Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16
11.03.2019
Urheilumuseo

Urheilulajin synty ja loppu: leet*

Kesällä 2007 elettiin nousukauden huumaa. Nokian brändi kirkastui kirkastumistaan ja yhtiön vetämä ICT-klusteri sylki rahaa suomalaisille kuin viimeistä päivää. Suomen talous kasvoi vauhdilla, ja tulevaisuususko oli vahvaa. Vuoden kotimainen mediatapahtuma, Euroviisut, järjestettiin Lordin voiton ansiosta Helsingissä toukokuussa ’True fantasy’ -teemalla.

Todellista fantasiaa tavoittelivat puheissaan myös rajattomiin mahdollisuuksiin uskoneet suomalaiset nuoret ekonomit, jotka kehittivät suoraan kansainväliseksi menestystarinaksi pyrkivää urheilulajia, leetiä. Leetistä piti tulla aikakauden suurin tv-elämys, joka haki inspiraatiota niin Selviytyjät -tosi-tv:n luoja Mark Burnettilta kuin Formula-moguli Bernie Ecclestonelta. Tai ainakin näin lajin innovaattorit mainostivat.

Spring Sports Ltd. yhtiön kunnianhimoa osoitti, että heti ensimmäisessä kansainvälisessä leet-turnauksessa olisi pääpalkintona miljoona dollaria. Uuden uljaan spektaakkelin ideana oli tehdä tavallisista ihmisistä kansainvälisiä urheilutähtiä. Hurjat puheet innostivat median tarttumaan aiheeseen laajasti. Kovien tavoitteiden voi arvioida olleen keskeinen osa pelin markkinointistrategiaa, olihan miljoonan dollarin palkintoraha uudelle lajille kiinnostavampi jutun kärki kuin hidas kasvu ja ruohonjuuritason toiminta. Menestyvien urheilulajien kehittäminen ylhäältä alaspäin on kuitenkin osoittautunut harvinaiseksi ja huomattavia resursseja vaativaksi, kuten leetinkin kehittäjille myöhemmin selvisi.

”Just a thought I want to share: LEET is a game of awareness, strength, and pure determination; skills needed for success in life also! So let’s together stand up, push this forward, and turn into the LEET into the next global phenomenon! The world needs a bizarre wake-up call: let’s give them something they have never seen!” (Nimimerkki Jake leet.tv -verkkosivulla 8.2.2007)

Mistä leetissä sitten oli kyse?

Tiivistetysti yhdistelmästä hillitöntä markkinointipuhetta ja evoluutiossaan keskeneräistä pallopeliä.

Leet is an action-packed, exhilarating new sport created by sports and television industry professionals for ”The Winning Team Challenge”. An exciting, fast-paced, and mentally demanding game, LEET is the ultimate experience for players and spectators alike, where a mixture of team work, ability, and individual resolve, are essential characteristics of any successful team.

The core of ”The Winning Team Challenge” – a revolutionary global sports-based media competition with millions at stake – LEET represents a modern transformation of the sporting world. A physical, yet non-contact sport, men and women can compete freely with each other within the custom designed LEET arena; an astounding architectural feat standing over seven metres tall and completely transparent, and fight their way to stardom and sporting greatness. As nobody has ever played this sport before, LEET and ”The Winning Team Challenge” offers everybody an equal chance at realising their potential, and their dreams.

With all these features, tactical elements never before witnessed in the sporting world, and astounding media potential, LEET really is sports 2.0 – a re-invention of traditional values for the next generation of sports and entertainment. (Leet.tv 14.12.2007)

Leet-konsepti. Pelin promomateriaalia.

