Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
22.03.2016
Urheilumuseo

Varastokertomuksia: Suomi vastaan USA:n Euroopan armeija

Urheilumuseolla on pieni mutta mielenkiintoinen kokoelma jalkapalloja. Vanhimmat ovat 30-luvulta ja uusin on EM-kisojen 2008 virallinen kisapallo. Peliväline on aikojen kuluessa muuttunut vain vähän: muoto on ymmärrettävästi pysynyt samana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet pallon värityksessä ja painossa. Vanhat ns. mänttipallot olivat erityisesti märkänä raskaampia kuin nykyään käytössä olevat ilmalla täytettävät pallot. Pääväritykseltään valkoisten pallojen edeltäjät olivat perinteisiä ruskeita nahkakuulia. Televisiolla oli oma ratkaiseva vaikutuksensa pallon värityksen vaihtumiseen: mustavalkoinen pallo erottui televisiosta paremmin kuin perinteinen ruskea pallo. Mustavalkoinen Adidas Telstar oli virallinen kisapallo jalkapallon MM-kisoissa Meksikossa 1970.

Tämän tarinan pääosassa on väritykseltään harmahtava pallo. Se on kotimaisen valmistajan Oy Urheilutarpeita Karhu Ab tekemä. Mikä tekee tästä pallosta tarinan arvoisen?

Pallo oli käytössä Suomen ja USA:n olympiajoukkueen välisessä pelissä, joka pelattiin Olympiastadionilla 1955. Peli ei ollut virallinen maaottelu, vaan luonteeltaan epävirallinen kohtaaminen. Ennen peliä käytiin kirjeenvaihtoa Suomen Palloliiton, Yhdysvaltain Euroopassa olevien joukkojen päämajan sekä Yhdysvaltojen tiedotustoimiston välillä. Kirjeenvaihdon tuloksena saatiin järjestettyä joukkueiden välille ottelu, jonka ajankohdaksi sovittiin 30.10. klo 14.00. Pelin aikaansaamiselle Palloliitto esitti yhdeksän ehtoa, muun muassa USA:n joukkueen saapumiselle ja maasta poistumiselle, kustannuksille, peliasujen väritykselle ja viihdytysvastuille. Näiden lisäksi USA:n joukkueen toivottiin saapuvan maahan siviiliasuissa.

Varsinainen jalkapallo-ottelu oli aikamoista Suomen ylivoimaa, vaikka ennen peliä Urheilulehdessä Suomen menestykseen ei oikein uskottu. Lehti totesi, että vaikka Suomen maajoukkue tekee parhaansa, niin jenkit lienevät muiden tavoin olevan liian kovia suomalaisille. Todettakoon, että Suomi ei voittanut yhtään virallista maaottelua vuosina 1954–55.

 

Suomen ja USA:n olympiajoukkueen välisessä ottelussa käytettiin Karhun valmistamaa jalkapalloa.

Peli veti paikalle koleaan syyssäähän 6567 innokasta jalkapallon ystävää. Olympiastadionin nurmi oli sateen jäljiltä liukas, mutta onneksi aurinkokin välillä näyttäytyi. Urheilulehti piti USA:n peliesitystä melko vaisuna, mutta nosti esille maalivahti Ronald Coderin, jonka ansiosta vieraiden tappio jäi näinkin pieneksi: Suomi voitti ottelun 6–0. Coder oli muuten ammatiltaan ilmavoimien lentäjä ja hänen pojastaan, Ron Coderista tuli aikanaan ammattilainen amerikkalaisessa jalkapallossa ja myöhemmin myös valmentaja samassa lajissa.

Suomen joukkueesta edukseen erottuivat muun muassa Alpo Lintamo, joka raatoi varmaotteisesti loppuun saakka sekä Lauri Lehtinen, joka pelasi luotettavasti koko pelin ajan. Tuomarina toimi Johan Alho suoriutuen urakastaan ”suurin piirtein moitteitta”.

Ottelun jälkeen prikaatinkenraali Joseph A. Bulger lähetti erittäin ystävällisen kirjaan Palloliiton silloiselle pääsihteerille John Gustafssonille, jossa hän vuolaasti kiitti erinomaisista järjestelyistä sekä mukavasti sujuneesta illanvietosta pelin jälkeen.

USA:n kokoonpanosta löytyy muutama sama nimi kuin maan Melbournen kisajoukkueesta 1956: maalivahti Coderin lisäksi joukkueessa pelasi William Conterio. Coder ei päässyt tositoimiin, vaan hän oli joukkueen varamaalivahti. Mitään suurempaa menestystä USA joukkue ei kisoista saavuttanut: esiintyminen jäi yhteen peliin, jossa tuli häviö Jugoslavialle numeroin 9–1.

Katso myös 3D-malli vuoden 1939 pallosta!

Riitta Forsman