Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Valittu tagi:

Olympialaiset

31.03.2020

Antwerpen 1920 – juttusarja itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiamatkasta

Suomi osallistui tasan sata vuotta sitten olympialaisiin ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona. Antwerpenin olympialaisten satavuotismerkkivuotena aloitamme blogissamme juttusarjan olympiamatkasta 1920. Julkaisemme kaikkiaan 12 kuvitettua blogiartikkelia kahdesti kuukaudessa aina syyskuuhun saakka. Suomi oli saavuttanut autonomisena kansakuntana suurmenestyksen ”päivänpaisteen olympialaisiksi” kutsutuissa Tukholman olympialaisissa 1912. Vuonna 1920 maailmanpoliittinen tilanne ja yhteiskunnallinen konteksti Suomessa olivat hyvin erilaisia. Tukholman kisojen jälkeisinä […]

03.03.2020

Tyylillä on väliä – suomalaista mäkihyppyhistoriaa

Tällä kertaa tarjoilemme lyhyitä tarinoita mäkihyppääjistä: huimapäisestä ja pelottomasta Tauno Luirosta, 1950-luvun kansainvälisesti menestyneistä suomalaisista ja historian nuorimmasta pohjoismaisten hiihtolajien olympiavoittajasta. Huimapään ennätyshyppy Tauno Luiro oli ensimmäinen maailmanmaineeseen noussut suomalainen mäkihyppääjä. Nuori rovaniemeläinen leiskautti maaliskuussa 1951 Oberstdorfin lentomäessä ME-tuloksen 139 metriä, joka oli neljä metriä aikaisempaa ennätystä pidempi. Tätä ennen kukaan suomalainen mäkihyppääjä ei ollut […]

28.02.2020

Kun kestävyysjuoksu rikkoutui

Maailman paras maratoonari Eliud Kipchoge juoksi ensimmäisenä ihmisenä maratonin alle kahteen tuntiin syksyllä 2019 järjestetyssä ihmiskokeessa. Niken ja kemikaaliyhtiö Ineosin spektaakkeli sekoitti inhimillisen suorituskyvyn rajojen rikkomisen, kenkäteknologian kehityksen ja markkinointitempauksen. Ensimmäisellä Breaking 2 -yrityksellä Monzan formularadalla toukokuussa 2017 raja jäi Kipchogelta rikkomatta (2.00.25) ja kaksi muuta yrittäjää jäivät kauas taakse. Toisella yrityksellä ensimmäisen kerran suorituksen […]

30.01.2020

Hampaat hukassa ja havuja ladulla – Tarinoita suomalaisen hiihtohistorian varrelta

Urheilussa sattuu ja tapahtuu, ja jälkipolvien muisteltavaksi jää monenlaisia tarinoita. Elämään jäävät usein erikoisimmat sattumukset, suurimmat voitot ja karvaimmat pettymykset. Tässä niistä muutama! Tekohampaat taskussa olympiavoittoon Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 talviolympialaisten 4 x 10 kilometrin viestihiihtoon liittyy yksi suomalaisen olympiahistorian uskomattomimmista tarinoista. Suomen joukkueessa hiihtivät Sulo Nurmela, Klaes Karppinen, Matti Lähde ja Kalle Jalkanen.  Ankkurina hiihtänyt […]

14.08.2019

Ja neljänneksi sijoittui…

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

11.07.2019

Punaiset leijonat Tukholmassa osa 2 – kunniakkaasta tappiosta nöyryytykseen

Kaksiosaisessa kirjoituksessa analysoidaan Suomen jalkapallomaajoukkueen esityksiä Tukholman olympialaisissa 1912. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Voitettuaan Italian ja Venäjän alkukierroksilla Suomi selvisi välieriin ja pääsi viimein myös kisojen päänäyttämölle, Tukholman olympiastadionille. Toisen kierroksen ja välierän välissä oli vain yksi lepopäivä. Tiistaina 2. heinäkuuta 1912 pelatussa välierässä Suomi kohtasi jo etukäteen ylivoimaiseksi tiedetyn vastuksen – jalkapallon ainoan […]

02.07.2019

Punaiset leijonat Tukholmassa – Suomen jalkapallomaajoukkue Tukholman olympialaisissa 1912

107 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunta osallistui Tukholman olympialaisiin 164 urheilijan joukkueella. 15 heistä muodosti jalkapalloturnaukseen osallistuneen joukkueen. Kaksiosaisessa kirjoituksessa pureudutaan joukkueen esityksiin helteisessä Tukholman kesässä 1912. Suomen jalkapallomaajoukkueen osallistuminen Tukholman olympialaisiin 1912 oli epävarmaa vielä viikkoja ennen kisoja. Suomen olympiakomitean ja keskusjärjestö SVUL:n johtoportaissa jalkapalloa väheksyttiin, ja joukkueen lähettämistä kisoihin vastustettiin. Kisamatkan varmisti lopulta se, […]

18.06.2019

Urheileva maailma palaa – Haavekisat kaatuvat

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

12.04.2019

Olympiaurheilijaksi pääsy on epätodennäköinen unelma

Yllä Helsingin Olympiastadionilla 1952 hyppäävä Pentti Snellman on keskiverto suomalainen olympiaurheilija: 26-vuotias yleisurheileva mies Helsingin olympiakisoissa 1952. Seuraavaksi hahmottelen, miksi näin on. Suomalaiset ovat osallistuneet olympiakisoihin vuodesta 1906. Tosin kyseiset kisat on jälkikäteen tulkittu välikisoiksi, joiden olympialaisen arvon poisti anakronistisesti viimeistään vuoden 1949 olympiakongressi, kun tehtiin virallinen päätös siitä, että vuoden 1906 kisoja ei tunnusteta […]

23.01.2019

Suomi: menestyvä urheilumaa

Maiden välistä urheilumenestystä voidaan tarkastella monista näkökulmista. Yksi tällainen on maailman urheilua yhteen kokoava Greatest Sporting Nation -verkkosivu. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kertoi 21.1.2019, että Suomi on Greatest Sporting Nationin mukaan maailman 11:nneksi paras urheilumaa väkilukuun suhteutettuna, mikä myös uutisoitiin mediassa (esim. HS) sen kummemmin asiaa analysoimatta. Sijoitus kuulostaa hyvältä, ja on linjassa GSN:n viime vuosien […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (3) Antwerpen (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (3) Hannes Kolehmainen (8) Helsingin olympiakisat (15) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (7) hiihto (4) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (11) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (24) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (3) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (3) keihäänheitto (2) kesäduuni (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (5) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (2) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (6) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (4) luistelu (4) lumilautailu (2) maastohiihto (2) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (17) näyttelyt (3) nyrkkeily (28) Olympialaiset (3) olympialiike (2) olympiamuseot (9) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (3) Paavo Nurmi (4) paini (2) Pariisi (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (6) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (2) suunnistus (2) talletus (4) talvisota (2) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (3) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (2) Tokio (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (3) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (11) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (7) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren