yleisurheilu

Antwerpenissä 1920 Suomi sai uuden tähtiurheilijan, kun Paavo Nurmi voitti pitkillä juoksumatkoilla kolme kultamitalia ja yhden hopean. Millainen urheilusankari Antwerpenissa 1920 syntyi? Keväällä 1919 turkulainen viilari Paavo Nurmi aloitti varusmiespalveluksensa Turkuun sijoitetussa Porin Rykmentissä. Asepalveluksensa alussa 22 vuotta täyttänyt Nurmi tunnettiin Turun seudulla hyvänä kansallisen tason juoksijana, mutta valtakunnallisesti harva oli vielä hänen nimeään pannut […]

Neloisvoitolla aloitettiin Suomalaisen urheilun alamäestä on jaksettu jauhaa pitkään. Oikeastaan se alkoi jo sata vuotta sitten. Itsenäisen Suomen urheilijoiden avaus Antwerpenin olympiakisojen yleisurheilussa oli jotain, johon ei enää koskaan ole ylletty – eikä ylletä. Antwerpenin kisojen kesälajeista ammunnassa, jousiammunnassa, purjehduksessa ja pyöräilyssä oli kilpailtu jo ennen 14. elokuuta järjestettyjä avajaisia. Suomalaisurheilijat nähtiin areenalla avajaisten jälkeisenä […]

Suomen työläisurheilupiireissä vakuuteltiin Yhdysvalloissa asuvien kestävyysjuoksijoiden Hannes ja Viljam Kolehmaisen pysyvän uskollisena työläisaatteelle. Heitä oli vuosikaudet pidetty työläisurheilijoiden esikuvina. Työväen Urheilulehden mukaan Kolehmaiset olivat esimerkki köyhälistön kyvykkyydestä. Samaten heidän perustamassaan seurassa Kuopion Riennossa heihin suhtauduttiin vuoden 1919 aikana kuin parhaisiin aatetovereihin. Kunnianosoituksena veljekset kutsuttiin seuran kunniajäseniksi. Urheilupiireissä spekuloitiin, vieläkö Tukholman sankarista olisi juoksijaksi vuoden 1920 […]

Urheilun historiasta muistetaan parhaiten suuret voitot. Kohtalaisen hyvin mieleen jäävät myös mitalistit, Suomessa ainakin isoista lajeista, joissa niitä on tullut harvakseltaan. Katkerimmat tappiot, keskeytykset ja muut romahdukset saavat oman huomionsa. Mutta kuka muistaa hienosti neljänneksi venyneitä sankareita? Kolmen parhaan palkitseminen ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896 palkittiin vain kaksi parasta. Vuodesta 1904 lähtien […]

Elokuun alkupuolella Berliinissä järjestettiin yleisurheilun EM-kilpailut. Suomen osalta kisat sujuivat vaisusti, kun lopputuloksena oli nolla mitalia ja kolme pistesijaa. Kokeneen keihäänheittäjän Antti Ruuskasen kuudes sija ja miesten pikaviestijoukkueen finaalipaikka olivat parhaita suomalaissuorituksia. Kisojen jälkeen syyttävät sormet ovat jälleen osoitelleet suuntaan jos toiseenkin. Suomi jäi edellisen kerran ilman mitalia 52 vuotta sitten Budapestin EM-kilpailuissa, joten nyt […]

Mitaleita digitoidessa törmäsin hienoon palkintokokoelmaan ja sen pariin esineeseen, joihin oli kaiverrettu sana ”Urheilukuningas”. Aika mahtipontinen termi, jos sitä tarkemmin ajattelee. Nykypäivän urheilijoista ainakin Jari Litmanen on nimetty Kuninkaaksi. Litmanen ei ole Suomen urheiluhistorian ainoa kuningas, vaan kuninkaallisia on ollut useita alkaen vuodesta 1902, jolloin urheilukuninkaan tittelistä kilpailtiin – enempi tai vähempi virallisesti – ensimmäisen […]

Yleisurheilun vuoden 1971 EM-kisojen jälkeen Olympiastadionille tehtiin aluksi pienempiä, lähinnä julkisivuun ja sisätiloihin, liittyviä korjauksia. Veroviraston muutettua pois eteläkaarteesta 1975 tilalle muuttivat urheilu- ja ulkoiluvirasto sekä kansakoulujen kanslia. Sisätiloihin tehtiin muutoksia vuokralaisten esitysten mukaan. Tornin ja museosiiven rappauspintojen perusteellinen korjaus suoritettiin 1977–1979. Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat järjestettiin Helsingin Olympiastadionilla 7.–14.8.1983. Kisojen vaatimat muutokset ja korjaukset kohdistuivat […]

1960-luvulle tultaessa Olympiastadionin valmistumisesta oli kulunut jo reilut parikymmentä vuotta. Se oli selvinnyt kunnialla vuoden 1952 olympiaurakastaan, mutta uusia koitoksia oli edessä. Stadionille ei tehty mittavia remontteja 60-luvulla, vaan tyydyttiin lähinnä parantelemaan kentän valaistusta sekä selostamoita. Yleisradio rakennutti omalla kustannuksellaan kuusi uutta selostamoa ja kolme tarkkaamoa pääkatsomon eteläpään yläosiin 1963. Kahtena seuraavana vuonna tehostettiin kentän […]

Kuinkahan monta tällaista urheilijaperhettä löytyy maailmalta: kolme veljestä osallistui 1920- ja 1930-luvulla olympiakisoihin ja neljäskin oli kansallisesti menestynyt pika-aituri, joka meni naimisiin suksivoidegurun ja hiihdon mesenaatin Rasva-Rossin tyttären kanssa. Lisäksi veljeksistä yhden tyttären mies nousi olympiavoittoon 1970-luvulla. Ei varmaankaan aivan ruuhkaksi saakka. Tähän saakka olin pitänyt kuopiolaislähtöisiä Kolehmaisen juoksevia veljeksiä jotenkin erikoisena urheilijaperheenä, mutta kyllä […]

Otimme varaslähdön otsikonmukaiseen toimintaan jo etuajassa, sillä maanantaina saimme Lahdesta pitkään hartaasti toivotun, odotetun ja valmistellun lähetyksen. Noin sata hyllymetriä asiakirjoja. Tämä potti koostui pääosaltaan ehkä suurimmasta aukostamme arkistossa: Suomen Hiihtoliiton arkistosta. Kyseinen arkisto on sijainnut Lahden Hiihtomuseon hallussa jo ammoisista ajoista. Käytännön syistä tuli ajankohtaiseksi siirtää se meille. Olemme tehneet aiempinakin vuosina siirtoja Lahden […]