Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16
23.01.2019
Urheilumuseo

Suomi: menestyvä urheilumaa

Maiden välistä urheilumenestystä voidaan tarkastella monista näkökulmista. Yksi tällainen on maailman urheilua yhteen kokoava Greatest Sporting Nation -verkkosivu. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kertoi 21.1.2019, että Suomi on Greatest Sporting Nationin mukaan maailman 11:nneksi paras urheilumaa väkilukuun suhteutettuna, mikä myös uutisoitiin mediassa (esim. HS) sen kummemmin asiaa analysoimatta. Sijoitus kuulostaa hyvältä, ja on linjassa GSN:n viime vuosien vastaavien tilastojen kanssa. Huippu-urheiluyksikön mukaan GSN-verkkosivusto tarkastelee urheilua objektiivisesti ja kattavasti, tosin esimerkiksi huomioimatta moottoriurheilua, joten Suomi voisi olla vieläkin parempi.

Otimme selvää, mitä tämä mittari oikeastaan edes mittaa.

Suomi ei ole yhdenneksitoista paras urheilumaa väkilukuun suhteutettuna

Tarkastelemme aluksi sivuston keräämien pisteiden (palataan tähän myöhemmin) suhteuttamista väkilukuun, koska tämä oli uutisoinnin kärkenä mediassa. Lähemmässä tarkastelussa ilmeni, että sivusto ei ota väkilukuvertailuun kaikkia pisteitä keränneitä maita, vaan on jättänyt väkilukuvertailusta pois lähes puolet pisteitä keränneistä maista (mukana 58/107).

Teimme vertailun sitten itse. Kun kaikki maat ovat mukana, kahdenkymmenen kärki maiden GSN-pisteet suhteutettuna väkilukuun näyttää vuosi 2018 tältä (suluissa sijoitus GSN-listalla):

  1. Liechtenstein (-)
  2. Norja (1.)
  3. San Marino (-)
  4. Kroatia (2.)
  5. Sveitsi (3.)
  6. Ruotsi (4.)
  7. Serbia (5.)
  8. Uusi-Seelanti (6.)
  9. Fiji (-)
  10. Slovenia (7.)
  11. Hollanti (8.)
  12. Itävalta (10.)
  13. Belgia (9.)
  14. Suomi (11.)
  15. Luxemburg (-)
  16. Tanska (12.)
  17. Latvia (13.)
  18. Valko-Venäjä (15.)
  19. Montenegro
  20. Tshekki (16.)

Asia olisi ymmärrettävä, jos vertailusta puuttuisi vain äärimmäisen pienet maat, kuten kärjen osalta näyttää. Toki samalla tulisi poistaa myös äärimmäisen suuret maat, koska ihan yhtä järjettömältä tuntuu urheilujärjestelmän kannalta verrata esimerkiksi Kiinaa Suomeen kuin Suomea Liechtensteiniin. Esimerkiksi, jos Suomi voittaa yhden kultamitalin talviolympiakisoissa, tulisi Kiinan voittaa yli 250 kultamitalia, jotta se olisi väkilukuun suhteutettuna menestyneempi maa kyseisissä kisoissa. Viimeisimmissä talvikisoissa jaettiin yhteensä 103 kultaa. Nerokas mittari, joka palvelee parhaiten tietyn kokoisia maita.

Sivusto on kuitenkin jättänyt vertailusta ulos pisteitä keränneitä maita satunnaisesti, ja se on toistunut vuodesta toiseen. Joukosta on tiputettu syystä tai toisesta kärkimaat Liechtenstein (38 244 asukasta, lähde CIA World Factbook) ja San Marino (33 537), mutta esimerkiksi myös Pakistan (204 924 861) ja Nigeria (190 632 261) sekä Suomen naapurimaa Viro (1 251 581).

Puutteita ei sivustolla selitetä, joten mittaria ei valitettavasti voi arvioida kovin objektiiviseksi tältä kannalta. Riittävän tarkkoja väkilukulistauksia ja arvioita kaikista maailman valtioista on saatavilla monista eri lähteistä. Tässä tekstissä käytetty CIA World Factbook on kohtalaisen suurilla resursseilla Yhdysvaltain hallinnossa tehty vuosittainen julkaisu, ja toisaalta lähteenä voisi käyttää vaikka vapaaehtoistyöllä toteutettua Wikipediaa, josta löytyy vastaava pääasiassa valtioiden omista arvioista ja tilastoista keräämä luettelo.

Erot GSN:n omalla listalla olevien maiden ja yllä olevan listan suhteen (Belgian ja Itävallan paikkojen vaihtuminen keskenään, ja Georgian tippuminen ulos top 20:stä) johtuvat eriävästä väestötilastosta. Piste-erot ovat kohtalaisen pieniä, mikä aiheuttaa kohinaa tällaiseen vertailuun jo riippuen käytettävästä tilastolähteestä.

Kuvaaja 1. GSN-pisteet/Valtion väkiluku, kaikki pisteitä keränneet maat mukana. Kiina ja Intia poistettu kuvaajasta. Lähteet http://www.greatestsportingnation.com/ ja https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2119rank.html

Havainnollistettuna ja puutteet paikattuna tilanne näyttää tältä vuoden 2018 osalta. On selvä havainto, että valtiot, joiden asukasluku on noin yli 25 miljoonaa, eivät menesty tässä vertailussa kovin hyvin. Lisäksi näyttää siltä, että noin 10 miljoonaa asukasta, tai jonkun verran alle, on optimaalinen kokoluokka menestymiseen tässä vertailussa, joskin ei todellakaan mikään takuu menestymiseen, sillä kaikista parhaiten menestyvät maat, joiden väkiluku on kymmeniä tai satoja tuhansia, toki eivät nekään automaattisesti. Valtioiden huippu-urheilumenestyksellä on eroa, mutta per capita ei vaikuta kovin kiinnostavalta mittarilta globaaliin maakohtaiseen arviointiin, sillä siinä on selvästi myös rakenteellisia ongelmia, kuten yllä oleva kuvaaja osoittaa. Voi olla, että mittarilla voi tasapainottaa suunnilleen saman kokoisten valtioiden vertailua absoluuttisen menestyksen ohella, mutta täysin eri kokoluokkaa olevien valtioiden vertailu vaikuttaa hedelmättömältä.

 

Mitä mittari mittaa

GSN-verkkosivu on vapaaehtoispohjalta toimiva sivusto, joka pyrkii selvittämään mikä valtio on paras urheilussa omien kriteeriensä puitteissa. Sivustolla mitataan varsinaista absoluuttista parhautta (Global cup: GSN-pisteet) sekä väkilukuun (Per capita) suhteutettua parhautta, mikä pohjautuu edellisen pisteisiin. Pisteet perustuvat kalenterivuoden aikana saavutettuun menestykseen eri urheilumuodoissa ja -lajeissa.

Menestys mitataan siten, että sijoitukset mukana olevissa kilpailuissa arvotetaan Qualifying Points-taulukolla (1) 10 pistettä, 2) 8 pistettä, 3) 6 pistettä, 4) 5 pistettä…8) 1 piste). Mikäli osallistujia on alle kymmenen, on vastaavasti vähemmän QPointseja jaossa. Tämän jälkeen pisteet painotetaan tapahtuman merkittävyyden mukaan ja saadaan varsinaiset GSN-pisteet. Ongelmia ovat esimerkiksi kilpailut, joissa on mukana usea saman maan osa. Esimerkiksi rugbyn MM-kisoissa kilpailevat Iso-Britannian sijaan Englanti, Wales ja Skotlanti. Näistä vain paras huomioidaan Iso-Britannian tilille.

