Skip to content

Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007 Maailmanennätys / Pekka Koskela / 1000 m pikaluistelu / 1.07,00 / Salt Lake City 2007

01.07,00
05.09.2013
Kalle Rantala

Vieraskynä: Tiiliskivistä älypuhelimiin

Matkapuhelimien eli kännyköiden kehitys viimeisen 30 vuoden
aikana on ollut huimaa. Moskovan olympialaisissa 1980 ja Los Angelesin tynkäkisoissa
1984 ei kännyköistä vielä ollut tietoakaan. Puheet kulkivat pääasiassa lankoja
ja kaapeleita pitkin. Toki satelliitit jo kiertelivät maapalloamme. Soulissa 1988 koettiin ensihenkäys
nykykännyköiden suuntaan. Tiiliskiven kokoisella esikännykällä haastattelin muun
muassa Tapio Korjusta keihäänheiton kultaheiton jälkeen. Stadionin haastattelupisteestä juttu meni Soulissa sijaitsevaan Ylen studioon ja sieltä
avaruuden kautta koukaten Helsinkiin. Se tuntui silloin vallan ihmeelliseltä.
Näitä tiiliskiven kokoisia esikännyköitä meillä oli vain pari kappaletta
koekäytössä.

Tapio Korjus Soulissa 1988. Kuva: Urheilumuseo/©Hannu Lindroos.
Soulin kisoista Barcelonaan 1992 tapahtui kännyköissä
valtava kehitys. Nyt voitiin ensimmäisen kerran puhua todella kännyköistä.  Laitteet eivät kokonsa puolesta juurikaan
poikenneet nykyisistä. Ominaisuudet olivat tietenkin hyvin alkeelliset nykyisiin
älypuhelimiin verrattuna, mutta ne olivat PUHELIMIA. Kun soitin kännykällä
keskeltä Barcelonan katuvilinää isälleni Hyvinkäälle, hän ei uskonut minua.
Selostin muun muassa useista tennisotteluista suoria
lähetyksiä istuen katsomossa. Yhteydet katkeilivat usein ja akkujen keston
kanssa oli ongelmia. Tästä alkoi kuitenkin varsinainen kännykkäaika
radioselostuksissa.
Atlantan kisoissa 1996 meille jaettiin amerikkalaiset pienet
puhelimet, jotka toimivat täysin erilaisella systeemillä kuin meidän omat puhelimemme.
Niillä ei pitänyt voida soitella Eurooppaan. Ne oli tarkoitettu vain työkäyttöön
kisoissa. Ylen teknisen puolen pojat kuitenkin keksivät nopeasti ratkaisun
tuohon ”ongelmaan”. Tästä seurasi, että melkoinen määrä kalliita
privaattipuheluita soiteltiin kotimaahan. Laskua noista puheluista ei
kuitenkaan koskaan kuulunut. 
Sydneyssä vuonna 2000 kännyköissä oli jo tekstiviestimahdollisuus.
Sähköposti teki silloin kovasti tuloaan. Puhelimissa sitä mahdollisuutta ei
kuitenkaan kisoissa ollut. Ateenassa 2004 voitiin jo puhua älypuhelimista,
joiden kehitys sen jälkeen onkin ollut huimaa. Pekingissä 2008 ja Lontoossa 2012
älypuhelimet ottivat yhä suuremman roolin kisatyöskentelyssä.
Jos ja kun kännyköiden kehitys jatkuu yhtä rajuna kuin
edelliset 30 vuotta, ei varmasti kenenkään mielikuvitus riitä keksimään
minkälaisia aparaatteja vuoden 2044 olympialaisissa käytetään. 
Jukka Pelkonen
vapaa toimittaja