Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16

Valittu tagi:

olympialiike

12.07.2021

Tuhkasta nousi uusi elämä – olympiakisat Tokiossa 1964

Japani halusi päästä irti sotasyyllisyyden verenpunaisesta leimasta. Olympiakisat 1964 olivatkin Tokiolle ja Japanille näyteikkuna maailmalle sekä valtaisa henkinen käännekohta. Toisen maailmansodan traumat häivytettiin taka-alalle, kun kisat valjastettiin rauhan asialle, sodanjälkeisen Japanin talousihmeen esittelyyn sekä Japanin historian kertaamiseen imperialismia edeltäneeltä ajalta. Olympialaisten järjestäminen merkitsi Japanille uudelleensyntyä hyväksytyksi jäseneksi globaaliin maailmaan, missä ei kuitenkaan ollut menossa mikään […]

12.04.2019

Olympiaurheilijaksi pääsy on epätodennäköinen unelma

Yllä Helsingin Olympiastadionilla 1952 hyppäävä Pentti Snellman on keskiverto suomalainen olympiaurheilija: 26-vuotias yleisurheileva mies Helsingin olympiakisoissa 1952. Seuraavaksi hahmottelen, miksi näin on. Suomalaiset ovat osallistuneet olympiakisoihin vuodesta 1906. Tosin kyseiset kisat on jälkikäteen tulkittu välikisoiksi, joiden olympialaisen arvon poisti anakronistisesti viimeistään vuoden 1949 olympiakongressi, kun tehtiin virallinen päätös siitä, että vuoden 1906 kisoja ei tunnusteta […]

28.06.2017

Verkostoitumista Tartossa

Olympic Museums Networkin kokoelmatyöryhmän tapaaminen, Tartto 1.6.–2.6.2017 Urheilumuseon tärkein kansainvälinen yhteistyötaho on Sveitsin Lausannessa sijaitsevan Olympiamuseon koordinoima Olympic Museums Network. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 28  olympiahistoriaan erikoistunutta tai siihen kokoelma- ja näyttelytoiminnassaan paneutuvaa museota eri puolilta maailmaa. Verkoston kokoaa yhteen yleiskokouksen lisäksi kokoelmatyöryhmän vuosittainen tapaaminen, jota tänä vuonna isännöi Tartossa sijaitseva Viron urheilu- ja olympiamuseo. […]

07.07.2016

Olympiamuseoiden yhteistyö – Olympic Museums Network

Olympic Museums Network perustettiin syyskuun 7. päivänä 2006 Lausannessa Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) aloitteesta ja KOK:n Olympiamuseon toimiessa verkoston vastuullisena puheenjohtajana. Perustajajäseninä oli yksitoista olympia- tai urheilumuseota eri puolilta maailmaa, Suomen Urheilumuseo ainoana Pohjoismaista. Verkoston tarkoituksena on toimia yhteistyössä olympialiikkeen kulttuuriperinnön tallentamisessa ja tehdä yhteistyötä esimerkiksi museo-opetuksessa, kokoelmakysymyksissä, näyttelyissä ja julkaisuissa. Verkoston tapaaminen järjestetään vuosittain, joten […]

Tagit

(3) 3D (3) ammattilaistuminen (2) ampumahiihto (15) Antwerpen (13) Antwerpenin olympialaiset 1920 -juttusarja (13) arkistoaineistot (2) Barcelona (2) doping (2) Eerikkilän Urheiluopisto (5) esinekokoelmat (5) fanikulttuuri (2) Finna (3) Garmisch-Partenkirchen (4) Hannes Kolehmainen (10) Helsingin olympiakisat (18) Helsingin Olympiastadion (2) Helsingin Uimarit (13) Helsinki (2) HIFK (11) hiihto (4) hiihtokilpailut (9) historiantutkimus (6) huippu-urheilu (2) ICA Section on Sports Archives (3) ISHPES (12) jääkiekko (4) jääkiekkojuttusarja (3) jääkiekon MM-kisat (2) Jaakko Mikkola (27) jalkapallo (6) jalkapallon MM-kisat (2) jalkapallovalmennus (4) jatkosota (2) Jokerit (2) jousiammunta (5) kävijät (4) keihäänheitto (2) kesäduuni (4) Kestävyysjuoksu (3) kirja-arvio (3) kirjallisuuspalkinnot (7) kirjat (4) KOK (27) kokoelmat (6) koripallo (2) korkeakouluharjoittelu (4) kulttuuri (2) kuplamuovi (3) lahjoitus (3) laina (2) lastennäyttelyt (3) Lauri Pihkala (2) liikuntakasvatus (7) liikuntakulttuuri (2) liikuntatiede (3) LLL (5) luistelu (5) lumilautailu (4) maastohiihto (3) mäkihyppy (2) Manchester (2) Martti Ahtisaari (8) matkakertomus (4) Matti Nykänen (5) MM-futis-juttusarja (5) museot (16) museotyö (3) museovierailu (5) muutto (3) Myllysaaren museo (2) naisliikunta (23) näyttelyt (3) nyrkkeily (3) olympiakisat (46) Olympialaiset (4) olympialiike (2) olympiamuseot (10) Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja (2) Olympic Museums Network (2) Oulun Hiihto (2) Oy Urheilutarpeita Ab Karhu (5) Paavo Nurmi (6) paini (2) Pariisi (2) perusnäyttely (2) pikaluistelu (2) purjehdus (2) pyöräily (2) Reissumies (2) Rion olympialaiset 2016 (4) saavutettavuus (10) Sähkeestä someen (2) Stadion-säätiö (6) Suomen jääkiekkomaajoukkue (7) Suomen jalkapallomaajoukkue (3) Suomen jalkapallomuseo (2) susijengi (3) suunnistus (2) Sylvi Saimo (3) taitoluistelu (2) talletus (5) talvisota (3) talviurheilu (3) tapahtumat (4) Tapio Rautavaara (2) televisio (2) tilaushistoriat (4) toinen maailmansota (3) Toivo Jäntti (3) Tokio (3) Tokion olympialaiset 2020 (3) Tukholma (2) Tukholman olympialaiset 1912 (2) Turku (4) uinti (4) Urheiluarkisto (2) urheiluarkistot (3) urheiluelokuvat (6) Urheiluhistoria (3) Urheiluidolit (6) urheilujournalismi (12) urheilukirjat (4) urheilulehdet (2) urheiluliitot (19) urheilumedia (3) urheilumenestys (3) Urheilumuseo (4) urheilumuseot (3) urheilupaikat (4) urheiluseurat (5) urheilutoimittajat (3) Valkeakoski (3) valokuvakokoelma (4) valokuvaus (9) varastokertomuksia (2) veikko hakulinen (8) vieraskynä (3) Vuoden urheilukirja (11) yleisurheilu (3) Yrjö Lindegren