Pisteytettäviä ”turnauksia” ovat pääasiassa lajien kalenterivuonna järjestettävät maailmanmestaruuskilpailut, ja mikäli tällaisia ei ole tarjolla, niin huomioidaan muita merkittäviä turnauksia varsin kirjavalla tavalla, josta myöhemmin lisää. Mukana ovat olympialajit sekä ei-olympialajeista sivuston kriteeristön täyttävät lajit. Kriteeristö sulkee pois esimerkiksi autourheilun, eläinten kanssa suoritettavat lajit ja ampumaurheilun, pois lukien olympialajit. Vuonna 2018 kaikkiaan 61 urheilumuotoa oli tarjolla sivuston seuraamista 79:stä.

Mukana on useita kansainvälisesti varsin rajallisia urheilukulttuurin ilmiöitä, kuten body boarding, jääpallo ja korfpallo, joiden mukaan ottaminen tai pois jättäminen perustuu pitkälti subjektiiviseen harkintaan eikä objektiiviseen vertailuun. Vastaavia arvioinnista pois jätettyjä lajeja löytyy helposti kymmeniä. Ei-olympialajien listalla painottuu satunnaisuus ja länsimaisuus. Esimerkiksi aasialainen urheilukulttuuri on jätetty katveeseen, vaikka sivuston kriteerit täyttyisivät aivan hyvin. Puutelistalta todettakoon vain wushu. Suomalaisittain tietysti on harmillista, että mukana ei ole esimerkiksi pyöräsuunnistusta ja hiihtosuunnistusta, kun taas belgialaiset iloitsevat cyclocrossiin mukanaolosta, josta vuosittain keräävät miesten ja naisten maailmanmestaruudet.

Turnauksen merkittävyys painotetaan urheilumuodon tai lajin arvokisojen määrällä, ja onko kyseessä yksilö- vai joukkuelaji. Tavoitteena on esimerkiksi lisätä harvoin pelattavien joukkuepelien merkitystä suhteessa yksilölajeihin, joissa on paljon arvokisoja. Yksityiskohtiin voi tutustua tästä (http://www.greatestsportingnation.com/content/how-it-works ).

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Ranska sai 800 pistettä miesten jalkapallon maailmanmestaruudesta vuonna 2018 ja Kroatia 640 pistettä hopeasta. Kroatialle se tarkoitti 63,4 prosentin osuutta maan kokonaispisteistä ja selitti siten maan korkeaa menestystä sekä yleisesti että väkilukuun suhteutettuna.

Arvokisapainotus tarkoittaa sivustolla sitä, että esimerkiksi vuonna 2018 GSN-näkökulmasta maailmassa ei juuri ollut olemassa tilastoon vaikuttavaa yleisurheilua, kuten tapahtuu joka neljäs vuosi, kun ohjelmassa ei ole MM-kisoja eikä kesäolympialaisia. Yleisurheilusta on huomioitu ainoastaan maraton, kuuden kaupunkimaratonin verran, mikä selittää kokonaan Kenian ja Etiopian sijoitukset. Tennisturnauksia oli mukana kahdeksan ja golfturnauksia yksitoista. Onko todella niin, että esimerkiksi yleisurheilun timanttiliigan kokonaiskilpailua tai yksittäisiä kisoja ei kannata huomioida? Sama vaihtelevuus koskee kuitenkin esimerkiksi jalkapalloa, oletettavasti maailman suurinta urheilulajia – satunnaisesti on vuosia, jolloin lajia ei huomioida: esimerkiksi vuonna 2017 ei ollut yhtään jalkapalloturnausta (eikä koripalloturnausta), jotka olisivat seurantaan kelvanneet. Tarjolla olisi esimerkiksi FIFA-ranking, joka huomioi varsin merkittävät maanosien mestaruusturnaukset ja vertautuisi vaikka maailmancupien lopputuloksiin, jotka joissain yksilölajeissa huomioidaan mukaan.