Markkinointijargonin perusteella leet oli siis modernisti median ehdoilla rakentuva urheilulaji, jossa yksinkertaistettuna kaksi neljästä kenttäpelaajasta koostuvaa joukkuetta yrittää tehdä pisteitä ampumalla mailallaan kimmoisan pienen pallon kolmen metrin korkeudella sijaitsevaan pyöreään maaliin. Pelaajat käyttävät kourumaista LEET-mailaa LEET-pallon ampumiseen, syöttämiseen ja kiinniottamiseen, joskin myös kädellä saa ottaa pallon kiinni. Joukkue, jolla on enemmän pisteitä pelin loppuessa voittaa. Lisäksi säännöissä on erilaisia rangaistuksia ja muita teknisiä määrittelyitä. LEET-areenan sivuilla on kolme metriä korkeat kaarevat laidat ja kenttää ympäröi squashista tuttu läpinäkyvä seinä, jotta yleisö näkee kentälle hyvin. Luonnollisesti kaarevalaitaisia areenoita ei alkuvaiheessa ollut tarjolla, vaan selvästi esimerkiksi pelotasta, squashista, haavipallosta ja koripallosta vaikutteita ottanutta peliä pystyi pelaamaan tavallisissa liikuntasaleissa ja nurmikolla.

Peli sai alkunsa työvoimakoulutusta tarjonneen Spring Housen johtoportaassa, tarkemmin ottaen saunan lauteilla vuonna 2004, kuten monilla suomalaisideoilla on ollut tapana syntyä. Pelin kehittäjät virittelivät pahviputkista, teipistä ja foliosta mailat ja käyttivät kokeena golf- ja kössipalloja. ”Kun huomasimme lajin todella toimivan ja sen pelaamisen olevan hauskaa, koko asian ydin oli varmistettu. Lanseeraus oli enää kiinni vain omasta sitoutumisesta ja vilpittömästä uskosta unelmaa kohtaan”, yksi kehittäjistä arvioi Taloussanomille kesällä 2009. Vastaanotto uudelle pelille vaihteli laidasta toiseen – osan mielestä oli mieletöntä yrittää perustaa uutta urheilulajia, kun toiset suhtautuivat tulokkaaseen ja visioihin kiinnostuneen positiivisesti. Huikeat puheet ja lupaukset herättivät huomiota, sillä olihan samoihin aikoihin selviämässä esimerkiksi Wincapitan pyramidihuijaus.

Vuonna 2007 tapahtui ennakoimattomia asioita, jotka vaikuttivat uusiin hankkeisiin ja tuotantoihin sijoittamiseen, kun asuntomarkkinoiden hintakuplan puhjettua useat asuntolainoittajapankit kaatuivat konkurssiin Yhdysvalloissa. Näiden pankkien tappiot siirtyivät suoraan investointipankeille, jolloin paniikki levisi koko rahoitusalalle. Pankkikriisi välittyi myös Eurooppaan, ja se jatkui vuonna 2009 euroalueen velkakriisillä, kun Kreikan vääristellyt taloustilastot paljastuivat. Leetin kehittäjien mukaan juuri talouden taantuma pysäytti lajin väistämättömän voittokulun. Todennäköisesti asiassa painoi myös pelin ja ohjelmakonseptin keskeneräisyys.

Leet ei ollut ensimmäinen tosi-tv-ohjelma, jossa tavoitteena on ollut rakentaa ilmiö tavallisten ihmisten kilpailemisesta urheilulajissa rahan perässä. Jollain tasolla onnistuneista esimerkeistä Suomessa tuli tutuksi American Gladiatorsin (1989–1996) kotimainen versio Gladiaattorit (1993–1994), jonka ohjasi Renny Harlin ja tuotti Markus Selin gladiaattoritähtenään Tony ’Viikinki’ Halme. Sarja oli luonnollisesti tuttu pelin kehittäjille lapsuudesta. Hieman vastaava formaatti on esimerkiksi japanilainen Sasuke (1997-), joka on viime vuosina tullut Suomessakin tutuksi valtaisaa suosiota keräävästä American Ninja Warrior –versiosta, jossa kilpailijat yrittävät suorittaa yhä vaativammaksi käyviä esteratoja.

