Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
12.02.2016
Urheilumuseo

Urheilukirjan arvostus kasvussa?

Suomalaisilla kirjallisuuspalkinnoilla on 150 vuoden perinteet. Valtion kirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1865 ja sen sai Aleksis Kivi teoksestaan Nummisuutarit. Vuoden urheilukirja -palkinnolle aika ei varsinaisesti ollut vielä kypsä, sillä ensimmäiseksi suomenkieliseksi urheilukirjaksi noteerattu Voimistelun harjoitus-oppi ilmestyi vuonna 1868. Ensimmäisen edes jossain määrin liikunta-aiheisen palkinnon kuittasi Eino Leino, jolle myönnettiin vuonna 1901 Valtion kirjallisuuspalkinto kokoelmasta Hiihtäjän virsiä.

Nykyään nimellä Kirjallisuuden valtionpalkinto tunnettu huomionosoitus on jaettu 928 kertaa. Joukossa ei ole yhtään urheilullisin perustein valittua teosta tai kirjallista suoritusta. Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa puolestaan on jaettu vuodesta 1968 lähtien yli 500 suomalaiselle toimittajalle, kirjailijalle ja kulttuuripersoonalle. Urheiluaiheesta palkinto on myönnetty kahdesti: Mauno Saarelle vuonna 1980 kirjasta Juoksemisen salaisuudet ja vuonna 1996 televisiodokumentin Päätön, tankattu keho tekijöille.

Mauno Saari: Juoksemisen salaisuudet (1979)

Yli 180 kaunokirjallista teosta on kolmen vuosikymmenen aikana yltänyt Finlandia-palkintoehdokkuuteen. Toistaiseksi joukossa ei ole nähty urheilukirjaksi luokiteltavia teoksia. Tosin Kjell Westön kirjoittama Finlandia-ehdokas vuodelta 2013, Kangastus 38, kertoi Olympiastadionilla kesällä 1938 kisatusta 100 metrin juoksusta sen verran todistusvoimaisesti, että juoksun tulokset muutettiin 75 vuotta myöhemmin. No, toki Suomen Urheiluliitto perusteli päätöstään hieman romaanin tekstiä laajemmalla aineistolla.

Tietokirjallisuuden puolella urheilu on kelpuutettu paremmin palkitsemisen arvoiseksi teemaksi. Antiikin urheilu -teos voitti Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2005 ja vuonna 2013 kilvassa oli ehdolla kirja Vapaalasku.

Urheilun ja kirjallisuuden ei aina edes niin rauhanomaisessa rinnakkaiselossa näyttää tapahtuneen tällä vuosituhannella muutenkin lähentymistä. Merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta myönnettävän Savonia-palkinnon on voittanut nyt kahdesti perättäin urheiluaiheinen, nimenomaan kestävyysjuoksuun liittyvä kirja. Vuosi sitten palkinnon sai Jouni Tossavainen teoksellaan Hannes Kolehmainen – New Yorkin lentävä suomalainen. Tänä vuonna Savonialla palkittiin Karo Hämäläisen Yksin, joka ammentaa sisältöä Paavo Nurmi -myytistä.

Yksin tuli valituksi myös Vuoden urheilukirjaksi. Urheilumuseon asettama raati on valinnut Vuoden urheilukirjan 36 kertaa vuodesta 1980 lähtien. Kaikki kirjat kansikuvineen ovat esillä nettisivuillamme.

Matti Hintikka