Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
20.01.2014
Kalle Rantala

Vieraskynä: Ainekset hyvään lumilautailukuvaan

Lumilautailu tulee olemaan taas olympialaisten yhteydessä esillä myös valtamediassa – onhan lajissa kohtuulliset mahdollisuudet mitaleihin. Suurissa sanomalehdissä kuten Helsingin Sanomissa ja Iltapäivälehdissä esiintyvät lumilautailukuvat ovat lähes poikkeuksetta surullista katsottavaa. Kuvaaja, jolla ei ole lumilautailun lajitituntemusta, on vähän sama kuin lähettäisi Hippo-lehden toimittajan Syyriaan. Lajia tuntemattoman kuvaajan onnistuminen tosipaikan tullen on hyvin epätodennäköistä. Lumilautailu on äärimmäisen esteettinen laji, temppujen näyttävyyden rakentuessa tyylin ja kehon hallinnan ympärille. Kuvaajan taitojen sekä näkemyksen lisäksi tarvitaan vielä hyvät olosuhteet, hieno lokaatio ja laskijat, jotka osaavat hommansa sekä ripaus onnea.

Laskija: Jani Sorasalmi

Täysin lajin ulkopuoliselle temppujen nyanssit ja lajin estetiikka eivät varmasti aukene ihan hetkessä, joten pyrimme tuomaan esiin näkökohtia, jotka huomioon ottamalla onnistuneen laskukuvan perusteet ovat kunnossa vaikka ei täysin lajia ymmärtäisikään. Toivottavasti seuraavat vinkit inspiroivat ottamaan hienoja kuvia!

1. Vältä liian tiivistä rajausta
Tyypillisesti valtamediassa rajataan kuva liian tiiviiksi. Lumilautailussa myös hypyn korkeus määrittää tempun vaikeutta ja näyttävyyttä. Jokaisessa kuvassa pitäisi näkyä hyppyrin nokka, pipen reuna tai muu paikka mistä on hypätty. Myös alastulopaikka on hyvä näkyä tempun korkeuden havainnollistamiseksi. Älä siis rajaa kuvasta lumen reunaa pois.

Myöskin itse suorituspaikka saattaa olla esteettisesti kiinnostava, joten senkään takia ei kuvaa kannata rajata liian tiiviiksi. Hurraava yleisö, pipen kaari, näyttävät pilvet ja valo, lumen pinta, lumiset puut tai kaupunkimaisema ovat hyviä mausteita.

Kuten valokuvauksessa yleensä, perussäännöt luovat hyvän pohjan, jolta on erittäin kannattavaa lähteä etsimään omaa tyyliään. Joskus riskit kannattavat, mutta etenkin kilpailuissa kannattaa varmuuden vuoksi ottaa yllämainittujen ohjenuorien avulla ”varmat” kuvat pois kuljeksimasta.

Esimerkki:  Epäonnistunut kuva. Temppu ei ole kasassa,
laskijan kasvot ovat poispäin kuvasta, rajaus on liian tiivis ja laskija on
rajattu keskelle kuvaa.

2. Ota kuva tempun ollessa maksimiasennossa
Lumilautatempussa on monta eri vaihetta. Jotkut laskijat “bounaavat” eli työntävät/vääntävät lautaa tempun aikana johonkin suuntaan pitäen useimmiten kädellä laudasta kiinni.

Hyvässä kuvassa ote on kiinni laudassa ja tempun vääntö maksimissa. Joskus bounaus tapahtuu vasta tempun korkeimman lakipisteen jälkeen, silloin kannattaa priorisoida maksimivääntöä. Jos kyseessä on esimerkiksi pipessä tapahtuva pyöriminen, jossa ei ole selkeää vääntöä, kannattaa kuva ottaa niin, että temppu on lakipisteessä ja ote kiinni laudassa.

Esimerkki: Kädet ovat laudassa kiinni ja tempun
vääntö maksimissa. Kuva on otettu ilman salamavaloja. Vallitsevat
valo-olosuhteet huomioon ottaen kuvaan olisi saanut salamavaloilla lisää potkua. Laskija:
Antti-Juhani Piirainen.

3. Kasvot näkyviin
Kuvassa kannattaa yrittää saada kasvot tai pää ainakin osittain näkyviin. Kuva, jossa näkyy pelkästään laskijan takapuoli tai niska, on useimmiten epäonnistunut, vaikka temppu sinällänsä olisikin hieno.

