Sähkeestä someen

Näyttely Sähkeestä someen – suomalainen urheilumedia (11.6.–6.10.2013) on ollut avoinna nyt kuukauden. 14.6.2013 tuli tänne blogiin postausta kuvien muodossa siitä, millaista näyttelyn rakennusprojekti oli. Tuttuun tapaan oli rätit, sahat, pensselit ja muu vastaava perusvälineistö ahkerassa käytössä koko rakennusviikon ajan. Viikossa edellinen näyttely purettiin ja uusi näyttely oli valmis avajaisia varten. Niin simppeliäkö se oli? Ei, […]

Kansainväliset suurkilpailut ovat saavuttaneet Suomessa suurta mediahuomiota Tukholman vuoden olympiakisoista lähtien. Kisoissa paikalla olleet suomalaistoimittajat välittivät uutisia ja tunnelmia kansallisesti värittyneestä näkökulmasta. Heistä lähes kaikki kokivat suomalaisuuden lujittamisen suorastaan velvollisuudekseen toimia. Työväenlehdille raportoinut journalisti yritti kuitenkin varoa kansallista paatosta. Peruskaava on edelleen sama, vaikka mitalijuhlien määrä on pudonnut murto-osaan Tukholman ajoista. Urheilutoimittajat nostavat esiin suomalaisurheilijoiden […]

Urheilumuseon urheilumediaprojektin sysäsi liikkeelle kesäksi ja syksyksi 2013 museoon suunniteltu urheilumedia-aiheinen vaihtuva näyttely. Blogissa on kevään mittaan seurattu näyttelyn käsikirjoitustyötä sekä siihen liittyvää taustatutkimusta. Kuten blogiteksteistä on saatu lukea, on prosessi vaatinut runsaasti pohdintoja ja tuonut esiin monia mielenkiintoisia asioita. Tutkimus- ja kirjoitustyön lisäksi on myös muun muassa etsitty näyttelyyn sopivia esineitä ja kuvitusta, valittu […]

Vanhempani hankkivat television kotiimme Helsingin Hämeentielle juuri ennen Rooman olympiakisoja 1960. Kuuluimme siis niiden noin 100 000 muun kotitalouden piiriin, joilla tuohon aikaan oli televisio. Viisivuotiaana ei mielikuvia kuitenkaan muistiin juuri tarttunut. Tai yksi kylläkin. Raivostuin pikkupojan kiihkeydellä kun Eeles Landström pudotti seiväshypyssä riman kolme kertaa. Tai ainakin näin minulle on kerrottu. Eeles Landström saavutti Roomassa […]

Kumpi saatiin ensin Suomeen, urheilukirjallisuus vai urheilujournalismi? Itse asiassa ajalta ennen ISBN- ja ISSN-koodeja on mahdoton selkeästi rajata, mikä painotuote tulisi noteerata kirjana, mikä lehtenä tai pienpainatteena. Modernia urheilua käsitteleviä kirjoja alettiin julkaista suomeksi 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vanhimman suomalaisen urheilukirjan tittelin saa perinteisesti Karl Göösin (sen sittemmin tunnetun Weilin+Göösin jälkimmäinen osakas) kirjoittama Voimistelun harjoitus-oppi vuodelta 1868. […]

Lyhyesti sanottuna; aikamoista vääntöä ja huokailua, mutta jos tämä ”henkinen matka” kiinnostaa, kannattaa lukea eteenpäin! Aluksi ajatus Pekka Tiilikaisen (1911–1975) ja Antero Mertarannan (1956-) vertailusta tuntui oikein hyvältä idealta ja helppoakin se olisi. Hehän ovat ihan erilaisia! Syvällisempi pohtiminen osoitti, että alkuperäinen olettamus oli kuitenkin ihan väärä. Tässä yksinkertainen selitys vertailun vaikeudelle: Tiilikainen selosti radioon. […]

Urheilujournalismilla on ollut monenlaisia tehtäviä ja rooleja Suomen urheilu- ja liikuntahistoriassa. Suuret linjat ovat muuttuneet niin yhteiskunnan muutoksen kuin itse urheilunkin muuttumisen myötä. Alkuun urheilujournalismi otti tehtäväkseen urheilupropagandan eli urheiluinnostuksen levittämisen laajemmalle. Tämä 1900-luvun alkupuolen ilmiö pohjautui erityisesti sille, että kirjoittajat olivat itsekin urheilijoita tai läheisesti urheilujärjestöjen kanssa tekemisissä. Tärkeää oli saada urheiluliikkeeseen lisää väkeä, […]

Urheilu on medialle hyvä kumppani. Urheilu tarjoaa medialle ehtymättömän tulosvirran ja dramaattista sisältöä. Urheilusta löytyy vaivatta myös tunteita kuohuttavia aineksia. Jääkiekon SM-liigan ympärillä on vellonut kohu jo viikkoja. Pelin ovat tulkinneet muuttuneen kohtuuttoman kovaksi muun muassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Tasavallan presidentin kannanoton tekee mielenkiintoiseksi se, että hänellä […]

Mikä on urheilumediaa? Mediallahan voidaan tarkoittaa koko viestinnän laajaa kenttää yleisesti, tiettyä viestintämenetelmää (televisio, radio, sanoma- ja aikakauslehdet, internet) tai tiettyä viestimuotoa (teksti, kuva, ääni).  Kaikkia näitä sisältyy myös urheilumediaan. Aloitin Sähkeestä someen -tutkimusmatkani urheilumedian marginaalista, suomalaisesta urheiluelokuvasta. Sieltä löytyi totta ja tarua, mutta mediaa silti kaikki tyyni. Urheiluaiheista on tehty sekä fiktio- eli näytelmäelokuvia […]

Mielenkiintoinen aihe kieltämättä. Kaikenlaisen median päivittäiskuluttajana on ehkä hyväkin välillä perehtyä syvällisemmin urheilumedian historiaan, ja erityisesti sen muuttumiseen aikojen myötä. Nykypäivän kiihkeärytmisen tiedonvälityksen aikana nousee pieni hymy suupieliin, kun ajattelee tiedonkulkua vaikkapa sata vuotta sitten: suomalaisille niin merkittävien Tukholman olympiakisojen 1912 tärkeimmät uutiset Kolehmaisen ja kumppaneiden saavutuksista luettiin lehdestä vasta päivä kilpailujen jälkeen. Kyllä tämän […]