Toisaalta on väärin valittaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan verkkosivun sisällöistä – hyvä että tekevät ja luovat spekuloitavaa. Vuositason mittauksessa tämä lajien vaihtelevuus on kuitenkin selvä ongelma. Voi olla, että maiden välinen vertailu olisi mielekkäintä jollain pidemmällä syklillä – esimerkiksi neljän vuoden jaksoissa, aikana, jona saadaan läpäistyä käytännössä kaikkien lajien arvokisarytmit kertaalleen, ja kertoimilla saadaan painotukset jossain määrin tasapainoon.

 

Miten ja missä suomalaiset pärjäävät

Suomi saavutti vuonna 2018 yhteensä 525 pistettä, mitkä kertyivät 16 eri urheilumuodosta tai -lajista. Merkittävimmät näistä olivat jääkiekko (olympiakisat ja miesten MM-kisat), maastohiihto (olympiakisat ja maailmancupin lopputulokset) ja ampumaurheilu (Trap). Neljänneksi eniten pisteitä Suomi sai muuten jääpallon miesten MM-kisoista. Pisteitä tuli myös suunnistuksesta, ampumahiihdosta, painista, purjehduksesta, yhdistetystä, pikaluistelusta, karatesta, lumilautailusta, freestylehiihdosta, curlingista, melonnasta ja mäkihypystä. Painotuksien merkityksestä ja hankaluudesta kertoo jotain se, että jääpallon miesten MM-pronssi oli arvokkaampi, kuin Kaisa Mäkäräisen saavuttama ampumahiihdon maailmancupin voitto tai Petra Ollin maailmanmestaruus. Esimerkiksi salibandya ei vertailussa ole mukana, vaikka se täyttää sivuston kriteerit helposti. Nämä taas eivät ole urheilijoiden vikoja, vaan sivuston ominaispiirteitä.

Suomen kohtalaisen laaja lajikirjo on hyvä asia, sillä se kuvastaa liikuntakulttuurin monipuolisuutta. Esimerkiksi Kroatian pisteet kertyivät vain kymmenestä lajista ja Slovenian yhdestätoista. Toisaalta Sveitsi saavutti pisteitä 22:sta lajista ja Ruotsi 23:sta. Uusi-Seelanti oli 15:llä lajillaan ja Belgia 17:llä varsin Suomen kaltainen. Entä olympialaisten suurmenestyjä Norja? Kahdeksantoista lajia ja kolmasosa pisteistä pelkästä maastohiihdosta – paljon ohuemmaksi kävisi Norjan menestys ilman maastohiihtoa vuonna, jona ei huomioida esimerkiksi Ingebrigtsenin veljessarjan saavutuksia ollenkaan. Koko tilaston ykkönen, USA, saavutti menestystä 48:sta urheilumuodosta tai -lajista.

Suomi oli 2018 puhtaasti GSN:n pisteillä mitattuna Kenian, Uuden-Seelannin, Tanskan ja Iranin tasoinen urheilumaa. Lähellä edellä ovat esimerkiksi Turkki, Valko-Venäjä ja Unkari, ja lähellä takana Etiopia, Slovakia ja Intia. Naapurimaiden joukosta Venäjä löytyy sijalta kolme, vaikka olympiakisoista se ei saanutkaan tililleen pisteitä. Norja on yhdestoista, Ruotsi viidestoista ja Viro 77:s.

Sivuston viallisella väkilukumittarilla Suomen kanssa tasoissa ovat Itävalta ja Tanska, mutta Norja ja Ruotsi menevät kaukana edellä. Viron väkilukua sivusto ei tunne ja siten se ei ole vertailussa. Suuri ja mahtava Venäjä sijaitsee kaukana takana 34:nä.