Ehkä paras vertailukohta leetille on kuitenkin alamäkiluistelu, joka alkoi hahmottua 2000-luvun alussa Red Bullin markkinointiosastolla, joka otti tavoitteekseen uuden urheilulajin luomisen. Tuloksena oli spektaakkelimainen ja eksoottinen laji, jossa neljä urheilijaa syöksyy alaspäin jäistä ränniä Red Bull -logot rinnassaan. Tukholmasta vuonna 2001 alkanut energiajuomayhtiön kisasarja osoittautui erinomaiseksi näkyvyyden kohottajaksi ja brändin kiillottajaksi, ja kiertue on jatkanut tauotta kahden vuosikymmenen ajan. Käytännössä alamäkiluistelun näkyvyys alkoi kunnolla kasvaa noin 2008–09, jolloin myös vuosittaisten tapahtumien määrää lisättiin. Keskeistä alamäkiluistelun näkyvyydelle oli Red Bullin lähes rajattomat markkinointiresurssit, sillä suorituspaikkojen puuttumisen vuoksi lajista ei voi koskaan kasvaa massojen lajia.

Kuvakaappaus playleet.com 25.5.2010 (Internet Archive)

Red Bullin alamäkiluistelun idea oli lähinnä yhtiön brändimielikuvan vahvistaminen. Leetistä sen sijaan yritettiin medianäkyvyyden avulla aidosti tehdä massojen lajia. Sivubisneksenä leetin kehittäjät kaavailivat myyvänsä lajista kiinnostuneille virallisia pelivälineitä, muovisia mailoja ja kimmoisia palloja. Vaikka tv-sopimus ja miljoonan dollarin palkinnot olivat huimia unelmia, oli leetin taustahahmoilla myös realistisia visioita lajin kasvusta. Verkkosivut, kuten leet.tv ja playleet.com, näyttelivät tässä tärkeää osaa. Ajatus oli, että sivustot toimisivat linkkeinä pelaajayhteisön välillä, foorumina, missä jaettaisiin kuvia ja videoita harjoituksista ja peleistä. Internetin trendit olivat selvästi hallussa, mutta alustat osoittautuivat virheeksi, sillä vuonna 2008 lanseerattu playleet.com ei noussut näyttävyydestään huolimatta erityisen aktiiviseksi foorumiksi missään vaiheessa. Aktiivisia pelaajia oli mahdollisesti vain kymmeniä tai satoja, vaikka kehittäjät tekivät jalkatyötä kotimaisissa kouluissa ja Yhdysvaltain yliopistoissa. Markkinointiyrityksistä asia ei jäänyt kiinni, mutta sosiaalinen media alkoi pöhistä kunnolla vasta vuosikymmenen vaihteessa käyttöliittymältään helppojen älypuhelimien ja sopivien sovellusten myötä.

Joka tapauksessa maailman ensimmäinen leet-turnaus pelattiin Helsingin Urheilutalolla syksyllä 2008, jonka jälkeen peli jäi kypsymään, vaikka taustatahojen mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa oli sovittu jo yli sadan yliopiston kanssa leet-liigojen järjestämisestä. Tällaisia liigoja ei syntynyt, eikä ainakaan internet paljasta jälkiä yhdysvaltalaisesta leet-pelikulttuurista. Yksi pelin kehittäjistä kyllä asui Yhdysvalloissa, mikä selittää markkinointipuheita.

Hiljaiseloa elellyt leet teki hieman yllättäen paluun parrasvaloihin vuonna 2011, kun Kiinassa tuotettuja pelivälineitä alkoi ilmestyä myyntiin ABC-ketjun huoltoasemille. Kotkan Meripäivillä sopivan satamahallin löytäneet tekijät olivat sittenkin sorvanneet kaikessa hiljaisuudessa tv-tuotantoyhtiö Metronomen kanssa sopimuksen MTV3:lla esitettävästä Voittajajoukkue-sarjasta, jossa oli jaossa voittajalle 55 555 euroa. Ohjelman isännäksi rekrytoitiin koripallovaikuttaja, esimerkiksi Pelkokerrointa juontanut, Aleksi Valavuori. Ajatus oli tehdä Suomen ohjelmasta prototyyppi, jota kopioitaisiin ulkomailla ja lopulta pelattaisiin esimerkiksi maiden parhaiden joukkueiden välillä mestaruusturnauksia. Markkinointiin satsattiin huomattavasti.

