Skip to content

Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994 Maailmanennätys / Jani Sievinen / 200 m sekauinti / 1.58,16 / Rooma 1994

01.58,16
16.11.2021
Urheilumuseo

Urheilumuseo Go – lisättyä urheilutodellisuutta

Urheilumuseo sijaitsee keskellä kulttuurimaisemaa, jolla on ainutlaatuinen merkitys Suomen urheiluhistoriassa. Olympiastadion, Pallokenttä, Eläintarhan kenttä, Helsingin jäähalli, Töölönlahti, Alppipuisto – muutaman neliökilometrin kokoisella alueella on tehty ja koettu useammankin lajin historiassa merkittäviä hetkiä. Eläintarhan maaperään on kerrostunut sukupolvien unelmien ja karvaiden pettymysten lisäksi kosolti kuntoilun ja arkiliikunnan muistoja, joista varhaisimmat yltävät 1800-luvun puoliväliin.

Urheilumuseo Go -mobiilisovellus mahdollistaa lähialueemme urheiluhistorian esittämisen uuden teknologian avulla ennen kokemattomalla tavalla. Keväästä lähtien yhdessä CTRL Realityn kanssa työstämämme sovellus on nyt vapaasti ladattavissa Googlen ja Applen sovelluskaupoista. Sovellus hyödyntää muun muassa Pokemon Go -pelistä tuttua lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) tekniikkaa.

Urheilumuseo Go sisältää kolme lähialueellamme kulkevaa kävelykierrosta: Eläintarhanajot, Pallokentän kaikki kasvot ja Promenadi. Neljäs kierros kulkee näyttelymme sisällä. Kierrokset sisältävät viidestä hieman yli kymmeneen sisältökohdetta, jotka kuljetaan ennalta määritetyssä kulkujärjestyksessä läpi.

Sovellus paikantaa käyttäjän GPS-signaalin avulla ja aktivoi AR-sisällön käyttäjän lähestyessä sisältökohteita. Kännykän ruudulle avautuu esimerkiksi näyttäviä vanhoja valokuvia, jotka on otettu siinä kohdassa, jossa käyttäjä sillä hetkellä seisoo. Valokuvien vierellä greenscreen-tekniikalla loihdittu virtuaalinen opas kertoo kuviin liittyviä tietoa ja tarinoita. Sisätilassa kulkeva kierros eroaa ulkokierroksista siinä, että se perustuu GPS:n sijaan bluetooth-majakoihin, jotka on sijoitettu kohteiden lähelle.

Alla kierrosten esittelyt ja muutama sisältömakupala.

Eläintarhanajot

Eläintarhanajot oli Pohjoismaiden suurin moottoriurheilukilpailu vuosina 1932–1963. Kilpa-autot ja moottoripyörät kiersivät samaa kahden kilometrin rataa, joka kulki Eläintarhan puistossa Vauhtitiellä ja Hammarskjöldintiellä. Kapealla ja mutkaisella radalla nopeudet kohosivat jopa yli 120 kilometrin tuntivauhtiin, mikä teki ajoista varsin vaarallisen tapahtuman niin kuskeille kuin katsojille, mutta myös lisäsi niiden houkuttavuutta: katsojamäärät kohosivat vuosittain kymmeniin tuhansiin. Eltsun ajot loppuivat vuoteen 1963, kun nuori ruotsalaiskuski Örjan Atterberg sai surmansa lähdössä sattuneessa kolarissa.

Eläintarhanajot-kierroksen reitti kohteineen. © OpenStreetMap
Yksi kierroksen sisältökohteista sijaitsee legendaarisessa Kuolemankurvassa Vauhtitien ja Hammarskjöldintien risteyksessä. Kuva: Urheilumuseo
Eläintarhan ajojen ratakartta katsomoineen vuodelta 1958. Kuva: Urheilumuseo

Kierroksellamme kuljetaan sama kahden kilometrin pituinen reitti, jota Eltsun ajoissa käytettiin. Kierros alkaa Vauhtitien pohjoisosasta junaradan ja Eläintarhan urheilukentän välistä, ja sen kesto kävellen on noin 45 minuuttia.

Pallokentän kaikki kasvot

Vuonna 1915 valmistunut Töölön Pallokenttä oli Suomen ensimmäinen täysimittainen nurmijalkapallokenttä. Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä Pallokentästä kasvoi urheilukeidas, jossa nähtiin jalkapallon lisäksi muun muassa jääpalloa, taitoluistelua, pesäpalloa, voimistelua, tennistä ja ratsastusta. Kokonaisuuden kruunasi Pallokentän yläpuolelle 1938 noussut Olympiastadion.

Pallokentän kaikki kasvot -kierros kohteineen. © OpenStreetMap
Ilmakuva Talonpoikaismarssin aikana heinäkuussa 1930. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Pallokentän kaikki kasvot -kierroksella tutustutaan ”Bolliksen” monipuoliseen urheiluhistoriaan. Kierros alkaa Urheilumuseon vieressä sijaitsevilta kallioilta – jokseenkin yläpuolella olevassa kuvassa erottuvan puisen paviljongin kohdalta. Kierroksen pituus on kaksi kilometriä ja kesto kävellen noin 45 minuuttia.

Promenadi

Helsingissä alettiin 1800-luvun puolivälissä rakentaa kaupungin silloisille laitamille, Töölönlahden pohjoispuolelle, yleistä kaupunkipuistoa, jossa vähävaraisetkin kaupunkilaiset pääsisivät liikkumaan ja virkistäytymään kauniin luonnon keskellä. Esikuvana oli Tukholman Djurgården, joten aluetta alettiin kutsua Eläintarhaksi, vaikka eläintarhaa sinne ei ollut tarkoitus perustaa – eikä koskaan perustettukaan. 1862 valmistunut rautatie jakoi alueen radan länsipuolella sijaitsevaan Eläintarhaan ja itäpuolen Alppipuistoon.

Promenadillamme pääset tutustumaan Eläintarhan alueen mielenkiintoiseen varhaishistoriaan 1800-luvun puolivälistä itsenäisyyden ajan alkuun. Kierros kertoo alueen monipuolisesta merkityksestä Suomen kulttuurille. Se vie kulkijansa esimerkiksi sille kohtaa Töölönlahden pohjoisrantaa, jossa Hugo Simberg vuonna 1903 maalasi yhden kultakauden ajan taiteen tunnetuimmista maalauksista, Haavoittuneen enkelin.

Sisältökohteissa esitellään myös useita tunnettuja ja unohdettuja urheilupaikkoja Eläintarhan urheilukentästä Alppilan hyppyrimäkeen. Neljän kilometrin pituinen reitti alkaa Töölönlahdelta ja kulkee Alppipuiston kautta Eläintarhan kentälle, Mäntymäelle ja lopulta Talvipuutarhalle. Kierroksen kesto kävellen on noin 75 minuuttia, ja se kulkee osittain kävelyteiden ulkopuolella, eikä siksi sovellu liikuntarajoitteisille.

Promenadi-kierroksen reitti kohteineen. © OpenStreetMap
Alppipuistossa sijaitsi hyppyrimäki vuosina 1904-1939. Promenadin yksi sisältökohteista on paikassa, jossa tämä kuva 1920-luvulla otettiin. Kuva: Urheilumuseo
Vuonna 1870 rakennettu ravintola Alppila (Alphyddan) oli vuosikymmenien ajan Alppipuiston suosittu pysähdyspaikka ja nähtävyys. Ravintola ehti pitkän historiansa aikana palaa kolme kertaa maan tasalle, eikä sitä viimeisen, vuoden 1951 palon jälkeen enää rakennettu uudestaan. Kuva: Museovirasto
Virtuaalinen opas kertoo Mäntymäen historiasta kukkulan päälle sijoitetulla pisteellä.

Näyttelyn kohokohdat

Näyttelyn kohokohdat -kierros esittelee näyttelyämme uudella tavalla. Kierros sisältää virtuaaliset opastukset viidestä kohteesta: Hiihtoliiton lääkärinlaukku, Helsingin olympiasoihtu 1952, Jorma Kinnusen keihäs, Pyhän tuolihissi sekä näyttelymme parvella oleva vapaalasku-vuorikiipeily-valokuvapari. Opastuksissa esineistä kerrotaan mielenkiintoisia tarinoita, joita näyttelyteksteihin ei rajallisen tilan takia ole mahdollista sijoittaa.

Helsingin olympiasoihtu 1952 on yksi Näyttelyn kohokohdat-kierroksen kohteista.
Virtuaalinen opas kertoo Hiihtoliiton lääkärinlaukun tarinaa Näyttelyn kohokohdat -kierroksella.

Urheilumuseo Go:n sisältöihin voi tutustua vain kohteissa paikan päällä. Sovellus rohkaiseekin käyttäjäänsä tutustumaan kävellen Töölönlahden, Eläintarhan ja Alppipuiston kauniisiin kaupunkipuistoihin. Suunnittelemme jo uusia kierroksia ensi vuotta varten, joten otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia sovelluksesta ja sen sisällöistä. Palautteet voi lähettää allekirjoittaneelle. Tervetuloa tutustumaan!

Jouni Lavikainen
jouni.lavikainen@urheilumuseo.fi
044 732 3040