinen tapahtuma koettiin kolmannessa erässä, kun nuori puolustaja Janne Niinimaa kauhaisi kiekon kädellään alleen omalla maalialueella, ja Tšekille tuomittiin rangaistuslaukaus. Jarmo Myllys Suomen maalilla torjui Roman Horakin yrityksen.

Suomi juhlii alkulohkon ottelussa Ruotsia vastaan MM-kisoissa 1995. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo

Suomen peli luiskahti maailmanmestaruuteen johtavalle uralle alkusarjan toisen ottelun toisessa erässä. Ruotsi oli hallinnut ottelun alkua selvästi ja johti pelin puolessa välissä 2-0. Toisen erän lopussa ja kolmannen alussa Suomi tykitti alle 15 minuutissa kuusi maalia. 6-3 voiton takuumiehiä olivat kaksi maalia mieheen iskeneet Saku Koivu ja Ville Peltonen sekä kahdella maalisyötöllä säestänyt Jere Lehtinen. ”Kolmikko Ville Peltonen-Saku Koivu-Jere Lehtinen tunnetaan nyt myös Ruotsissa nimellä Hupu, Tupu ja Lupu”, hehkutti kolumnissaan HS:n Juhani Syvänen.

Ranskan päävalmentaja Juhani Tamminen puolivälieräottelussa Suomea vastaan MM-kisoissa 1995. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo

Ruotsin jälkeen Suomi tykitti nurin Norjan (5-2) ja Itävallan (7-2) ja tasasi pisteet Yhdysvaltojen kanssa (4-4). Puolivälierissä vastaan asettui Ranska, jota luotsasi tuttu mies, kiekkolegenda Juhani ”Tami” Tamminen.  Ranskan kisataival oli pantu merkille Suomen lehdistössä jo ennen Suomi-ottelua, olihan Ranska alkulohkossaan onnistunut kaatamaan sensaatiomaisesti puolustavan maailmanmestarin Kanadan. Suomea vastaan potku ei enää riittänyt. Leijonat eteni helposti välieriin lukemin 5-0. HS:n kuvauksen mukaan ”kuin häkkiin teljennyt eläin” aitiossaan koko ottelun mesonnut Tamminen tunnusti Suomen paremmaksi ja valitteli joukkueensa turnauskestävyyden loppumista ratkaisevalla hetkellä. ”Jääkarhu on nyt väsynyt. Menen saunaan ja sitten nukkumaan.”

Ville Peltonen kaatamassa Ruotsia MM-finaalissa 1995. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo

Välierissä Suomi otti komean revanssin Tšekistä ja eteni loppuotteluun Ruotsia vastaan. Sunnuntai 7. toukokuuta 1995 painui suomalaiseen urheiluhistoriaan isoilla kirjaimilla. Ville Peltonen takoi Ruotsin nurin tehoin 3+1 ja nousi samalla Suomen parhaaksi pistemieheksi (6+5=11). Turnauksen pistepörssin vei nimiinsä hieman yllättävämpi nimi, kaksi tehopistettä Peltosta enemmän kerännyt Kanadan Andrew McKim.

Tunnelmia pukukopissa. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo
Tunnelmia Sergelin torilla. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo
Tunnelmia Kauppatorilla. Kuva: Urheilumuseo/Pressfoto/Esa Pyysalo

19-vuotias hyökkääjä Mikael Granlund oli ennen MM-kisojen 2011 Venäjä-välierää tehnyt turnauksessa vain yhden maalin, avausottelussa Tanskaa vastaan. Kun välierän toista erää oli pelattu hieman yli viisi minuuttia, Granlund sai kiekon Venäjän maalin takana, harhautti tieltään yhden venäläispuolustajan ja kiepautti kiekon ilmaveivillä Venäjän maalin vasempaan ylänurkkaan. Hämmästyttävä maali ikuistettiin kisojen jälkeen postimerkiksi. Loppuottelussa Suomi murskasi Ruotsin 6-1 ja saavutti 16 vuoden odotuksen jälkeen toisen maailmanmestaruuden. Pistepörssin kärkinimeksi ylsi Jarkko Immonen (9+3).

Jarkko Immosen pelipaita MM-kisoista 2012.

Jouni Lavikainen

Lähteet:

Helsingin Sanomat 31.3.1967, 25.4.1995, 27.4.1995, 4.5.1995.
Jokisipilä, Markku: Heittopussista punakoneen kaatajaksi, amatöörikerhosta ammattilaisorganisaatioksi, vuodet 1965–1988. Koko kansan Leijonat. Suomi-kiekon historia. Docendo, 2018.
Rantala, Kalle: Jääkiekon nousu ja uho, vuodet 1989–2018. Koko kansan Leijonat. Suomi-kiekon historia.Docendo, 2018.