4. Valaisu
Luonnonvalolla kuvatessa valoon pätee samat säännöt kuin muunlaisessakin kuvauksessa, hieno auringonnousu tai lasku tai muuten erikoiset valo-olosuhteet toimivat hyvin. Kisatilanteessa ei useimmiten päästä optimivalaistukseen vaan on tyydyttävä siihen, mitä tarjolla on.

Nykyään lumilautakuvauksessa on siirrytty pitkälti kuvien keinotekoiseen valaisuun. Lumilautakuvaus onkin monia muita lajeja esteettisempää ja pelkkä urheilijan raaka suoritus ilman fiilistä ei riitä nykystandardeilla. Salamavalojen käyttö mahdollistaa yökuvauksen ja luovan valaisun.

5. Säädä kuvan sävyjä
Kuvankäsittelyn etiikasta on ollut paljon puhetta. Digikuvaus mahdollistaa nopean “pimiötyöskentelyn” myös uutiskuville. Eettisesti hyväksyttävää kuvankäsittelyä urheilukuvissa on sellainen, jossa kuvasta ei poisteta mitään, ei lisätä mitään eikä varsinkaan jälkikäteen manipuloida esimerkiksi tempun korkeutta.

Sen sijaan kuvan sävyjä on suotavaa hienosäätää. Perinteisestikin käytetyt filmityypit ja pimiötyöskentely ovat mahdollistaneet sävykorjaukset ynnä muut hienosäädöt, joten kuvan värisävyjen korjailussa digiaikana ei ole mitään tuomittavaa. Eri medioilla saattaa tosin olla sisäiset ohjeistukset kuvien säätämisen rajoituksille.

Usein etenkin kisatilanteissa sää saattaa olla huono ja silloin esimerkiksi kuvan muuttamien mustavalkoiseksi saattaa olla hyvä ratkaisu. Fiilis on tärkeä. Pienillä säädöillä tunnelma korostuu ja kuvasta tulee näyttävämpi.

Esimerkki: Säätämätön kuva. Salaman käyttö ei pelasta
flättivalossa otettua kuvaa. Laskija:
Keijo Leppälä.

Esimerkki: Säädetty kuva. Taivaaseen on lisätty sinistä sävyä
ja vaatteiden sävyä on korostettu. Kyseinen esimerkki on kärjistetty ja usein
kuva ei vaadi näin radikaaleja säätöjä.
Laskija:
Keijo Leppälä.

6. Osta lumilautakuvauksen ammattilaiselta 
Parhaat lumilautakuvat ottaa lumilautakuvaukseen erikoistunut kuvaaja. Ei ole mitään järkeä lähettää olympialaisiin lehden omaa tähtikuvaajaa, jos hän ei ymmärrä hölkäsen pöläystä lumilautailun estetiikasta. Et varmaan tilaisi lastesi koulukuvia passikuva-automaatilta?

Esimerkiksi Urheilumuseon Lumi, Lauta ja Laskeminen -näyttelyssä edustettuina olevat suomalaiset kuvaajat ovat ammattilaisia, joista moni kykenee ottamaan myös loistavia kisakuvia. Yhteystiedot löytyvät museolta.

Toivottavasti edellä mainitut ohjeet inspiroivat. Olisihan se huikeaa, jos tänä vuonna olympialaisraportoinninkin yhteydessä olisi ensimmäistä kertaa Suomen historiassa käytetty hyviä lumilautailukuvia!

Mitä mieltä olet?

Linkkejä ja vinkkejä:
Muista myös tsekata Suomen parhaimpien lumilautailukuvaajien kuvat Lumi, lauta ja laskeminen -näyttelyssä. 16.3.2014 asti Urheilumuseossa! Tutustu näyttelyn www-sivuihin tai niiden mobiiliversioon.

Suosittelemme lumilautailukuvauksesta kiinnostuneille tutustumista valokuvaaja Pasi Salmisen blogiin.

Lautailukulttuurin erikoislehti Spine Magazine

Jari Salo
edesmenneen Slammerin ja nykyisen Spine Magazinen art director

Kalle Tarkiainen
edesmenneen Slammerin sekä nykyisen Spine Magazinen päätoimittaja

Kuvaesimerkit Jari Salo