Leet-pelivälineet

Uusi ohjelma oli ”draamantäyteinen viihdeshow kamppailusta kohti ensimmäistä Voittajajoukkuetitteliä ja suurta palkintosekkiä, lajissa jota kukaan ei ole pelannut.”

Kotkan kaupunki lähti innolla mukaan tukemaan uutta hanketta, ja vuokrasi Leet International Oy:lle hallin kahdeksi vuodeksi ilman vuokranmaksuvelvoitetta. YIT rakensi satamaan Suomen ja maailman ensimmäisen, tyylikkääksi kehutun, Leet-peliareenan vuoden 2012 aikana. Vastaavasti pelin kehittäjät ja tuotantoyhtiö laittoivat jopa satoja tuhansia euroja kiinni sijoitukseen, ja saivat puhuttua mittavan määrän yhteistyökumppaneita ja mainostajia hitiksi povaamalleen tuotteelle. Myös MTV3 uskoi tuotteeseen ja asetti sen loppusyksyllä 2012 lauantai-iltaan kello yhdeksään.

Voittajajoukkue-finaali

Realityviihdettä ja urheilua sekoittaneesta ohjelmasta ei tullut hitti, vaan huti. Voittajajoukkue ei tavoittanut toivottua suosiota, kun sen ensimmäiset jaksot keräsivät keskimäärin 125 000 katsojaa, ja katsojaluvut laskivat jatkuvasti, joten MTV3 siirsi ohjelman lähetykset lauantaipäivään. Laji ei vain lähtenyt lentoon yleisön keskuudessa. Internetin keskustelupalstojen kommentit kuvasivat, kärjistetysti, nuoren pelin luonnollisia haasteita:

”Kovasti tuntuu olevan tuntemattomaan peliin saatu rahaa taustalle. Itse pelinähän tässä kusee kaikki.
– Joukkuepeli, jossa ei voi puolustaa omaa maalia.
– Areena, jollaista ei löydy mistään, eli harrastajia ei tule.
Toivottavasti kuolee nopeeta niin saadaan lauantain-iltoihin jotain parempaa katsottavaa.”
(Muropaketti 17.9.2012, nimimerkki xipe)

”Pelissä on mahdotonta tai kannattamatonta rakentaa mitään syöttöihin perustuvia syöttöketjuja ja -kuvioita. Niinpä paras taktiikka on roiskia pitkä päätyyn jota on mahdoton saada haltuun mutta sitten toivotaan, toivotaan että omat sen sieltä kourivat haltuun sen poukkoilevan pallon, koska silloin maalinteko on todella helppoa läheltä. 
Katsojille ei mitään viihdettä koska kaikki on tuuria eikä taktiikkaa ole. Sama kuin heittelisi kruunaa ja klaavaa (vähän painotettuna).”
(Muropaketti 29.9.2012, Aramis)

Pelissä oli uudelle lajille tyypillisiä rakenteellisia haasteita. Pelaajien taitotaso suhteessa pelivälineeseen oli heikko ja joukkueena pelaaminen sekavaa. Periaatteessa kukaan ei tiennyt, miten uutta lajia tulisi optimaalisesti pelata, mikä yleisön näkökulmasta näyttäytyi ennemmin koheltamisena ja sattumana kuin johdonmukaisena lajitekniikkana. Pelin kehittäjät näkivät juuri ’tavisten’ tuomisella rahajahtiin oman arvonsa, mutta suurta yleisöä asia ei vaikuttanut kiinnostavan.

Leet-pelit hiljenivät Kotkan Satamahallissa tv-sarjan jälkeen, kun uutta tuotantokautta ei seurannut. Hallin vuokranmaksun piti alkaa maaliskuussa 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja Kotkan kaupunki alkoi karhuamaan saataviaan. Leet-yritys tarjosi vuokrien kattamiseksi kaupungille halliin jääneen pelikentän muine rakennelmineen ja laitteineen. Tähän myös Kotkan kaupunki suostui, mistä kaupungin poliitikot hermostuivat jälkikäteen virkamiehille. Mitä tehdä leet-hallilla, jolla ei ollut käyttäjiä?

Vuoden 2015 jälkeen leetistä ei ole uutisoitu, ja pelin kehittäjät vaikuttavat siirtyneen uusien töiden pariin. Pelin oikeudet omistavalta Leet International Oy:ltä taas löytyvät vuodelta 2016 velkomustuomiot kymmenien tuhansien eurojen saatavista. Ensimmäisen vuosikymmenen aikana lajin kaupallistuminen on siis jäänyt toteutumatta. Ehkä jossain vaiheessa liikuntakulttuuri saa nähtäväkseen vielä leet 2.0:n, sillä kyllä maailmaan pelejä mahtuu. Historia on näyttänyt, että ihmiset innostuvat mitä erilaisimmista urheilulajeista, eivätkä teoreettiset mallit pysty selittämään lajien suosion syntyä kovinkaan yksiselitteisesti (ks. esim. https://www.researchgate.net/publication/230571143_On_the_Evolution_of_Sport ).

*Leet on tietokone- ja pelimaailmassa noin vuosituhannen vaihteessa yleistynyt käsite, joka viittaa ’eliittiin’ eli erityisen taitaviin pelaajiin tai hakkereihin, ja se sisältää erilaisia merkityksiä asiayhteydestä ja käyttäjästä riippuen.

Kalle Rantala

Lähteet:

City 17.8.2007. ’Pelimiehet ja lajin synty.’ Heini Larros. < https://www.city.fi/ilmiot/pelimiehet+ja+lajin+synty/2416 >

Markkinointi & Mainonta 7.5.2010. ’Mihin jäi leetin maailmanvalloitus.’ Olli Harma. https://www.marmai.fi/uutiset/mihin-jai-leetin-maailmanvalloitus-6275221

Helsingin Sanomat 29.9.2007. ’Seuraava Big Brother?’ Jyrki Räikkä.

Helsingin Sanomat 11.9.2012. ’Uusi urheilulaji häviää makkaransyönnille.’ Jyrki Räikkä.

Iltasanomat 9.10.2012. ’Aleksi Valavuoren ohjelma menestyi surkeasti – tilalle ulkomaisia uusintoja.’ < https://www.is.fi/viihde/art-2000000547090.html>

Internet archive https://archive.org/

Kaaritaivutus.fi 6.6.2012. ’Kaaritaivutus toimitti teräsrungon ja kaarevat palkit maailman ensimmäiseen leet areenaan.’  https://kaaritaivutus.fi/blogi/2012/06/6/kaaritaivutus-toimitti-terasrungon-ja-kaarevat-palkit-maailman-ensimmaiseen-leet-arenaan

Kaleva 16.10.2008. ’Tyhjästä tähteyteen.’ https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tyhjasta-tahteyteen/333613/

Markkinointi & Mainonta 14.9.2012. ’Leet ponnistelee pinnalle nyt MTV3:n sarjassa.’ Miia Turunen. https://www.marmai.fi/uutiset/leet-ponnistelee-pinnalle-nyt-mtv3-n-sarjassa-6286117

Plaza 6.9.2012. ’Voittajien tekijä.’

Protestilista.fi < https://www.protestilista.com/yritys/1959338-7 >

Rakennuslehti 10.9.2012. ’YIT rakensi Leet-peliareenan Kotkaan.’ < https://www.rakennuslehti.fi/2012/09/yit-rakensi-leetpeliareenan-kotkaan/ >

Red Bull. ’Red Bull Crashed Ice: The Evolution.’ < https://www.redbull.com/int-en/red-bull-crashed-ice-the-evolution >

Taloussanomat 5.5.2009. ’Saunan lauteilta kohti miljoonapeliä.’ Sanni Saari. < https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000001630704.html >

Turun Sanomat 31.12.2008. ’Kumipallo kourumailassa.’ Markus Majabacka.

Yleisradio 30.4.2015. ’Talousvaikeuksissa rypevälle kaupungille suuret tappiot tv-flopista – antoi silti velat anteeksi.’ Valtteri Kykkänen. < https://yle.fi/uutiset/3-7964651 >