Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
06.03.2014
Urheilumuseo

Vieraskynä: Pakkasta, pettymyksiä ja palkintosadetta – MM-ampumahiihtoa Suomessa

Ampumahiihdon olympiahuuma on ohitse, mutta kausi ei suinkaan ole vielä päättynyt. Maailman parhaat ampumahiihtäjät on mahdollista nähdä tällä kaudella myös Suomessa, kun maailmancup-karavaani on jalkautuneena Pohjois-Karjalaan, Kontiolahdelle 10.–16. maaliskuuta. Ensi vuonna kinkerit Kontiolahdella sen kuin kaunistuvat, sillä vuoden 2015 ampumahiihdon maailmanmestaruuksista kamppaillaan susirajalla. Suomessa on aiemminkin nähty MM-tason ampumahiihtoa.

 

Jarkko Kauppinen Sotšin olympialaisissa 2014

 

Kontiolahdella järjestettiin viimeksi ampumahiihdon MM-kisat vuonna
1999. Suomi lähti rohkeasti hakemaan kotikisoistaan kahta mitalia mutta
joutui pettymään. Parasta antia olivat viestijoukkueiden sekä Outi
Kettusen kuudennet sijat. Vuoden 1999 kisat muistetaan kuitenkin ennen
kaikkea pakkasen piinaamina tynkäkisoina. Kisat piti aloittaa lauantaina
kuudes helmikuuta, mutta pakkasen huidellessa 20 asteen kylmemmällä
puolella päästiin tositoimiin vasta perjantaina 12. helmikuuta.
Jännittävien kilpailuiden sijasta tv-kuvissa esiintyi muun muassa
helikopteri, jolla kisajärjestäjät yrittivät ilmaa lämmittää.
Keliongelmia on ollut muuallakin. Vuonna 1990 Minskissä olivat lumet
vähissä ja Oslossa liian sumuista, joten viestimitaleiden kohtalo
ratkaistiin lopulta Kontiolahdella. Eikä hellittänyt Holmenkollenin
hernerokka tarpeeksi myöskään vuonna 2000, jolloin MM-kisojen
viestimatkat jouduttiin siirtämään Norjan sumusta Lahteen.

Lahden vuoden 1991 MM-kisoissa sääolosuhteet olivat kohdillaan, mutta muutoin isäntämaalla ei paljoa hurraamisen aihetta löytynyt. ”Suomen ampumahiihto koki omissa maailmanmestaruuskisoissaan kaikkien aikojen nöyryyttävimmän tappionsa” kirjoitti Lauri Karppinen Suomen Urheilulehden pääkirjoituksessa 28.2.1991. Suomi jäi Lahdessa mitalitta ja Harri Elorannan 13. sija oli henkilökohtaisten matkojen parasta antia. Kaiken lisäksi kisat aiheuttivat isot taloudelliset tappiot Suomen Ampumahiihtoliitolle. Tavoitteeksi asetetusta 50 000 yleisömäärästä jäätiin selvästi, sillä MM-kisoissa vieraili hädin tuskin 20 000 katselijaa. Kisojen jälkeen kritiikkiä saivat niin urheilijat, valmentajat kuin liiton johtoporraskin. Jotkut teräväkieliset epäilivät ampumahiihtäjien Harri Elorantaa lukuun ottamatta olevan liian pyöreäposkisia huippu-urheilijoiksi ja liittoa syytettiin vähäisten resurssien tuhlaamisesta epäolennaisuuksiin. Tunnelma kymmenen vuotta aiemmin järjestetyissä kotikisoissa oli tyystin toisenlainen.

Vuoden 1981 ampumahiihdon MM-kisat järjestettiin Lahdessa. Isäntämaa lähti kisoihin maltillisin tavoittein. Alla oli kaksi melko vaisua kautta ja kisoja edeltäneet maailmancupin koitokset eivät nekään odotuksia nostaneet. Kisoista tuli kuitenkin Suomelle jymymenestys. Heikki Ikola, joka ei MM-kisojen alkaessa mahtunut 50 parhaan joukkoon maailmancupin kokonaistilanteessa, nappasi 20 kilometrin kisasta uransa kolmannen maailmanmestaruuden villisti kannustaneen kotiyleisön edessä. Puhdas ammunta oli avainasemassa Ikolan noustessa korkeimmalle MM-korokkeelle neljän vuoden tauon jälkeen. Jurvan raketti Erkki Antila puolestaan nappasi hopeaa 10 kilometriltä ja pronssia 20 kilometrin kisasta. Kymmenen kilometrin kisasta muodostui yleisöä sykähdyttänyt, todellinen jännitysnäytelmä. Koko kisan kärkitrio mahtui viiden sekunnin sisälle ja legendaarinen Itä-Saksan Frank Ullrich voitti Antilan vain 1,6 sekunnin erolla. Menestystä täydensi 17-vuotias Harri Eloranta, joka saalisti samassa yhteydessä järjestetyissä nuorten MM-kisoissa kultaa ja pronssia. Eloranta nousi palkintopallille aikuisten arvokisoissa 11 vuotta myöhemmin Albertvillen olympialaisissa napattuaan pronssia kympiltä. Sinivalkoisten muisteluiden mehukkuutta vuoden 1981 kisojen ympärillä lisää rakkaitten naapureiden, ruotsalaisten ja norjalaisten, odotuksia vaisumpi menestys.

Ensimmäiset ampumahiihdon MM-kisat järjestettiin vuonna 1958 Itävallassa ja ensimmäistä suomalaista maailmanmestaria juhlittiin vuonna 1961, kun varamiehenä kisareissulle lähtenyt Porkkalan tulliniemen merivartija Kalevi Huuskonen voitti kaikkien yllätykseksi kultaa 20 kilometrin kisasta. Vuosi Huuskosen jymypaukun jälkeen isännöi Suomi ensikertaa ampumahiihdon MM-kisoja. Suomi otti hopeaa molemmista Hämeenlinnassa järjestettyjen kisojen lajeista. Henkilökohtaisella matkalla hopeaa nappasi Antti Tyrväinen, joka joutui päästämään edelleen vain ampumahiihdon ensimmäisen supertähden Neuvostoliiton Vladimir Melaninin. Tyrväinen oli todellinen kahden lajin taitaja: arvokisamitalisti myös ammunnan puolelta! Tyrväisen vuonna 1965 vapaakiväärin makuuasennosta ampuma 398 säilyi SE-tuloksena 1980-luvun puolelle asti. Suomi sai vuoden 1962 kisoissa hopeaa myös joukkuekilpailusta. Yksi hopeajoukkueen sankareista oli Hannu Posti, kahden lajin huippu hänkin. Postin ampumahiihtouraa edeltänyt laji oli kestävyysjuoksu. Helsingin olympialaisten 10 000 metrillä Posti sijoittui upeasti neljänneksi. Hämeenlinna isännöi MM-ampumahiihtoa myös vuonna 1971. Toisella kertaa kantahämäläinen maisema ei ollut yhtä antoisa, sillä Suomi jäi mitalitta.

 

Ampumahiihdon MM-kisat 1962

Naiset pääsivät kilpailemaan ensimmäistä kertaa ampumahiihdon MM-mitaleista vuonna 1984. Kuitenkin vuoteen 1989 asti miehet ja naiset kilpailivat omissa MM-kisoissaan. Vuonna 1987 naiset ratkaisivat MM-mitaleiden kohtalon Lahdessa Salpausselän kisojen yhteydessä. Salppurin yleisö pääsikin juhlimaan Suomen naisten ensimmäistä henkilökohtaista MM-mitalia, kun Vehkalahden Veikkojen Tuija Vuoksiala saavutti pronssia. Ensimmäinen suomalaisnainen korkeimmalla MM-korokkeella nähtiin vuonna 2011, kun Kaisa Mäkäräinen voitti kultaa Länsi-Siperiassa. Ampumahiihdon nuorten maailmanmestaruuksista on myös taisteltu Suomessa useampaankin otteeseen, viimeksi vuonna 2012.

Ampumahiihto on Suomessa aina jäänyt hieman pohjoismaisten hiihtolajien varjoon. Suomella on kuitenkin lajissa rikkaat perinteet niin kisajärjestäjänä kuin muutenkin. Ja vaikka ampumahiihto on mainio tv-laji, kannattaa tänä tai ensi vuonna tehdä kisamatka Kontiolahdelle. Ihan jo senkin takia, että vielä on mahdollisuus nähdä suomalainen ampumahiihtolegenda Kaisa Mäkäräinen kilpailemassa maailman huippujen kanssa.

Henri Palmroth
historian opiskelija,
HuK