Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
09.12.2014
Urheilumuseo

Varastokertomuksia: Hannes Kolehmaisen juoksuasu

Palasin marraskuun alussa äitiyslomalta. Istuessani vanhan työhuoneeni tuolille, huomasin heti nurkassa olevassa vaaterekissä vanhoja urheiluasuja. Tulkitsin ne nopealla silmäyksellä juoksuasuiksi. Rekillä roikkui Suomi-verkkarin paita, kahdet shortsit (siniset ja valkoiset) ja kaksi paitaa. Paitojen rinnuksissa oli jo hieman repeytyneet Suomen liput. Äitiyslomatuuraajani oli jättänyt asut siihen blogin varastokertomuksia varten.

Käyttiköhän Hannes tätä paitaa Pariisin olympialaisissa 1924?

Alustava silmäily paljasti, että kyseiset vetimet kuuluivat juoksija Hannes Kolehmaiselle (1889–1966). Siis miehelle, jonka kerrotaan juosseen Suomi maailmankartalle Tukholman 1912 olympialaisissa – kisoissa, joista muodostui yksi Suomen urheiluhistorian suurimmista käännekohdista. Asujen ajoituksesta ei ollut tarkkaa tietoa, eikä siis siitäkään missä asua olisi käytetty. Lisäselvitys oli tarpeen. Päätin ottaa haasteen vastaan ja selvittää toisen asukokonaisuuden taustan.

Kisa-asu ei missään nimessä voinut olla Tukholman olympialaisista, koska paidan rinnuksissa oli Suomen lippu. Tukholmassa Hannes juoksi Suomen leijonavaakuna, ei lippu, rinnassaan. 1912 Suomi oli vielä osa Venäjää, eikä siis Suomen lippu koristanut Hanneksen kisa-asua.

Miten sitten edetään ajoituksessa, jos tiedossa ei ole tarkkaa käyttöajankohtaa? Silloin käytetään hyväksi mm. Urheilumuseon valokuva-arkistoa. Ensimmäisenä törmäsin kuvaan, jossa Hannes poseerasi vastaavanlainen asu päällä Antwerpenin olympialaisissa 1920. Paidan hihat olivat kuitenkin liian pitkät ja rinnuksen lippu oli jotenkin ”pyöreähkö” verrattuna käsilläni olleeseen asuun. Sitten huomasin, että toisella juoksijalla, Paavo Nurmella, oli 1924 Pariisin olympialaisissa lähes identtinen asu päällä. Juuri sellaista etsin! Sininen paita, lyhyet hihat ja valkoiset shortsit, joissa oli siniset radat lahkeiden ulkoreunoissa. Tiesin, että Hannes oli Suomen joukkuevahvuudessa Pariisissa urheilijana. Etsin kuvan Hanneksesta Pariisissa, ja siltä se näytti, että asun oikea ajoitus löytyi. Kysyin mielipidettä kollegoiltani ja “Hannes-expertiltä,” eli Ossi Viidalta, joka välittömästi totesi, että kyllä tuo paita näyttää Pariisin edustusasulta.

Hannes on keskimmäisellä rivillä viides oikealta. Onkohan kyseessä sama asu?

Vaikka en voi tietenkään sataprosenttisesti olla varma, että kyseessä on Pariisin olympia-asu, uskallan vahvasti ajatella niin. Salapoliisityö tuotti taas tulosta.

Kuka sitten tämä Hannes Kolehmainen oikeastaan oli?

 

Hannes Antwerpenin olympialaisissa 1920.

Lyhyesti tarina kaunis: Kolehmaisen juoksu-ura alkoi hänen ollessaan 17-vuotias. Lapsena hiihdon parissa ahkeroinut nuori mies päätti “vähän” juosta ja valitsi ensimmäiseksi matkakseen maratonin. Niinpä hän suuntasi Viipurissa vuonna 1907 käytyihin kisoihin ja hyvän tuloksen (3. sija) siivittämänä ahkeroi samana vuonna vielä toisenkin maratonin ja paransi aikaansa alle kolmeen tuntiin. Sittemmin Kolehmainen panosti enemmän maratonia lyhyempiin pitkiin matkoihin ja hankki useimmilla matkoilla 1900–1910-lukujen taitteessa Suomen mestaruudet. Loppu onkin historiaa; 1912 Tukholman olympialaisissa kolme kultaa (5 000 m, 10 000 m ja maastojuoksu) ja yksi hopea (maastojuoksun joukkuekilpailu). 1920 Antwerpenissä tuli vielä yksi olympiakultamitali (maraton). Maailmanennätyksiäkin Kolehmainen ehti rikkoa liukuhihnalta. Aktiiviuran jälkeen Kolehmainen nähtiin tahkoamassa pidempiä matkoja (mm. 25 000 m) ja viimeisen kerran isolle urheiluyleisölle hän esiintyi Helsingin Olympiastadionilla 1952 olympiatulen sytyttäjänä yhdessä Paavo Nurmen kanssa.

Tänään 9.12. on Hannes Kolehmaisen syntymäpäivä! Kolehmaisen syntymästä tulee 125 vuotta. Lisää Hanneksesta mm. Urheilumuseon Youtube-kanavalla.

Riikka Aminoff