Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
11.02.2014
Urheilumuseo

Tappaako mammuttitauti olympiakisat?

Sotšin kisat ovat jälleen virittäneet keskustelun olympialaisesta suuruudenhulluudesta. Ei ihme. Liki Suomen valtion budjetin verran maksaneet kisat ovat historian kalleimmat. Olympiakisojen on väitetty tulleen tiensä päähän.

Isäntämaissa
olympiakisat näkyvät kaikkialla. Venäjän keskuspankin Sotšin kisojen kunniaksi
liikkeelle laskema 100 ruplan seteli sopii kuva-aiheeltaan suomalaiseen makuun.

Olympiakisojen kuolemaa on ennustettu koko niiden historian ajan. Hankalimmat vaiheet ajoittuvat 1900-luvun alkuun, eivätkä ne johtuneet kisojen suuruudesta. Pariisin (1900) ja Saint Louisin (1904) kisat jäivät maailmannäyttelyiden varjoon.

Lontoossakin (1908) kisat käytiin brittiläis-ranskalaisen teollisuusnäyttelyn kyljessä, mutta ne saivat kuitenkin enemmän huomiota. Lontoon kokemusten pohjalta toteutetut Tukholman kisat 1912 antoivat perusmuodon kesäolympialaisille. Hyvä perusta antoi mahdollisuuden jatkaa kisoja ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Keskustelu kisojen mammuttimaisuudesta alkoi jo 1930-luvulla. Se jatkui 1940-luvun lopulla, jolloin Erik von Frenckell veti Helsingin kisojen alla KOK:n työryhmää, jonka tehtävänä oli miettiä kisojen supistamista. Ryhmä ehdotti osan kesäkisojen lajien siirtämistä talvikisoihin. Vanhat herrat päätyivät esittämään jopa naisten osanoton rajoittamista.

Ehdotukset eivät koskeneet Helsingin kisoja, joista tuli siihenastisista suurimmat. Ulkomaisissa kommenteissa puhuttiin jo mammuttimaisista kisoista.

Olympiakisojen kasvu aiheutti ongelmia 1970–1980-luvuilla. KOK ratkaisi ongelman kasvattamalla kisoja ja tekemällä niistä sponsoreita houkuttelevan mediatuotteen. Los Angelesin (1984) liikemiesvetoiset kisat herättivät omana aikanaan paljon kritiikkiä, mutta olympialaisten oli kuitenkin muututtava pysyäkseen hengissä. Talvikisojen siirtäminen kahden vuoden päähän kesäkisoista on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi, vaikka ratkaisu ei miellyttänyt olympiapuritanisteja.

Medianäkyvyys on lisännyt järjestäjien paineita toteuttaa edellisiä kisoja huikeampi tapahtuma. Kääntöpuolena on ollut näkyvyyden tuoma kasvanut terrori-iskujen pelko. Turvatoimet nielevät merkittävän osan järjestelykuluista.

Kisapaikat, mediapalvelut ja turvajärjestelyt ovat vaatineet yhä enemmän voimavaroja. Pääosassa vapaan kansalaiskeskustelun sallivista maista kisoille onkin vaikea löytää yleisen mielipiteen tukea. Isäntätarjokkaita löytyy silti. Kehittyvissä talouksissa on halua liittää olympiakisat osaksi maan menestystarinaa. Harvainvaltaisten kansakuntien johtajat toivovat isännyyden pönkittävä valta-asemaansa.

 

Sotšin kisat henkilöityvät Vladimir Putiniin. Vahvaan
sidokseen liittyy isoja riskejä.

Sotšin kisojen kokemusten perusteella KOK käy taatusti tarkasti läpi järjestelykuluihin kohdistuneen kritiikin. Se joutuu etsimään keinoja, millä rahan talikointia olympiahankkeisiin voitaisiin rajoittaa. Tärkein vaikuttamisen paikka on kisaisäntien valinta.

Jopa ymmärrys useammassa maassa järjestettäviä olympiakisoja kohtaan saattaa lisääntyä. Etenkin talvikisojen jako voi nousta keskusteluun. Jos näin käy, joku alkaa todennäköisesti taas lämmitellä suomalaisia olympiahaaveita. Jäitä ja lunta kannattaa kuitenkin panna hattuun: talvikisojenkin järjestäminen on kallista, vaikka ne voi toteuttaa murto-osalla Sotšin kustannuksista.

Lisää aiheesta: Eve Mantun radio-ohjelma 8.2.: Kuriton kokous: Olympia-aate on kuollut! Studiossa Aija Salo ja Jouko Kokkonen.

Jouko Kokkonen