Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Valittu tagi:

Olympialaiset

14.08.2019

Ja neljänneksi sijoittui…

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

11.07.2019

Punaiset leijonat Tukholmassa osa 2 – kunniakkaasta tappiosta nöyryytykseen

Kaksiosaisessa kirjoituksessa analysoidaan Suomen jalkapallomaajoukkueen esityksiä Tukholman olympialaisissa 1912. Ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Voitettuaan Italian ja Venäjän alkukierroksilla Suomi selvisi välieriin ja pääsi viimein myös kisojen päänäyttämölle, Tukholman olympiastadionille. Toisen kierroksen ja välierän välissä oli vain yksi lepopäivä. Tiistaina 2. heinäkuuta 1912 pelatussa välierässä Suomi kohtasi jo etukäteen ylivoimaiseksi tiedetyn vastuksen – jalkapallon ainoan […]

02.07.2019

Punaiset leijonat Tukholmassa – Suomen jalkapallomaajoukkue Tukholman olympialaisissa 1912

107 vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunta osallistui Tukholman olympialaisiin 164 urheilijan joukkueella. 15 heistä muodosti jalkapalloturnaukseen osallistuneen joukkueen. Kaksiosaisessa kirjoituksessa pureudutaan joukkueen esityksiin helteisessä Tukholman kesässä 1912. Suomen jalkapallomaajoukkueen osallistuminen Tukholman olympialaisiin 1912 oli epävarmaa vielä viikkoja ennen kisoja. Suomen olympiakomitean ja keskusjärjestö SVUL:n johtoportaissa jalkapalloa väheksyttiin, ja joukkueen lähettämistä kisoihin vastustettiin. Kisamatkan varmisti lopulta se, […]

18.06.2019

Urheileva maailma palaa – Haavekisat kaatuvat

Karjalan kannakselta kantautunut tykistölaukausten jyly täristi kahdennentoista olympiadin kisojen perustuksia alkutalvesta 1939. Helsingin olympiakisojen 1940 järjestäjät julistivat kisojen seisovan järkähtämättömällä suomalaisella peruskalliolla. Suomi ja Helsinki, joka oli saanut Japanin luovuttamat olympiakisat järjestettäväkseen, eivät halunneet luovuttaa helpolla, vaikka maailma vaikutti repeytyvän palasiksi. Kisapaikat olivat pääasiassa jo nousseet, järjestelyt etenivät ja vieraanvarainen Suomi, rauhan satama, oli lähes […]

12.04.2019

Olympiaurheilijaksi pääsy on epätodennäköinen unelma

Yllä Helsingin Olympiastadionilla 1952 hyppäävä Pentti Snellman on keskiverto suomalainen olympiaurheilija: 26-vuotias yleisurheileva mies Helsingin olympiakisoissa 1952. Seuraavaksi hahmottelen, miksi näin on. Suomalaiset ovat osallistuneet olympiakisoihin vuodesta 1906. Tosin kyseiset kisat on jälkikäteen tulkittu välikisoiksi, joiden olympialaisen arvon poisti anakronistisesti viimeistään vuoden 1949 olympiakongressi, kun tehtiin virallinen päätös siitä, että vuoden 1906 kisoja ei tunnusteta […]

23.01.2019

Suomi: menestyvä urheilumaa

Maiden välistä urheilumenestystä voidaan tarkastella monista näkökulmista. Yksi tällainen on maailman urheilua yhteen kokoava Greatest Sporting Nation -verkkosivu. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö kertoi 21.1.2019, että Suomi on Greatest Sporting Nationin mukaan maailman 11:nneksi paras urheilumaa väkilukuun suhteutettuna, mikä myös uutisoitiin mediassa (esim. HS) sen kummemmin asiaa analysoimatta. Sijoitus kuulostaa hyvältä, ja on linjassa GSN:n viime vuosien […]

27.08.2018

Jaakko Mikkola, mies 1920-luvun olympiamenestyksen takana

Elokuun alkupuolella Berliinissä järjestettiin yleisurheilun EM-kilpailut. Suomen osalta kisat sujuivat vaisusti, kun lopputuloksena oli nolla mitalia ja kolme pistesijaa. Kokeneen keihäänheittäjän Antti Ruuskasen kuudes sija ja miesten pikaviestijoukkueen finaalipaikka olivat parhaita suomalaissuorituksia. Kisojen jälkeen syyttävät sormet ovat jälleen osoitelleet suuntaan jos toiseenkin. Suomi jäi edellisen kerran ilman mitalia 52 vuotta sitten Budapestin EM-kilpailuissa, joten nyt […]

05.03.2018

Pyeongchang olympiajatkumossa: Suomi talviolympialaisissa 1924–2018

Urheilun tila -juttusarjassamme tarkastelemme urheilussa pinnalla olevia puheenaiheita historiallisen linssin lävitse. Sarjan avausosassa aiheena on Suomen menestys talviolympialaisissa 1924–2018. Pyeongchangin olympialaiset 2018 päättyivät suomalaisittain iloisissa tunnelmissa. Viimeisen kisaviikonlopun mitalit vaiensivat urheilupuheeseen ilmaantuneet tutut teemat: menestymättömyyden, urheilujohtoon ja urheilijoihin kohdistuneen kritiikin, huippu-urheilun yhteiskunnallisen arvon. Millaisena olympiamenestys Etelä-Koreassa näyttäytyy kun se sijoitetaan osaksi Chamonix’ssa 1924 alkanutta talviolympiajatkumoa? […]

20.02.2018

Pitkä taival Suomen ensimmäiseen jääkiekon olympiamitaliin

Suomen jääkiekon ensimmäinen olympiamitali 30 vuoden takaa, hopea vuoden 1988 Calgaryn olympiakisoissa, on edelleen hieno saavutus. Sen jälkeen Suomi on kuulunut olympiakiekon huippumaiden joukkoon mitalimäärän kasvettua kuuteen. Edessä on jälleen suuren unelman tavoittelu: olympiakulta. Menestystä odotettiin vuosikymmeniä. Sen eteen piti käydä pitkä ja vaiherikas taival, jota kuvataan tarkasti ensi syksynä ilmestyvässä Suomen jääkiekon 90-vuotishistoriassa. Suomen […]

01.04.2017

Tokion olympiakisoihin 2020 uusi urheilulaji!

Kansainvälinen olympiakomitea tiedottaa, että Tokion kesäolympiakisojen japanilaisjärjestäjät ovat saaneet anomuksensa läpi vielä yhdestä uudesta lajista kisojen ohjelmaan kiipeilyn ja skeittauksen jatkoksi. Uusin lisäys kisaohjelmaan on tyynysota. Tyynysodalla on pitkät perinteet Japanissa, joten lajin mukaantuloa olympiaohjelmaan kertaluontoisesti ei voida pitää yllätyksenä. Tyynysodan talvisena vastineena on vielä pidemmät perinteet omaava Yukigassen-lumisota. Koska Tokion olympialaiset ovat kesäkisat, päätyivät […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (2) Antwerpen (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (2) Garmisch-Partenkirchen (3) Hannes Kolehmainen (8) Helsingin olympiakisat (15) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (12) Helsinki (2) HIFK (6) hiihto (3) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (11) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (24) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (3) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (3) keihäänheitto (2) kesäduuni (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (5) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (2) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (6) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (3) luistelu (4) lumilautailu (2) maastohiihto (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (17) näyttelyt (3) nyrkkeily (24) Olympialaiset (3) olympialiike (2) olympiamuseot (9) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (3) Paavo Nurmi (4) paini (2) Pariisi (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (4) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (2) suunnistus (2) talletus (4) talvisota (2) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (3) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (2) Tokio (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (3) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (5) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (11) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (2) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (7) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren