Olympiastadionin rakennusvaiheet -juttusarja

Helsingin Olympiastadionin historia on kirjava kudelma urheilua, kulttuuria ja jopa uskontoa. Kun stadion suljettiin remontin vuoksi loppuvuodesta 2015, se oli ehtinyt isännöidä yli 2800 erilliseksi luettavaa tapahtumaa. Ikonisten urheiluhetkien, kuten kotiolympialaisten, yleisurheilun arvokisojen ja jalkapallon karsintaotteluiden, lisäksi joukkoon mahtuu paljon muutakin mieleenpainuvaa. Stadion otti välittömästi valmistuttuaan Pallokentän paikan suomalaisen urheiluelämän keskuksena. 12. kesäkuuta 1938 reilut […]

Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen sanotaan olevan haastavin vastaavan kokoluokan hanke, joka Suomessa tullaan toteuttamaan seuraavaan 50‒100 vuoteen. Kustannuksiltaankin merkittävän perusparannus- ja uudistushankkeen rahoittavat Helsingin kaupunki ja Suomen valtio, kumpikin saman suuruisella osuudella. Työ on nyt jatkunut noin vuoden ajan, pääasiassa kallioiden louhinnalla. Urheilumuseon väistötiloissa Helsingin Kalasatamassa on seurattu hankkeen etenemistä suurella mielenkiinnolla. Ennättihän museo toimia stadionin […]

Betoni ei ole ikuista. Olympiastadionilla vuosina 1989–1990 tehdyissä kuntotutkimuksissa havaittiin, että stadionin kattamattomat betoniosat olivat rapautuneet lähes käyttökelvottomaksi. Orastavan laman keskellä, keväällä 1991 Suomen valtio ja Helsingin kaupunki tekivät päätöksen Olympiastadionin peruskorjauksesta vuosina 1991–1994. Kustannusarvio oli 170 miljoonaa markkaa. Stadionin historian suurimmassa muutoksessa kaarteiden betonirakenteet, torni ja kenttäalue korjattaisiin perusteellisesti. Myös LVI-, sähkö-, valaistus- ja […]

Yleisurheilun vuoden 1971 EM-kisojen jälkeen Olympiastadionille tehtiin aluksi pienempiä, lähinnä julkisivuun ja sisätiloihin, liittyviä korjauksia. Veroviraston muutettua pois eteläkaarteesta 1975 tilalle muuttivat urheilu- ja ulkoiluvirasto sekä kansakoulujen kanslia. Sisätiloihin tehtiin muutoksia vuokralaisten esitysten mukaan. Tornin ja museosiiven rappauspintojen perusteellinen korjaus suoritettiin 1977–1979. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla 7.–14.8.1983. Kisojen vaatimat muutokset ja korjaukset kohdistuivat […]

1960-luvulle tultaessa Olympiastadionin valmistumisesta oli kulunut jo reilut parikymmentä vuotta. Se oli selvinnyt kunnialla vuoden 1952 olympiaurakastaan, mutta uusia koitoksia oli edessä. Stadionille ei tehty mittavia remontteja 60-luvulla, vaan tyydyttiin lähinnä parantelemaan kentän valaistusta sekä selostamoita. Yleisradio rakennutti omalla kustannuksellaan kuusi uutta selostamoa ja kolme tarkkaamoa pääkatsomon eteläpään yläosiin 1963. Kahtena seuraavana vuonna tehostettiin kentän […]

Helsingin olympialaisten 1952 jälkeen Olympiastadionin tilat palautettiin ennalleen ja väliaikaiset rakenteet purettiin. Purkutuomion saivat paloturvallisuussyistä myös olympialaisia varten rakennetut puiset lisäkatsomot. Kun työ vuoden 1953 loppuun mennessä saatiin päätökseen, käsittivät katsomot kunnia- ja sanomalehtiaitiot mukaan lukien 40 300 istumapaikkaa ja 8 700 seisomapaikkaa. Stadion-säätiössä katsomopaikkoja laskettiin itsevarmasti: kun edelliseen lisättäisiin vielä 10 000 mahdollista lisäpaikkaa, […]

Sota ei ollut haudannut suomalaisten haaveita omista olympialaisista, vaikka Tokiolta Helsingin järjestettäviksi suunnitellut vuoden 1940 kisat joutuivatkin väistymään aseiden tieltä. Ajatus uudesta mahdollisuudesta oli heitetty ilmaan jo vuonna 1939. Pian sodan jälkeen Stadion-säätiön puheenjohtaja, urheilun monitoimimies ja Helsingin apulaiskaupunginjohtajanakin toiminut Erik von Frenckell herätteli olympiahankkeen jälleen eloon. Vuoden 1948 kisat menivät Lontoolle, mutta 1952 kisojen […]

Töölön Tivolinmäellä kulki 118 828 hevoskuormallista maata ja tarvikkeita helmikuusta 1934 marraskuuhun 1935. Massiivinen maanrakennusoperaatio muokkasi mäen uuteen uskoon tulevan stadionin perustuksia varten. Kuorma-autojen käyttö oli vähäistä, sillä stadiontyömaa oli yksi 1930-luvun laman elvytyskohteista. Uljaan urheilulinnan rakentamisella haluttiin saada aikaan mahdollisimman suuri työllistävä vaikutus. Elvytyksen ajan muita keskeisiä helsinkiläisiä rakennustyömaita olivat esimerkiksi Lasipalatsi, Naistenklinikka, Messuhalli […]

”…Eläintarhan ponnistuspaikat hyppypaikoilla ovat kehnot; sinne ei pääse raitiotiellä vaan on käveltävä kolme kilometriä ja siellä on otettava pölykylpyjä á la Sahara; jalkapalloa ei pelata ruohokentällä; ratapyöräilyä ei voi ollenkaan harjoittaa; kenttää ei ympäröi aita, vaan on seurojen pingotettava kallis kangas kentän ympäri”, sanailtiin Suomen Urheilulehdessä 24.7.1913. Hannes Kolehmaisen johdolla saavutetut voitot Tukholman olympiakisoista 1912 […]

Helsingin Olympiastadion käy parhaillaan läpi suurinta muutostaan sitten stadionin rakentamisen 1930-luvulla. Stadionin peruskorjaus vuosina 2016–2019 takaa Suomelle ja Helsingille kansainväliset vaatimukset täyttävän monitoimiareenan, yhtä lailla huippu-urheilun kuin kaupunkilaisten ja vierailijoiden käyttöön. Tuodaksemme esiin stadionin monipolvista tarinaa aloitamme Tuuletuksia-blogissa Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 juttusarjan Olympiastadionin rakennusvaiheista. Kuvitetut asiantuntija-artikkelit havainnollistavat legendaarisen urheilupyhätön vaiheita ja tuottavat siitä uutta tietoa. […]