Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
13.03.2014
Urheilumuseo

Varastokertomuksia: Pitkien perinteiden Tervahiihto

Suomalaiset ovat hiihtokansaa, ja tämä tuli taas todistettua
Sotšin olympialaisissa muutama viikko sitten. Vanhimmat Suomesta löydetyt
sukset ovat yli 5000 vuotta vanhoja, joten traditioita riittää hiihtourheilun
saralla. Yksi vanhimmista ja edelleen järjestettävistä hiihtotapahtumista on
Oulussa järjestettävä Tervahiihto.
Oulun Hiihdot järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1889,
ja tapahtumalla on siis ikää kunnioitettavat 125 vuotta. Ensimmäisenä vuonna
reitin pituus oli 30 virstaa eli kilometreiksi muutettuna noin 32. Varsinainen
kilparata oli pituudeltaan viisi virstaa, joten kilpailijat sahasivat sitä
kolme kertaa edestakaisin.
Kilpailun voittajaksi selviytyi jo miehen ikään päässyt
haapavetinen mestarihiihtäjä 44-vuotias Aappo Luomajoki ja toiseksi hiihti niin
ikään haapavetinen 17-vuotias Juho Ritola. Palkinnoksi Luomajoki sai urakastaan
100 markkaa, joka tämän päivän euroiksi muutettuna vastaa noin reilua 500
euroa. Mökinmies Luomajoelle rahapalkinto oli huomattava, sillä tuohon aikaan palkinto
vastasi hyvän ammattimiehen kuukausipalkkaa.
Kilpailua seuraavia katsojia huomioitiin myös mukavalla
tavalla: joen jäällä Pokkitörmän kohdalla oli tarjolla lämmittäviä virvokkeita,
kuten teetä ja kahvia, mutta myös – maistraatin erikoisluvalla – olutta,
punssia ja viiniä. Kylmässä hytisevä yleisö sai paremmanlaatuista lämmikettä,
mutta ehtona oli luonnollisesti, ettei tarjoilu aiheuttaisi järjestyshäiriöitä.
Kilpailun ohessa järjestettiin myös mäenlaskukilpailu sekä suksinäyttely.
Oulussa oltiin niin sanotusti ajanhermolla hiihtourheilun
suhteen 1902, sillä silloin tapahtuman järjestävä organisaatio, Oulun
Hiihtoseura, siirsi reitin kulkemaan merenjäältä Oulujoelle ja sen itäpuolisiin
metsiin. Kansainvälisten vaikutteiden mukaan siirryttiin siis tasamaahiihdosta ainakin
osittain murtomaahiihtoon. Oulussa otettiin siis ensimmäisiä kehitysaskeleita tuohon
suuntaan, mutta varsinaisesti tasamaahiihtokulttuuri väistyi Suomesta vasta
1920-luvulla.
Vuosikymmenien aikana Oulun Hiihdot ovat kokeneet
kaikenlaisia muutoksia niin reitin kuin osanottajien suhteen. Tapahtuman nimi
muutettiin vuonna 1955. Asiasta järjestettiin kilpailu ja voittajaksi valittiin
Oulun Tervahiihto, sillä nimellä haluttiin kunnioittaa Oulun ja Oulujoen
perinteitä tervaporvariajoilta.
Urheilumuseon kokoelmissa ei ole paljonkaan aineistoa tästä
tapahtumasta, mutta kokoelmista löytyvät viehättävä kunniakirja sekä
kultamitali vuodelta 1908.
Vuonna 1908 järjestettiin Oulun Hiihtojen
20-vuotisjuhlakilpailut ja ohjelmassa oli muun muassa viestihiihto Raahesta
Ouluun sekä 30 ja 60 kilometrin hiihdot erikseen ammattilaisille ja
amatööreille. Pidemmän matkan amatöörikisan voitti Juho Ritola, ja hän sai
palkinnoksi kultamitalin.
Kunniakirja on puolestaan ojennettu vuonna 1913 kuopiolaiselle
24-vuotiaalle E. Korhoselle.
Kunniakirjan tekstissä todetaan:
Oulun Hiihtoseuran 25:ssä Hiihtokilpailussa Oulussa 4. p:nä helmikuuta
1913 hiihti E. Korhonen, Kuopiosta 24-ikuinen huonolla kelillä Kolmekymmentä
kilometriä 2 tunnissa 12 min. 27 sek., josta ennätyksestä hänelle annettiin
pronssimitali kolmantena palkintona. Oulussa, 4 p:nä helmikuuta 1913.
Kunniakirjan ovat allekirjoittaneet Sakarias Westerlund ja
K.A. Fellman.
Hiihtokeli oli siis huono vuonna 1913. Aamulla sää oli ollut
vielä lauha ja pilvinen, mutta päivän edetessä alkoi tuiskuttaa niin kovasti
lunta, että Suomen Urheilulehti joutui toteamaan lukijoilleen, ettei kisoista
saanut luvattuja kuvia.
Kolmenkymmenen kilometrin matkan voitti iisalmelainen Lauri
Kiiskinen, ja hän sai palkinnoksi voitostaan 50 markkaa ja hän vei mukanaan
Oulun Hiihtoseuran kiertopalkinnon, L.E. Fabrituksen lahjoittaman kiertokilven.
30 kilometrin lisäksi kilpailtiin myös puolta pidemmällä matkalla, jonka voitti
Matti Koskenkorva Haapaveden Urheilijoista.
Tänä vuonna Oulun Tervahiihto hiihdettiin vesikelissä
naistenpäivänä 8. maaliskuuta. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan noin 600 ja
kilpailusarjoja 12. Onnittelut voittajille, kaikille osallistujille ja ennen
kaikkea Oulun Hiihtoseuralla, joka on pitänyt traditiota yllä 125 vuotta.
Riitta Forsman