Helsingin Olympiastadion

Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön kesäkuussa 1938 neljän vuoden rakennustöiden jälkeen. Saman vuoden syksyllä Helsinki sai järjestettäväkseen vuoden 1940 olympialaiset. Vuotta myöhemmin olympialaisten odotus vaihtui sodan kauhuihin, jotka jättivät jälkensä Stadioniin ja varsinkin sen käyttäjiin. Epävakaasta ajasta ja sen ihmiskohtaloista jäi jälkiä myös kokoelmiimme. Kerromme niistä Olympiastadionin historiaa esittelevässä vaihtuvassa näyttelyssämme, jossa näytteillä olevista esineistä alla […]

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

New Yorkin maailmannäyttely avautui huhtikuussa 1939. Alvar ja Aino Aallon suunnitteleman Suomen osaston mottona oli ”Finland – the country of freedom and democratic spirit.” Vapaus ja demokratia olivat kuitenkin koetuksella, sillä maailma kyti ja paikoin jo roihusi kahdeksankymmentä vuotta sitten. Japani valtasi Kiinaa, verinen sisällissota Espanjassa sai päätöksensä, natsi-Saksa levittäytyi rajojensa ulkopuolelle, maa toisensa perään […]

Helsingin Olympiastadionin historia on kirjava kudelma urheilua, kulttuuria ja jopa uskontoa. Kun stadion suljettiin remontin vuoksi loppuvuodesta 2015, se oli ehtinyt isännöidä yli 2800 erilliseksi luettavaa tapahtumaa. Ikonisten urheiluhetkien, kuten kotiolympialaisten, yleisurheilun arvokisojen ja jalkapallon karsintaotteluiden, lisäksi joukkoon mahtuu paljon muutakin mieleenpainuvaa. Stadion otti välittömästi valmistuttuaan Pallokentän paikan suomalaisen urheiluelämän keskuksena. 12. kesäkuuta 1938 reilut […]

Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen sanotaan olevan haastavin vastaavan kokoluokan hanke, joka Suomessa tullaan toteuttamaan seuraavaan 50‒100 vuoteen. Kustannuksiltaankin merkittävän perusparannus- ja uudistushankkeen rahoittavat Helsingin kaupunki ja Suomen valtio, kumpikin saman suuruisella osuudella. Työ on nyt jatkunut noin vuoden ajan, pääasiassa kallioiden louhinnalla. Urheilumuseon väistötiloissa Helsingin Kalasatamassa on seurattu hankkeen etenemistä suurella mielenkiinnolla. Ennättihän museo toimia stadionin […]

Betoni ei ole ikuista. Olympiastadionilla vuosina 1989–1990 tehdyissä kuntotutkimuksissa havaittiin, että stadionin kattamattomat betoniosat olivat rapautuneet lähes käyttökelvottomaksi. Orastavan laman keskellä, keväällä 1991 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki tekivät päätöksen Olympiastadionin peruskorjauksesta vuosina 1991–1994. Kustannusarvio oli 170 miljoonaa markkaa. Stadionin historian suurimmassa muutoksessa kaarteiden betonirakenteet, torni ja kenttäalue korjattaisiin perusteellisesti. Myös LVI-, sähkö-, valaistus- ja […]

Yleisurheilun vuoden 1971 EM-kisojen jälkeen Olympiastadionille tehtiin aluksi pienempiä, lähinnä julkisivuun ja sisätiloihin, liittyviä korjauksia. Veroviraston muutettua pois eteläkaarteesta 1975 tilalle muuttivat urheilu- ja ulkoiluvirasto sekä kansakoulujen kanslia. Sisätiloihin tehtiin muutoksia vuokralaisten esitysten mukaan. Tornin ja museosiiven rappauspintojen perusteellinen korjaus suoritettiin 1977–1979. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla 7.–14.8.1983. Kisojen vaatimat muutokset ja korjaukset kohdistuivat […]

1960-luvulle tultaessa Olympiastadionin valmistumisesta oli kulunut jo reilut parikymmentä vuotta. Se oli selvinnyt kunnialla vuoden 1952 olympiaurakastaan, mutta uusia koitoksia oli edessä. Stadionille ei tehty mittavia remontteja 60-luvulla, vaan tyydyttiin lähinnä parantelemaan kentän valaistusta sekä selostamoita. Yleisradio rakennutti omalla kustannuksellaan kuusi uutta selostamoa ja kolme tarkkaamoa pääkatsomon eteläpään yläosiin 1963. Kahtena seuraavana vuonna tehostettiin kentän […]

Helsingin olympialaisten 1952 jälkeen Olympiastadionin tilat palautettiin ennalleen ja väliaikaiset rakenteet purettiin. Purkutuomion saivat paloturvallisuussyistä myös olympialaisia varten rakennetut puiset lisäkatsomot. Kun työ vuoden 1953 loppuun mennessä saatiin päätökseen, käsittivät katsomot kunnia- ja sanomalehtiaitiot mukaan lukien 40 300 istumapaikkaa ja 8 700 seisomapaikkaa. Stadion-säätiössä katsomopaikkoja laskettiin itsevarmasti: kun edelliseen lisättäisiin vielä 10 000 mahdollista lisäpaikkaa, […]

Sota ei ollut haudannut suomalaisten haaveita omista olympialaisista, vaikka Tokiolta Helsingin järjestettäviksi suunnitellut vuoden 1940 kisat joutuivatkin väistymään aseiden tieltä. Ajatus uudesta mahdollisuudesta oli heitetty ilmaan jo vuonna 1939. Pian sodan jälkeen Stadion-säätiön puheenjohtaja, urheilun monitoimimies ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajanakin toiminut Erik von Frenckell herätteli olympiahankkeen jälleen eloon. Vuoden 1948 kisat menivät Lontoolle, mutta 1952 kisojen […]