näyttelyt

Urheilusankaruus Urheilumuseon päänäyttelyssä Päänäyttelymme keskitilaa hallitseva teema oli näyttelysuunnittelun näkökulmasta samaan aikaan helpoin ja vaikein: urheilusankaruus. Kuinka suunnitella sisällöt teemaan niin, ettei näyttely toistaisi ummehtuneita kliseitä tai nostaisi jalustalle liiaksi olympiavoittajamiehiä, joille sankaruus takavuosikymmeninä pedattiin? Kuinka kuvata sankaruuden pysyvät ja muuttuvat elementit? Mitä ylipäänsä tarkoittaa urheilusankaruus? Yhdessä rajallisen kokoisessa näyttelytilassa on tietysti mahdotonta vastata kaikkiin […]

Nariseva jää, narskuva lumi ja paukkuva pakkanen ovat erottamaton osa suomalaisuutta. Nykyisen Suomen alueella asuvat ihmiset ovat jääkauden jäämassojen vetäytymisestä lähtien joutuneet sopeuttamaan liikkumistaan, varusteitaan, elinkeinojaan ja -tapojaan pohjoisen sijainnin tuomien vaatimusten mukaisiksi. Pitkän talven aikana keskeisiä liikkumisen ja ravinnon hankinnan apuvälineitä olivat sukset ja luistimet. Kun Suomessa 1800-luvun loppupuolella alettiin urheilla kilpaa, päänäyttämönä olivat […]

Hiki pisaroi kentälle, nurmelle, Tervanevalle, tunturin jäkälikölle, kosken kuohuihin, parketille, asfaltille, hiekkatekonurmelle ja tatamille. Ihminen liikkuu mitä moninaisimmissa paikoissa, toisinaan kilpaa ja joskus kansanterveyden kukoistukseksi. Useimmin kuitenkin omaksi ilokseen, päästäkseen töihin tai sieltä pois. Suomalainen liikuntapaikkarakentaminen virisi 1800-luvulla. Voimistelusalit, uimalaitokset ja pienet kentät alkoivat muovata tapojamme liikkua. Lisäksi aktiivinen yhdistystoiminta merkitsi monenlaisten järjestötalojen rakentumista, ja […]

Urheilumuseon Olympiastadion-näyttelyssä on esillä kuokka. Vaatimattoman näköinen työkalu oli tärkeässä roolissa pikajuoksun kehityksessä huippu-urheilun alkuvuosikymmeninä. Kuokkaa tarvittiin lähtökuoppien kaivamiseen 1900-luvun alkupuoliskolla, ja se olikin pikajuoksijoiden luottovaruste vuosikymmenten ajan. Pikajuoksussa se, mitä tapahtuu ennen lähtöä ja juuri lähdön hetkellä on äärimmäisen tärkeää. Kun juostaan lyhyitä matkoja, joissa erot jäävät alle sekunteihin, hyvällä lähtöasennolla ja onnistuneella ponnistuksella […]

Helsingin olympiakisat Urheilumuseon päänäyttelyssä Urheilumuseon uusi päänäyttely koostuu viidestä eri tilasta, joista yhden on valloittanut Helsingin olympialaiset 1952. Näyttelyprojektin alussa koko henkilökunta osallistui erilaisten ideoiden kehitystyöhön. Mietimme kolmen työryhmän voimalla näyttelyssä esitettäviä teemoja, ja yksi nousi kaikkien listalla ensimmäiseksi – olympiakisat 1952. Ei mikään ihme, sillä museosta löytyy huikean paljon tapahtumaan liittyvää materiaalia: esineitä, valokuvia, […]

Suihkuvesi huuhtoo lattiakaivoon eritteitä, joihin liittyy valtavasti tunteita. Kipua ja riemua, pettymystä ja toivoa, ylilatausta ja alipalautumista, onnistumisen iloa ja epäonnistumisen katkeruutta. Pukuhuone tai -koppi on kaikille suomalaisille tuttu tila koulujen liikuntatunneilta, uimahalleista ja harrastuksista. Meillä kaikilla on pukuhuoneeseen liittyviä käsityksiä, muistoja ja tunteita. Näistä osa on hyviä, osa huonoja, monet innostavia ja jotkut ahdistavia. […]

Helsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön kesäkuussa 1938 neljän vuoden rakennustöiden jälkeen. Saman vuoden syksyllä Helsinki sai järjestettäväkseen vuoden 1940 olympialaiset. Vuotta myöhemmin olympialaisten odotus vaihtui sodan kauhuihin, jotka jättivät jälkensä Stadioniin ja varsinkin sen käyttäjiin. Epävakaasta ajasta ja sen ihmiskohtaloista jäi jälkiä myös kokoelmiimme. Kerromme niistä Olympiastadionin historiaa esittelevässä vaihtuvassa näyttelyssämme, jossa näytteillä olevista esineistä alla […]

Jukolan viesti kiehtoo ja haastaa suunnistuskansaa kesällä jo 70. kerran. Suomalaisilla on tapana olla nöyriä, mutta suunnistajilla vielä nöyrempiä – ei ne kaksikymmentä onnistuneesti riennettyä rastiväliä, vaan ne kaksi surkeaa hukkaretkeä ankarassa korvessa, kuusien kohinassa! Mutta kehukaamme nyt kuitenkin Jukolan jykeviä ja jaloja piirteitä. Jukolan viesti ei ole aivan ikiaikainen. Mutta ikää sillä on kuin […]

Lähelle Turun rautatieasemaa, osoitteeseen Jarrumiehenkatu 4, valmistui vuonna 1903 kolme punaista yksikerroksista rivitaloa. Työmies Johan Nurmi osti seitsenhenkiselle perheelleen noin 40 neliömetrin asunnon, jossa oli yksi huone ja keittiö. Pihan perällä sijaitseva päätyhuoneisto oli yhtiön halvin, sillä kamarin ikkunan takana sijaitsivat talojen yhteiset ulkokäymälät. Täällä Paavo Nurmi asui yli 20 vuoden ajan. Jarrumiehenkatu 4:n talojen […]

Uusittu Suomen Jalkapallomuseo avattiin yleisölle keskiviikkona 25.5.2016. Museo sijaitsee entisellä paikallaan Valkeakoskella Myllysaaren museon kolmannessa kerroksessa, mutta mikään muu museossa ei ole ennallaan. Tässä tekstissä avaan näyttelyprojektin vaiheita sekä näyttelyn sisällössä tehtyjä valintoja. Jalkapallomuseon perusnäyttelyn uudistamista on suunniteltu jo vuosia. Uudistushankkeen ensimmäinen vaihe oli muutama vuosi sitten toteutettu auditorio-tilan muuttaminen ”Pohjoiskaarre”-huoneeksi, jossa on entisaikojen pukukopin […]