Helsinki

Helsingin Pohjoisrannassa tänä päivänä kävellessä ei ensimmäiseksi tule mieleen, että täällä sijaitsi joskus yksi suomalaisen talviurheilun keskuksista. Tehdessäni jääurheiluun liittyvää osiota ensi vuonna Olympiastadionilla avautuvaan näyttelyymme huomasin Pohjoissataman nimen nousevan jatkuvasti esiin luistelu-urheilun varhaishistoriassa. Selvittelin vähän lisää. Avautui näkymä ainakin itselleni aiemmin melko tuntemattomaan osaan Suomen ja Helsingin urheiluhistoriaa. Tervetuloa mukaan matkalle! Talvella 1873 joukko […]

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

Sata vuotta sitten Helsingissä järjestettiin kilpailut, jotka ovat jääneet verrattain vähälle huomiolle urheiluhistoriassamme. 15. helmikuuta 1919 Helsingissä käynnistyivät Suomen talvikisat – itsenäisen Suomen ensimmäinen urheilun kansainvälinen suurtapahtuma. Kansainvälisyys tosin oli varsin rajallista: urheilijoita saapui Suomen lisäksi vain Ruotsista ja Norjasta, olihan maailmansota vasta päättynyt. Kymmenen päivää kestäneiden kisojen lajivalikoima oli monipuolinen: hiihtoa, yhdistettyä, mäkihyppyä, pika- […]

Helsingin Olympiastadionin historia on kirjava kudelma urheilua, kulttuuria ja jopa uskontoa. Kun stadion suljettiin remontin vuoksi loppuvuodesta 2015, se oli ehtinyt isännöidä yli 2800 erilliseksi luettavaa tapahtumaa. Ikonisten urheiluhetkien, kuten kotiolympialaisten, yleisurheilun arvokisojen ja jalkapallon karsintaotteluiden, lisäksi joukkoon mahtuu paljon muutakin mieleenpainuvaa. Stadion otti välittömästi valmistuttuaan Pallokentän paikan suomalaisen urheiluelämän keskuksena. 12. kesäkuuta 1938 reilut […]

1960-luvulle tultaessa Olympiastadionin valmistumisesta oli kulunut jo reilut parikymmentä vuotta. Se oli selvinnyt kunnialla vuoden 1952 olympiaurakastaan, mutta uusia koitoksia oli edessä. Stadionille ei tehty mittavia remontteja 60-luvulla, vaan tyydyttiin lähinnä parantelemaan kentän valaistusta sekä selostamoita. Yleisradio rakennutti omalla kustannuksellaan kuusi uutta selostamoa ja kolme tarkkaamoa pääkatsomon eteläpään yläosiin 1963. Kahtena seuraavana vuonna tehostettiin kentän […]

Helsingin olympialaisten 1952 jälkeen Olympiastadionin tilat palautettiin ennalleen ja väliaikaiset rakenteet purettiin. Purkutuomion saivat paloturvallisuussyistä myös olympialaisia varten rakennetut puiset lisäkatsomot. Kun työ vuoden 1953 loppuun mennessä saatiin päätökseen, käsittivät katsomot kunnia- ja sanomalehtiaitiot mukaan lukien 40 300 istumapaikkaa ja 8 700 seisomapaikkaa. Stadion-säätiössä katsomopaikkoja laskettiin itsevarmasti: kun edelliseen lisättäisiin vielä 10 000 mahdollista lisäpaikkaa, […]

Sota ei ollut haudannut suomalaisten haaveita omista olympialaisista, vaikka Tokiolta Helsingin järjestettäviksi suunnitellut vuoden 1940 kisat joutuivatkin väistymään aseiden tieltä. Ajatus uudesta mahdollisuudesta oli heitetty ilmaan jo vuonna 1939. Pian sodan jälkeen Stadion-säätiön puheenjohtaja, urheilun monitoimimies ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajanakin toiminut Erik von Frenckell herätteli olympiahankkeen jälleen eloon. Vuoden 1948 kisat menivät Lontoolle, mutta 1952 kisojen […]

Töölön Tivolinmäellä kulki 118 828 hevoskuormallista maata ja tarvikkeita helmikuusta 1934 marraskuuhun 1935. Massiivinen maanrakennusoperaatio muokkasi mäen uuteen uskoon tulevan stadionin perustuksia varten. Kuorma-autojen käyttö oli vähäistä, sillä stadiontyömaa oli yksi 1930-luvun laman elvytyskohteista. Uljaan urheilulinnan rakentamisella haluttiin saada aikaan mahdollisimman suuri työllistävä vaikutus. Elvytyksen ajan muita keskeisiä helsinkiläisiä rakennustyömaita olivat esimerkiksi Lasipalatsi, Naistenklinikka, Messuhalli […]

Helsingin Olympiastadion käy parhaillaan läpi suurinta muutostaan sitten stadionin rakentamisen 1930-luvulla. Stadionin peruskorjaus vuosina 2016–2019 takaa Suomelle ja Helsingille kansainväliset vaatimukset täyttävän monitoimiareenan, yhtä lailla huippu-urheilun kuin kaupunkilaisten ja vierailijoiden käyttöön. Tuodaksemme esiin stadionin monipolvista tarinaa aloitamme Tuuletuksia-blogissa Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 juttusarjan Olympiastadionin rakennusvaiheista. Kuvitetut asiantuntija-artikkelit havainnollistavat legendaarisen urheilupyhätön vaiheita ja tuottavat siitä uutta tietoa. […]

Kuluvana kesänä on ollut mahdollista tutustua toistaiseksi viimeistä kertaa ohjatusti Helsingin Olympiastadionin uumeniin. Viimeistä kertaa siksi, että Olympiastadion sulkee toimintonsa vuoden 2015 päättyessä. Remontin aikana sisätilojen määrä tuplaantuu ja kaikki katsomot katetaan. Vuonna 2018–2019 avautuu siis entistä ehompi Olympiastadion! Vuonna 1938 valmistunut stadion on varmasti tuttu monelle kävijälle joko urheilutapahtumista tai konserteista. Harva on kuitenkaan […]