historiantutkimus

Urheiluhistorian kansainvälisen kattojärjestön ISHPESin kongressi järjestettiin vuonna 2019 Madridissa teemalla Milestones in the Histories of Sport and Physical Culture. Järjestävänä tahona juhlavuoden kongressille – ISHPESin perustamisesta tuli kuluneeksi 30 vuotta – oli yksityisen madridilaisyliopiston, Universidad Europea de Madridin (UEM), liikuntatieteiden ja fysioterapian tiedekunta. Nelipäiväinen kongressi keräsi jälleen melko laajan, noin 100 osallistujan kaartin eri puolilta […]

Yllä Helsingin Olympiastadionilla 1952 hyppäävä Pentti Snellman on keskiverto suomalainen olympiaurheilija: 26-vuotias yleisurheileva mies Helsingin olympiakisoissa 1952. Seuraavaksi hahmottelen, miksi näin on. Suomalaiset ovat osallistuneet olympiakisoihin vuodesta 1906. Tosin kyseiset kisat on jälkikäteen tulkittu välikisoiksi, joiden olympialaisen arvon poisti anakronistisesti viimeistään vuoden 1949 olympiakongressi, kun tehtiin virallinen päätös siitä, että vuoden 1906 kisoja ei tunnusteta […]

Paavo Nurmen kirjeitä, valokuvia Ritolasta ja jääkiekkohistoriaa Kädet vähän tärisevät ja hikeä pukkaa pintaan. Ei sitä joka päivä pääse tällaista pakettia avaamaan ja sen sisältöön tutustumaan. Enkä ole tässä yksin. Meille luovutettu laatikko on vetänyt puoleensa useamman Urheilumuseon henkilökunnasta. Me kaikki käymme innolla lävitse aineistoa. Laatikossa on yhtenä helmenä muutama Paavo Nurmen kirjoittama kirje 1920-luvun […]

Lokakuussa julkaistun Koko kansan leijonat -kirjan myötä suomalainen jääkiekko sai lajihistoriansa.  Jääkiekkojuttusarjamme päätösosassa avataan, millainen hanke tilaushistorian kirjoittaminen ja julkaiseminen on kokonaisuutena, ja millaisia seikkoja sitä suunnitellessa kannattaa ottaa huomioon. Kun urheilussa saavutetaan jotain merkittävää, kuten suuria voittoja, julkisuudessa usein todetaan: Nyt tehtiin historiaa, mitä jälkipolvet tulevat myöhemmin haltioituneina muistelemaan. Vuosikymmenten mittaan voitot mutta myös […]

Kilpaileminen digitaalisten laitteiden välityksellä, nykyisellä kansankielellä e-urheilu, on viimeisten vuosien aikana noussut valtavirran ilmiöksi. E-urheilu täyttää perinteisen median palstoja, värittää sosiaalista mediaa ja on erityisesti nuoremman sukupolven trendi, vaikka monet iäkkäämmätkin muistavat nuoruudestaan Atari- ja Nintendo-konsolit ja pelihallien videopeliautomaatit. Digitaalinen pelaaminen on jo vuosikymmeniä vanha ilmiö mutta varsinaista e-urheilua siitä on tullut 1990-luvun lopulta alkaen, […]

Kuuman kesän 2018 yksi kohokohdista ainakin meille urheiluhistorioitsijoille koitti heinäkuussa, kun 19. ISHPESin kongressi alkoi Saksan Münsterissä. ISHPES on urheilu- ja liikuntahistorian suurin kansainvälinen kattojärjestö. Jokavuotinen kongressi on avara ikkuna urheilu- ja liikuntahistorian kansainväliselle tutkimuskentälle ja ainutlaatuinen tilaisuus tavata saman alan tutkijoita eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa paikalle oli saapunut pitkälti yli 100 osallistujaa 30 […]

Urheilun tila -juttusarjassamme tarkastelemme urheilussa pinnalla olevia puheenaiheita historiallisen linssin lävitse. Sarjan avausosassa aiheena on Suomen menestys talviolympialaisissa 1924–2018. Pyeongchangin olympialaiset 2018 päättyivät suomalaisittain iloisissa tunnelmissa. Viimeisen kisaviikonlopun mitalit vaiensivat urheilupuheeseen ilmaantuneet tutut teemat: menestymättömyyden, urheilujohtoon ja urheilijoihin kohdistuneen kritiikin, huippu-urheilun yhteiskunnallisen arvon. Millaisena olympiamenestys Etelä-Koreassa näyttäytyy kun se sijoitetaan osaksi Chamonix’ssa 1924 alkanutta talviolympiajatkumoa? […]

Urheilumuseon kokoelma- ja tietopalvelun väkeä ovat tänä vuonna työllistäneet useat kirja- ja tutkimushankkeet. Marraskuussa kirjoja putkahti ulos peräti kolme. Ensiksi ehti Lahdessa järjestetyistä MM-hiihdoista usean kirjoittajan voimin luotu historiateos, sitten erikoistutkija Kalle Rantalan Orienteerausta ja oijustusta suunnistuksen varhaisvaiheista Suomessa ja viimeisimpänä tämän kirjoituksen aihe – Verbatum Oy:n kustantama Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa. […]

Kauan eivät kerenneet laineet liplattaa Rio de Janeiron poukamissa, kun suomalainen huippu-urheilu kerittiin kirota jo alimpaan kastiin. Päätöntä rahantuhlausta ja mitätöntä menestystä -kombinaatio oli sosiaalisen median kärki, jota myös mediatalot jaksoivat paukuttaa julkaisuissaan. Miten sitten Suomella oikeastaan meni 28. nykyaikaisissa kesäkisoissa, jotka ensimmäistä kertaa käytiin Etelä-Amerikan mantereella? Tällä kertaa kaivelen Suomen menestystä muutamalta eri näkökannalta. […]