Yhden vuoden sijaan on hyvä katsoa myös muutostrendejä. Edellinen urheiluvuosi, joka vertautuu vuoteen 2018 oli vuosi 2014. Tuona vuonna Suomi oli per capita -vertailussa peräti kuudes, ja vielä jos mennään kauemmas, niin vuonna 2010 Suomi oli upeasti viides. Nyt on tietysti hyvä muistaa, että joukosta puuttuu noin puolet maista joka vuodelta, mutta se ei poista faktaa, että Suomi on varsin hyvin pärjäävä maa etenkin suhteessa väkilukuun.

Taulukot 1-2. Suomen sijoitukset GSN-maavertailussa sekä sukupuolittain jaoteltu menestys 2008-2018. Lähde: http://www.greatestsportingnation.com/

Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kansainvälinen urheilumenestys on heilunut aika samoilla kulmilla 30:n molemmin puolin. Parhaimmillaan menestys oli 2009–2011. Per capitan mukaan Suomen sijoitus on tippunut 2010-luvulla. Jos verrataan yksittäisiä vertailukelpoisia vuosia, kuten 2014 ja 2018, suurin muutos on se, että 2014 Suomi sai huomattavasti enemmän pisteitä jääkiekosta (2014: 308, 2018: 144) miesten MM-hopean ja olympiapronssin myötä kuin 2018.

Global cupissa erottuu selvästi heikompana vuosi 2016. Eniten selittävä tekijä tuona vuonna on Rion olympiakisat, joka nostaa Suomen edelle maita, jotka pärjäävät kesäolympialajeissa selvästi Suomea paremmin, ja toisaalta 2016 oli vuosi, jolloin sivuston näkökulmasta ei ollut maastohiihtoa kuin maailmancupin lopputulosten näkökulmasta, kuten tapahtuu neljän vuoden välein. Suomen näkökulmasta maastohiihdon MM-kisat ja talviolympialaisten maastohiihto ovat erittäin merkittäviä pisteiden keräyksessä.

Kokonaiskuvan kannalta on tietysti kiinnostavaa, että missä lajeissa Suomi kerää pisteitä nelivuotiskaudella, jolla eri lajien koko paketti käydään läpi ja GSN-sivusto tasapainottaa kertoimilla eri turnauksille ja kilpailuille jaettavat pisteet. Tältä se sitten näyttää:

Kuvaaja 2. Suomen pisteet urheilumuodoittain/-lajeittain GSN:n tilastoissa 2015-2018. Lähteet http://www.greatestsportingnation.com/

Suomen pisteiden jakauma nelivuotiskaudella. Naisten paini on GSN-tilastoissa merkitty vapaapainiksi.

Suomi kerää reilusti eniten menestystä jääkiekosta ja selvänä toiseksi merkittävimpänä maastohiihdosta. Kolmannella sijalla on käytännössä kolmikko jääpallo, suunnistus ja lumilautailu, jotka eroavat toisistaan vain vähän. Tämän jälkeen seuraavat ampumahiihto ja ampumaurheilu sekä keilailu, tasaisesti laskevin pistein.

Kuten olettaa saattaa, Suomelle merkittävimmin menestystä tarjoavat jää- ja lumilajit sekä perinteikkäät suunnistus ja ampumaurheilu. Myös keilailussa menestys on mainiota. Mikäli Suomi haluaa parantaa asemiaan tässä tilastossa, niin tämä kuvaaja tarjoaa samalla myös näkökulman siihen, mihin kannattaa priorisoida järjestelmätason panoksia. Kannattanee panostaa vahvuuksiin. Toisaalta tällainen tilastointi on lähinnä puhdasta viihdettä ja kertoo niin sanotusti vain jotain jostain.

Joka tapauksessa toivotamme onnea suomalaisille urheilijoille – edustitte vuonna 2018 maailman neljänneksitoista parasta urheilukansaa suhteessa väkilukuun. Lisäksi toivotamme onnea Liechtensteinille, maailman parhaalle urheilumaalle 2018.

Lopuksi toivotamme urheilutilastojen kanssa töitä ja vapaaehtoistöitä tekeville voimaa ja kestävyyttä.